”Miksi proffan olisi pitänyt perustella yleisesti hyväksyttyjä tietoja?”

Scientistin faktantarkistus vastasikin Petkeleen kysymykseen.Vaikka professori Aten kirjoitus sisälsi ns.yleisesti hyväksyttyjä tietoja niin todistettavasti ne eivät pidä paikkaansa.

Ongelmahan on siinä että kuinka suuri osuus Korholan luennoilla jakamasta tiedosta ei pidä paikkaansa?

Petkeles: ”Saako hieman tiedustella millä laskentakaavalla päästiin tähän 1600 m3 tulokseen ja onko siihen laskettu lahopuu samalla periaatteella kuin valtakunnallisissa seurannoissa?”

Eipä minulta tarvitse lupaa kysyä, kyllä minä kysymyksiin vastaan, – toisin kuin eräät, jos ne minun vastaukset sitten kelpaa.

Minä en tiedä, miten valtakunnallisesti lahopuut määritellään ja miten niiden määrät lasketaan, mutta minä tein omissa metsissäni näin: Menin kuviot läpi yksi kerrallaan. Laskin ja kuutioin pystyssä olevat lahot ja kaatuneet  jättöpuut. Laskin ja arvioin jokaiselta kuviolta metsään jääneet tuulenkaadot sekä korjuussa sinne jääneet puut. Laskin tekopökkelöt. Laskin  mukaan myös kaikkein suurimmat säilyneet kannot. En laskenut mukaan metsään jääneitä latvusmassoja enkä raivauksissa maahan kaadettua pienpuustoa. Lopuksi tein yhteenlaskun.

Ne isot tuulivoimalat onkin niin luontoystävällisiä että. Metsää pitää ensin kaataa isolta alueelta, rakentaa mm. tiestö ja sähkön siirtokaapeloinnit.  Ja sitten ulkomailta yleensä   tuodaan erikoiskuljetuksilla ongelmajätteeksi loppupeleissä päätyvät rupellit.  Toiminta-aikana tuhoavat mm. linnustoa ja ympäristömeluakin lähtee suurmyllyistä näköalahaitan lisäksi.  Aalto-ja vuorovesivoimalat olisi paljon sopivampia.  Suomessa kävisi biopolttoaineet parhaiten päästöjen vähentämiseen  e-tuotannon yhtenä vaihtoehtona.  Uusiutuva e-puu parempi kuin rumat tuulivoimalat.

Onhan minulla Tolopainen ollut kohta kaksi vuotta aikaa, ja kuten kerroin, raivaustöiden yhteydessä homma on samalla tullut tehtyä. En minäkään aivan vaseti olisi alkanut lahopuita laskemaan!