Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 8 vastausta, 4,061 - 4,068 (kaikkiaan 4,068)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Metsuri motokuski

    Annelilta hyviä nuo pari viimeistä lausetta. Noinhan se nykyään menee. Tuossa ilmastokysymyksessä minusta ontuu pahasti nuo laskentamallit.  Tiedetään että ilmasto lämpenee ja uhkakuvat ovat selvät mutta laskentamallit mitkä ovat päästöt ja kuinka hiilinieluja vahvistetaan ja kuinka paljon vahvistus todella päästöjä vähentää on epäselvää.

    Jatkuvasti muuttuvat laskentamallit eivät ole hyväksi tässä asiassa.

    Rane2

    Niin, kun ilmasto lämpenee ja tuholaiset ja taudit lisääntyvät niin siihen reagoidaan vanhentamalla metsiä ja lisäämällä suojelualueita joissa metsät saavat rauhassa kuolla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mm ja Rane. Ajatellaan että uuden laskentamallin tulos on lähempänä todellisuutta kuin vanha, muutenhan muutosta ei tehtäisi. Ranen lausuma on sinällään totta: vanhemmat talousmetsät ovat alttiimpia joillekin tuhoille kuten kaarnakuoriaisille. Suojelualueilla on oma tehtävänsä kokonaiskestävyydessä. Suojelualueiden pinta-ala on etelässä niin pieni, että alentava vaikutus metsien kasvuun on marginaalinen – ainakin niin kauan kuin laajoja tuhoja ei esiinny. Suojelualueiden kasvu on mukana kokonaiskasvussa, mutta ei hakkuumahdollisuuksien arvioissa.

    Otetaan toinen näkökulma. Markus Huhtinen, Karelia amk, ihmettelee myös laskentamenetelmien muutoksia ja tarjoaa yhden apukeinon hiilinieluihin:

    Uusien laskentaperusteiden avulla käytännössä pakotetaan poliitikot rajoittamaan hakkuita, ja samalla pyritään kääntämään julkinen mielipide rajoituksia suosivaksi. Parempi ratkaisu olisi nopeasti nostaa kiertoaikasuosituksia metsien kasvun määrää (eli hiilen sidontaa) optimoivaksi nykyisten sijoitetun pääoman tuottoa optimoivien kiertoaikojen sijaan. Näin myös metsien hiilivaranto (eli metsien keskitilavuus/ha) vähitellen nousisi.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010970530.html

    Miten käytännössä? Esimerkiksi Metsähallitus voi heti alentaa laskentakorkoaan ja sen tuloksena päätehakkuita tehdään hieman vanhempiin metsiin. Eduskunnan pitäisi alentaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta.

     

     

    isaskar keturi

    On selvää ja biologinen (ekologinen) fakta, että lyhyellä tähtäimellä metsien hiilivarastoja pystyttäisiin lisäämään pidentämällä kiertoaikoja. Odottelinkin tällaista lainsäädäntömuutosta jo kymmenisen vuotta sitten, kun ilmastonmuutoskeskustelu alkoi – palataan uudistamisen läpimitta- ja ikärajoitteisiin. Tästä ei aiheudu peruuttamatonta vahinkoa metsänomistajille.

    Toinen pikainen keino lisätä hiilivarantoja on viivästyttää taimikon ja nuoren metsän hoitoa. Hoitamattomaan taimikkoon kertyy enemmän biomassaa kuin hoidettuun. Voisi edistää myös monimuotoisempien metsien syntyä, kun luonnonvalinta ja puulajikirjo hoitovaiheessa olisi suurempi. Tämä tietysti saa täällä telaketjumetsänhoitajissa valtaisan vastustuksen, mutta kuitenkin se lisäisi lyhyellä tähtäimellä hiilivarantoja. Seurauksista on enemmän mielipiteitä kuin tähän aikaan ja tavoitteisiin tuotua tutkittua tietoa.

    Gla Gla

    Tietysti taimikonhoidon viivästyttämistä vastustetaan, koska ajatus on yksiselitteisesti huono. Metsän hoitokustannukset kasvaa, suurempi osa puustosta päätyy energiaksi, myöhemmän vaiheen kasvu hidastuu ja metsätalouden kannattavuus heikkenee. Tämä vain siksi, että metsiin saataisiin roskapuuta vähän enemmän kuin hoidetulla kuviolla olisi.

    Onhan Suomessa jo ihan riittävästi kohteita, jossa hoito on viivästynyt.

    140ärrä

    Suomen laskennallisen hiilinielun kasvatukseen saattaisivat hakkuurajoitukset vaikuttaa, mutta kun sama määrä puuta hakataan muualta, mikä on vaikutus ilmastoon? Tiettävästi CO2 ei tunnusta valtioiden rajoja. Olisi leikattava kysyntää, ja vieläpä niin, ettei tuotteiden valmistuksen raaka-aineet siirry puusta fossiilisiin.

    Tästä ei julkisessa keskustelussa juuri puhuta.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Euroopan unionissa on kehitetty itsessä pettämisen kulttuuri. USA isona toimijana irtaantui juuri ilmastosopimuksesta. Meillä olisi aika pohtia kotimaisia ilmastolinjauksia, vihreät köyhdyttävät mielestäni tämän maan. Saksan heti rampauttivat, taitaa kannatussulaa kevään vaaleissa, kuten meilläkin tämän tämän ketjun aloituksen ajoista on tapahtunut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vihreiden toiveista ei nyt oikein kuule paljon mitään kun ovat oppositiossa.

    Taimikoiden hoidon vähentäminen olisi lyhytnäköistä. Kts. esimerkiksi artikkeli (linkki). Siinä todistellaan mittauksin eri ikäisissä ruotsalaisissa metsiköissä, että hoidettu metsä kasvaa enemmän ja pitempään kuin hoitamaton tai luonnonmetsä. Jos halutaan pidentää kiertoaikoja, sen edellytyksenä on hyvä hoito alusta lähtien.

    Käytännössä kenties tulisi toimia mieluiten nykyisten taimikonhoidon ja harvennusten suositusten harvemmassa päässä. Jos kasvihuonekaasujen inventaarion havainto pienemmistä puiden latvuksista pitää laajasti paikkansa, ollaan menty huonoon suuntaan, joka pitää korjata.

    Landscape-variability of the carbon balance across managed boreal forests

Esillä 8 vastausta, 4,061 - 4,068 (kaikkiaan 4,068)