› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 3,871 - 3,880 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 387 388 389 … 404 405 406

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 30.3.2023, 21:16

    https://www.verdelehti.fi/2023/03/27/petteri-taalas-jatkaa-rauhoittelua-ja-vetoaa-nasan-itsensa-kumoamiin-tutkimustuloksiin/?utm_source=mailpoet&utm_medium=email&utm_campaign=verde-uutiskirje-32021_44

    Nasan mittauksissa on iso virhemarginaali. Nasan mittaukset eivät ota huomioon sitä, että Suomessa hakatuista puista valmistettu paperi ja kartonki ovat kohta päästöjä esimerkiksi Kiinassa. Suomen laskelmassa metsien hiilinielusta vähennetään poistuma eli hakatut puut, kuten kansainvälisesti on sovittu laskettavan. Nasan luvuissa eivät metaanipäästöt näy lainkaan. Ne ovat turvemaiden Suomessa iso päästölähde.

    Mitähän tämä on?

    Eikö juuri Nasan satelliitti ota huomioon sen, että metsäviennin CO2 ei näy Suomessa, vaan Kiinassa.

    Metaanipäästöt ovat luonnon soiden ja ennallistettujen soiden ongelma. Tässä sitä ei sanota, koska se olisi jyrkästi vatoin lehden ideologiaa.
    Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen on samaa mieltä Laaksosen kanssa siitä, että suurin ristiriidan selittäjä saattavat olla hakkuut ja niiden laskutapa.”Jos ajatellaan, mitä ilmakehä näkee, niin lyhytikäisten puutuotteiden päästö tapahtuu Aasiassa.”
    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009455056.html

     

    A.Jalkanen 30.3.2023, 21:25

    Jos suon päästelemä metaani hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi, niin kyllä satelliitti sen sitten mittaa.

    Kurki 30.3.2023, 21:39

    Jos suon päästelemä metaani hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi, niin kyllä satelliitti sen sitten mittaa.

    Juuri näin. Luonnon soiden CO2-sidonta on -4,1 Mt, mutta sidonnan hiilestä 1/3 menee metaaniin , joka hajoaa 10 vuoden päästä vedeksi ja hiilidioksidiksi, jonka satelliitti myös sitten näkee ja todellinen CO2-sidonta onkin noin – 3 Mt.

    Luonnon soiden CO2-sidonta on pieni ja sen viilentävä vaikutus esim. saranevoilla vain 1/10 osa metaanin lämmittävästä vaikutuksesta 100 vuoden periodilla.

    A.Jalkanen 31.3.2023, 10:51

    Kommentoin FaceBookissa tähän Taalas-Ollikais / NASA-Luke -keskusteluun näin.

    ”Laskelmien ero johtuu siitä, että satelliitti näkee vain hiilidioksidin sidonnat ja päästöt, IPCC:n ohjeilla tehty kasvihuonekaasujen inventaario huomioi monta muutakin asiaa. Globaali (Taalaksen) näkökulma on toki tärkeämpi kuin meidän maamme tarkka hiilineutraaliusvuosi tai hiilinielujen koko. Meidän on silti selviydyttävä myös (Ollikaisen korostamista) sitoumuksista, joita olemme tehneet YK:n ilmastosopimukselle, EU:lle ja Montrealin sopimukseen. Nämä eivät lähiaikoina jätä suurta liikkumavaraa kotimaisen puun käyttöön, joten em. herrojen hieman erilaiset painotukset eivät johda kovin erilaiseen politiikkaan käytännössä.”

    Kurki 31.3.2023, 11:04

    ”Laskelmien ero johtuu siitä, että satelliitti näkee vain hiilidioksidin sidonnat ja päästöt, IPCC:n ohjeilla tehty kasvihuonekaasujen inventaario huomioi monta muutakin asiaa.

    Tuota olisi voinut vielä selventää kysymällä, kun Suomen metsäviennin CO2-päästöt näkyy Kiinassa eikä Suomessa, niin miksi sitten päästöt eivät kuulu Kiinalle vaan Suomelle?

    Rukopiikki 31.3.2023, 12:37

    Mitä väliä on kymmenen prosentin puolueen metsäpolitiikalla. Unohtakaa.

    Timppa 31.3.2023, 12:52

    Vähän tilastotietoa:

    Energian kokonaiskulutus 1970: 720459 TJ/2000:1322573 TJ/2021: 1358358 TJ

    Vuosi 2000: uusiutuva energia yhteensä 326231 TJ (24,7 %)/2021: 572222 TJ (42,1 %)

    Mustalipeä (=sellutehtaat) 2000: 137929 (10.4 %)/2021: 166151 (12,2 %)

    Puupolttoaineet 2000: 84720 TJ (6,4 %)/2021:174379 TJ (12,8 %)

    Puun pienkäyttö 2000: 46300 TJ (3,5 %)/2021: 62095 (4.6 %)

    Puupohjaisten energialähteiden osuus v 2000 yht 268949 TJ  (20,3 %) ja 2021 402624 TJ (29.6 %)  Puupohjaisten energialähteiden tuotanto kasvoi 21 vuodessa 50 %.  Ihme, jos ei näkyisi metsässä

    Ydinenergia 2000:  235364 TJ(17,8 %)/2021: 247047  TJ (18,2 %)

    Siis ydinvoimalla tuotettiin 2021 energiaa 49 % enemmän kuin sellutehtaat.

    Vesi- ja tuulivoimalla tuotettiin 2021 energiaa 6,3 %, siis 51,6 % sellutehtaiden tuottamaan verrattuna.

    Nostokoukku 31.3.2023, 14:45

    Vuonna 2020 vesivoimalla tuotettiin vielä 24% sähköntuotannosta. Jos Timpan laskelma n. 6% pitää paikkansa, silloin kaikki Suomen n. 250 vesivoimalaa joutaa purkaa ja tuulimyllyt kaataa.

    Rukopiikki 31.3.2023, 14:59

    Vesivoima on äärimmäisen arvokasta säätövoimaa jonka merkitys vain kasvaa tuulimyllyjen lisääntyessä.

    Nostokoukku 31.3.2023, 15:16

    Näin on. Kun tuulee, lyödään patolunkut kiinni, että tuulisähkölle ei  synny hintakilpailua. Kun on tyyni pakkasjakso, tuotetaan sähköä vesivoimalla.

Esillä 10 vastausta, 3,871 - 3,880 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 387 388 389 … 404 405 406