› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 3,721 - 3,730 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 372 373 374 … 404 405 406

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 20.6.2022, 09:54

    Tällaisen kirjoitin tuohon Ylen juttuun.  saa nähdä meneekö läpi.

    Ensinnäkin moraalinen puoli. Metsä on jonkun omaisuutta ja monen työpaikka. Pitäisivätköhän nämä ”metsäpoliisit” siitä, jos joku tunkeutuisi asumaan heidän kotiinsa tai veisi työpaikan. Näin he kuitenkin käyttäytyvät. Ihmeellistä, että Yle tosiasiassa yllyttää tuollaiseen toimintaan. Suomi on oikeusvaltio ja jokaisen lakien mukaan toimivan on voitava luottaa siihen, etteivät ulkopuoliset voi vaikuttaa heidän toimintaansa. Näin kuitenkin yritetään tehdä.

    Suomen metsät pohjoisinta Lappia lukuunottamatta on hakattu aukoiksi tai harveikoiksi monen monta kertaa. Myös lahopuun määrä on aiemmin ollut pienempi. Tietäen tämän historian, niin voi ilman muuta todeta, ettei entiset rajut metsien käsittelyt ole estäneet metsiemme nykyistä hyvää tilaa. Ei ole siis tämä tietäen pienintäkään tieteellistä näyttöä, että lisääntynyt suojelu toisi jotain merkittävää hyötyä metsiimme.

    Fotosynteesi on ihmeellinen tapahtuma. Sen seurauksena syntyy uutta puuta ilman hiilidioksidista ja vedestä. Meidän pitäisi siis hyödyntää tätä ilmaista prosessia mahdollisimman tehokkaasti. Näin saisimme poistettua hiiltä ilmakehästä, korvattua fossiilisia polttoaineita ja korvattua pienhiukkasia tuottavia muoveja. Saisimme työtä harvaan asutulle maaseudulle ja tuloja rajusti velkaantuvalle Valtiolle. Ihmeellistä kyllä riittävien hakkuiden ansiosta metsämme kasvaisivat entistä paremmin.

    Valitettavasti monet tahot yrittävät vaikeuttaa metsien hyödyntämistä ilmastomuutoksen torjunnassa. Suojelumetsät nimittäin aikanaan muuttuvat hiililähteiksi, mutta hyvin hoidetut talousmetsämme ovat hiilinieluja. Niistä saatavaa puuta varastoituu pysyviin rakenteisiin ja tällä puulla korvataan usein hiilipäästöjä aiheuttavia terästä ja betonia. Toivosin, että Veera Hovila ja hengenheimolaisensa osaisivat asettaa hiilinielujen syntymisen tärkeimmäksi asiaksi ja lopettaisivat niiden syntymistä haittaavan toimintansa.

    A.Jalkanen 20.6.2022, 10:39

    Tämä metsäpoliisipartiointi ei oikein sytytä. Mieluummin pitäisi tehdä niin kuin Metsähallituksessa että kartoitetaan arvokkaimmat alueet ja ehdotetaan ne suojeltaviksi.

    kaapo123 20.6.2022, 13:06

    No fotosynteesiin liittyy,fotorespiraatio ja rubisco ja puiden ja kasvien hengitys.Kasviekologian mukaan yhteyttäminen on nyt viimeaikoina  kasvattanut puitakin n 30 %, vaikka co2 on noussut ja on nyt 422ppm.Luontojärjestöt ovat huolissan lajien katoamisista ja metsien pirstoutumisista ja metsien heikkenemisistä. Enmmistö on myös huolissan ympäristöstä Suomessakin,joten metsäihmiset jää vähemmistöön.

    Scientist 20.6.2022, 13:18

    Tottakai hiilidioksidin nousu lisää kasvua ,  perusasioita Kaapo. Kasvihuoneissa optimi lienee 1200 ppm tasoa. Puhutan myös ilmalannoituksesta.

     

    Per Ä Reikäs 20.6.2022, 13:57

    Marjanpoiminta maksullisekse 10€/L

    Luonto arvojen katselu 0,1,$/minuutti

    Metsästys tappamisen harjoittelu  50€/tunti,tahi 500€ vuosi ja hehtaari

    Slava ukraini

    ✋

    Timppa 20.6.2022, 14:00

    Tässä Ylen juttuun seuraava kommenttini.  Katselin kuvia ja tulin seuraaviin johtopäätöksiin:

    Kannattaa vielä todeta, ettei tuokaan ole mikään ”luonnonmetsä”. Rehevällä pohjalla kasvanut puusto saattaa olla vain 70-vuotias.
    Tasarakenteinen puusto kertoo, että alue on ollut joskus aukkona. Metsien uudistamista on harjoitettu ainakin jo 1900-luvun alusta asti. Systemaattinen metsänuudistus käynnistyi n 1950. Tässäkin voi kyse olla sellaisesta tapauksesta.
    Ei metsä oile ”kerroksellinen”, jos siinä on muutama kituva alikasvuskuusi. Lahopuita on Suomen metsissä kymmeniä miljoonia m3:jä. Tuo metsä on aika vähän lahopuuta sisältävä. Jos tuollaiset metsät rauhoitettaisiin, niin metsätaloudesta poistuisi vähintäänkin satoja tuhansia hehtaareja metsiä.

    Pahinta kaikesta on, että tuollaisia metsiä uhkaa ilmastonmuutoksen seurauksena kirjanpainaja, siis hyönteistoukat, jotka tappavat ikääntyneet kuuset ja leviävät ympäristömetsiin. Pahimmassa tapauksessa tuhoavat Suomen koko metsätalouden. Eläinlääkärin uskoisi ymmärtävän tuollaisia epidemioita.

    Keskieurooppalaiset ja ruotsalaiset asiantuntijat varoittavat suomalaisia päästämastä tätä vitsausta valloilleen. Eikä asiaan vaikuta muu kuin kaataa nuo riskikohteet mahdollisimman nuorina.

    Koko uutinen on valitettavasti surullinen esimerkki Ylen heikosta metsäasioiden tuntemisesta. Tai sitten aseneesta, ettei ikävistä tosiasioista kannata välittää.

     

    Per Ä Reikäs 20.6.2022, 14:10

    Suoraan sanoen sukseni erkanevat vihreiltä laduilta turvemailla ainakin.

    ✋

    A.Jalkanen 20.6.2022, 14:42

    Linkki YLE:n metsävahtiuutiseen.

    http://www.yle.fi/uutiset/3-12498801

    Tällaista mielenilmausta sinne tarjosin.

    ”Suomen metsien historiasta kiinnostuneille suositeltava lähdeteos on Tapani Tasanen: Läksi puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.

    Yksi kansainvälisesti arvostetuimmista tutkijoistamme Markku Kulmala on laskenut, että jos fossiilipäästöjä saataisiin alennettua 2 % vuodessa ja kasvillisuuden hiilen sidontaa myös 2 % vuodessa, saavutettaisiin muutamassa vuosikymmenessä tasapaino hiilen päästelyn ja sidonnan suhteen. Tämä kannattaisi asettaa globaaliksi tavoitteeksi, mutta käytännössä sen saavuttaminen tuntuu nyt lipuvan vain kauemmaksi.

    Suomen metsäkeskustelussa pitäisi olla pragmaattisempi eli käytännönläheisempi ote. Kartoitetaan ja suojellaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet ja maksetaan niistä niin reilu korvaus, että pysyvä suojelu on kannattavampaa kuin hakkuut. Näitä tulisi olla vähintään noin 10 % metsämaan pinta-alasta jokaisessa maakunnassa.

    Muilla alueilla eli 90 %:lla metsäpinta-alasta toteutetaan – kohteesta riippuen – osalla elinympäristöä kohentavia hakkuita ja luonnonhoitoa, mutta pääosalla alueesta tehokasta puuntuotantoa hiilen sidonnan ylläpitämiseksi. Mikäli puun hinnat ja suojelukorvaukset matelevat alhaisella tasolla kuten nyt, metsänomistajille tulee pian kannattavimmaksi vaihtoehdoksi myydä metsänsä kasvu hiilimarkkinoille – silloin teollisuus jää ilman puitaan ja uhanalaiset eliöt ilman suojelualueitaan.”

    Puuki 20.6.2022, 14:54

    Voihan se metsänvahtiminen olla ihan paikallaankin joskus. Kunhan ei mene överiksi. Joskus aikoinaan, kun jotkut koetti olla oikein hyviä luonnonsuojelijoita ja päästi minkkejä luontoon, niin siitä oli haittaa  minkeille , minkkien saaliseläimistä ja omistajista puhumattakaan.

    Koneen toimintaa voisi myös valvoa joku etteivät valmista liian korkeita hissejä; ne aiheuttaa valmistusvaiheessakin jo paljon päästöjä.  Pilvenpiirtäjät on muutenkin yleensä rumia rakennelmia.  Ilman hissejä ne olisi paljon matalampia ja ympäristöön sopivampia.(Voisivat olla tehty puusta eikä teräsbetonista päästöjen vähentämisen takia).

    PS Saapi tulla valvomaan isoja haapapuita minun metsäänkin joku , jos välttämättä haluaa.  Joku kaunisveera mielellään , ei mikään risuparta.

    Timppa 20.6.2022, 16:13

    Uusi yritys tuohon Ylen juttuun:

    Kannattaa vielä todeta, ettei tuokaan ole mikään ”luonnonmetsä”. Rehevällä pohjalla kasvanut puusto saattaa olla vain 70-vuotias.
    Tasarakenteinen puusto kertoo, että alue on ollut joskus aukkona. Metsien uudistamista on harjoitettu ainakin jo 1900-luvun alusta asti. Systemaattinen metsänuudistus käynnistyi n 1950. Tässäkin voi kyse olla sellaisesta tapauksesta.
    Ei metsä ole ”kerroksellinen”, jos siinä on muutama kituva alikasvuskuusi. Lahopuita on Suomen metsissä kymmeniä miljoonia m3:jä. Tuo metsä on aika vähän lahopuuta sisältävä. Jos tuollaiset metsät rauhoitettaisiin, niin metsätaloudesta poistuisi vähintäänkin satoja tuhansia hehtaareja metsiä.

    Pahinta kaikesta on, että tuollaisia metsiä uhkaa ilmastonmuutoksen seurauksena kirjanpainaja, siis hyönteistoukat, jotka tappavat ikääntyneet kuuset ja leviävät ympäristömetsiin. Pahimmassa tapauksessa tuhoavat Suomen koko metsätalouden. Eläinlääkärin uskoisi ymmärtävän tuollaisia epidemioita.

    Keskieurooppalaiset ja ruotsalaiset asiantuntijat varoittavat suomalaisia päästämastä tätä vitsausta valloilleen. Eikä asiaan vaikuta muu kuin kaataa nuo riskikohteet mahdollisimman nuorina.

    Ylen pitäisi kaiketi harjoittaa moniarvoista journalismia. Tähänkin juttuun pitäisi kuulua ehdottomasti tuota metsää koskevat faktat Siis vähintäänkin ikä, vuosikasvu ja puumäärä/ha. Samoin lahopuumäärä/ha. Luonnollisesti myös puuston arvo ja siitä saatavien tuotteiden arvo. Silloin voisi jokainen ottaa paremmin kantaa asiaan.

    Kuvista voi myös tedeta, ettei jatkuva kasvatus onnistu tuollaisessa metsässä. On melkoinen aukko, jossa ei kasva mitään. Jokainen voi nähdä, ettei noista muutamasta alikasvuskuusesta tulisi koskaan mitään kunnon metsää.

     

Esillä 10 vastausta, 3,721 - 3,730 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 372 373 374 … 404 405 406