› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 3,861 - 3,870 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 386 387 388 … 404 405 406

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 28.3.2023, 12:04

    Yksi jääkauden syntyteoria on pitempiaikainen  lumisateiden  raju kasvu Kölivuoristoon, joka ei ehdi sulaa kesän aikana, vaan alkaa kerryttää ja laajentaa nykin jo olemassa olevia jäätiköitä.

    USAn länsirannikon vuoristoon lumisateet ovat tuoneet tänä talvena jopa 20 metrin paksuisia nietoksia.

    kaapo123 28.3.2023, 15:38

    no jos on lumisateita ,niin ei ole silloin kovin lämmintä ja jos eivät kerkiä sulaa kesällä

    Timppa 28.3.2023, 16:51

    Jostain luin, että lämmin meri haihduttaa paljon, jolloin sadanta lisääntyy eikä lumi ennätä sulaa korkeilla paikoilla.  Tiedä sitten mikä on totuus.

    Mikähän merkitys sillä on, että vesi haihtuessaan jäähdyttää maata tai vettä ja sitten taas tiivistyessään vapauttaa lämpöä ilmakehään?

    kaapo123 29.3.2023, 07:08

    Juu lämmin meri  pukkaa hiiltä ilmaan

    kaapo123 29.3.2023, 07:18

    Kun olot muuttuvat niin energiaa sidotaan tai vapautetaan eli vesi haihtuu ja tiivistyy,energiaa sidotaan tai vapautetaan

    Tomperi 29.3.2023, 11:09

    Saas nähä tulisiko itä suomeen ns 1800 luvun tulva säännöstelytoimista huolimatta vuonna 2023?

    Kurki 30.3.2023, 12:53

    Tulvia ei täällä ole ollut nykyisin kuin kerran vuosikymmenessä, kun aiemmin oli melkein joka vuosi. Nytkin taitaa mennä niin kuin viime vuodet. Päivällä aurinko haihtuttaa ja palkkasyöt jäädyyttää sulavedet.

    Ei tullut puun polttokieltoa, kuten arvata saattoi. Vihreille märkä rätti päin naamaa ja moni muu joutuu nyt pettymään raskaasti, kun ei voi murjaista että ”Missä EU siellä ongelma”.

    Suomen ei tarvitse tehdä mitään, kun nykyinen vaatimus 32% uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta on jo ollut iät ja ajat sen yli ja nyt 40%.

    Suomessa uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian käytöstä oli 40 prosenttia vuonna 2020. Valtaosa siitä tuotettiin puupolttoaineilla.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009483787.html

    A.Jalkanen 30.3.2023, 13:48

    Kyllä EU-matopurkista näkyy koko ajan löytyvän uusia lieroja.

    Em. linkissä Ville Niinistö:

    ”puun energiapolttoon ei päädy sellaista puuainesta, joka voi mennä laadukkaampaan käyttöön”. No ei varmana päädy jos siitä voidaan valmistaa jotain arvokkaampaa. Miten valvotaan, tuleeko tehtaille tarkastajat?

    ”teollisen tason ainespuun polttoa energiaksi ei jäsenmaassa saa taloudellisesti tukea suorilla energiatuilla”. Metkan pienpuun korjuu ei varmaan ole suoraa tukea?

    ”Se lasketaan edelleen uusiutuvan tavoitteen piiriin. Sen sijaan uusiutuvan energian tavoitteeseen ei saa laskea enää mukaan sellaista puun käyttöä, joka tulee vanhoista metsistä.” Eli vanhoista metsistä hakattu polttopuu Saariselän kunnan lämpölaitoksessa ei kelpaa uusiutuvaksi.

    ”Myös avohakkuiden koko ja määrä tulisi kansallisesti määritellä kestävälle tasolle.” Liian tiukka sääntely voi johtaa joskus epäoptimaalisiin ratkaisuihin. Tämä koskee eritoten avohakkuita. Niiden kokonaismäärän rajoittamiseen ei ole oikein hyviä perusteita. Kenen avohakkuu jätetään tekemättä kun vuotuinen kiintiö täyttyy?

    Yksittäisen avohakkuun maksimikoon voi asettaa, mutta sekin olisi oltava kohtuullisen suuri, vähintään muutamia hehtaareita, koska Pohjois-Suomessa saanto per hehtaari on pieni. Luonto itsekin tekee suuria aukkoja pohjoisissa havumetsissä, esimerkkinä Paula-myrsky Koillismaalla. Jos metsänomistajalla on henkilökohtainen avohakkuukiintiö, sen voi helposti kiertää tekemällä peräkkäisinä vuosina pienempiä aukkoja.

    Kannattaako tehdä sääntelyä, jonka perusteet ovat huterat ja toteutusmahdollisuudet epävarmat. Lisäksi avohakkuun kielto saattaisi loukata omaisuuden suojaa.

     

     

    A.Jalkanen 30.3.2023, 20:51

    Verde-lehdessä Petteri Taalas. Vaikka globaali näkökulma on tärkeämpi kuin meidän maamme hiilineutraaliusvuosi tai hiilinielujen koko, meidän on silti selviydyttävä sitoumuksista, joita olemme tehneet YK:n ilmastosopimukselle, EU:lle ja Montrealin sopimukseen. Nämä eivät juurikaan jätä mahdollisuuksia kotimaisen puunkäytön lisäämiseen.

    https://www.verdelehti.fi/2023/03/27/petteri-taalas-jatkaa-rauhoittelua-ja-vetoaa-nasan-itsensa-kumoamiin-tutkimustuloksiin/?utm_source=mailpoet&utm_medium=email&utm_campaign=verde-uutiskirje-32021_44

    A.Jalkanen 30.3.2023, 20:53

    Verde-lehdessä Ilkka Savolainen ehdottaa metsäojitetuille turvemaille päästömaksua ja perusteleekin sen aika hyvin: turvemaiden viljely purkaa maaperään sitoutuneita hiilivaroja ilmaan samaan tapaan kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö. Siksi kaikkein runsaspäästöisimmistä kohteista kuten vuosittain muokattavista turvemaan pelloista pitäisi pyrkiä eroon.

    Kävin kommentoimassa metsien osalta.

    ”Uudet Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion maaperämallit ovat lisänneet laskennallisia päästöjä metsäojitetuilla turvemailla. Turvemailta tulee kuitenkin jo 20-25 prosenttia metsien markkinahakkuista ja ikärakenteensa puolesta ne ovat nopeimman puuntuotannon vaiheessa. Jos näitä hyvin kasvavia turvemaita aletaan ennallistaa, menetetään puun kasvu ja sen jalostuksen kerrannaisvaikutukset. Tuntuu aika kalliilta tavalta vähentää päästöjä. Lisäksi pitää huomioida että ennallistaminen lisää usein metaanin päästöjä.

    Lähtisin siksi päästömaksun sijaan ennallistamisvaroin liikkeelle. Kohteiksi valikoisin mieluiten monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia soita ja niitä ravinne-epätasapainoisia heikkotuottoisia soita, joita ei saada tuhkalannoituksella kasvukuntoon. Myös lisättäisiin jatkuvaa kasvatusta metsäojitetuilla turvemailla aina kun kohteen puusto ja ojasto antaa siihen mahdollisuuksia. Sen avulla nostetaan pohjaveden pintaa ja säästetään turvevaroja, mutta ei haitata vielä kohtuuttomasti puuntuotantoa.”

    https://www.verdelehti.fi/2023/03/27/paastomaksu-vauhdittaisi-ojitettujen-metsien-palauttamista-luonnontilaan/?utm_source=mailpoet&utm_medium=email&utm_campaign=verde-uutiskirje-32021_44

Esillä 10 vastausta, 3,861 - 3,870 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 386 387 388 … 404 405 406