Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Timppa

    Vuoden 2019 pihabongauksesta.  Käpytikkoja esiintyi 48,3 %:lla pihoista.  Lisäystä vuosien 2006-2018 keskiarvoon 14 % ja vuoteen 2018 8 %.  Siis käpytikka on selvästi runsatunut.  Hömötiaisia esiintyi 33,4 %:lla pihoista ja pudotusta vuosien 2006-2018 keskiarvoon 11 %, mutta lisäystä vuoteen 2018  9 %.

    Eiköhän pesärosvon lisääntyminen taida olla suurin yksittäinen selittäjä hömötiaisen ahdinkoon.

     

    kim1

    Tiedä häntä tilaistoista,mutta parin viime vuoden aikana pikkulintujen lakikirjo laajentunut ainakin meillä täällä etelä-Pirkanmaalla.oraviakin mieluusti ruokin….,toki parikymmentä naakkaa ampunut….

    tamperelainen

     

    Suomen laskentatapa hiilinieluissa ei tyydytä EU:ta.Miksihän siellä politisoitunut luontojärjestö mukana,Uutisen bongasin YLEn vuolaasta vaalienalusartikkeleista
    ”Yhteensä 41-jäsenisessä ryhmässä oli edustajat kaikista 28 jäsenmaasta, kahdeksan tutkijaa, kaksi tutkimuslaitosten ja kolme järjestöjen edustajaa.
    Suomen luonnonsuojeluliitosta ryhmässä oli mukana asiantuntija Otto Bruun. Hän luonnehti työryhmän lausuntoa ”tyrmäykseksi”.Bruun on vasemmistoaktivisti

    https://yle.fi/uutiset/3-10736624

     

     

    Rane2

    Vasemmiston talousnero ?

     

    Puuki

    Koska vihreiden metsäpolitiikka perustuu ylivoimaisesti suurimmalle osalle heistä ideologiaan eikä  tosiasioihin, niin mitkään  järkiperustelut ei  voi muuttaa sitä .

    Esimerkiksi lisäpuuston kasvatus (nopeakasvuiset taimikot) tai harvennushakkuiden tekeminen tukkipuuston lisäämiseksi ei ole oikein hyväksyttäviä.  Korvausvaikutusta ei haluta ottaa huomioon vaikka puutuotteet korvaakin mm. monin eri tavoin haitallisia muovituotteita ja sementtiä.  Toisaalta annetaan ymmärtää, että uusia tuotteita  pitäisi kehittää eikä tehdä sellua (Hassi esittää vanhoja tietoja tahallaan tai tietämättömyyttään?).    Monimuotoisuutta ja suojelua pitää lisätä ; nekin on otettu ja otetaan nykyisin jo entistä paremmin huomioon.             Siinä tärkeimmät  vihreiden metsäpolitiikasta.

    MaalaisSeppo

    Uusia, pitkäikäisiä tuotteita, kuten huonekaluja pitäisi vihreiden mukaan tehdä. Nitä odotellessa pitäisi hakkuita himmailla.

    Kuluttajat ostavat lisääntyvässä määrin Ikean huonekaluja. Ne taitavat olla melko lyhytikäisiä. Menevät vaihtoon alle 10 vuodessa. Tehdään kai Kiinassa. Huono homma.

    Tolopainen

    Vihreissä tapahtui feministinen vallankumous eduskuntaryhmässä on vain kolme miestä ja niistäkin yksi on Haavisto ja toinen Petelius ja kolmas joku ympäristötutkija. Eipä voi paljon odottaa muuta kuin haihattelua. Tuskin on seuraavassa hallituksessa demareiden kaa. Rinne kuitenkin puree rasvasta patonkia kuin miehet.

    Visakallo

    Ville Niinistön Kataisen hallituksen aikaan jättämä vihreän inttäjän synkkä varjo seuraa vihreää puoluetta vielä kauan. Todellisuudessa kukaan ei vieläkään halua heidän kanssaan samaan hallitukseen.

    suorittava porras

    Vihreiden kansanedustajaehdokkaan FT,dosentti,akatemiatutkija ja Suomen IPPC työryhmän varajäsenen paikalliseen lehteen kirjoittama vastine Mikko Tiirolan puunkäyttöä edistävään kommenttiin oli karmeaa luettavaa.

    Muun muassa puunkäyttö olisi pidettävä vuoden 2014 tasossa.  Fossiilisia polttoaineita eikä puuta saisi polttaa eikä kuitupuuta saisi kasvattaa ”lyhytikäisiä” tuotteita varten. Tukkipuussakin on hänen mukaansa vain 20% sahatavaraa ,joka päätyy hiilinieluksi rakennuksiin ja rakennelmiin. Jatkuvassa kasvatuksessa tukkiosuus nousee yllättäin 60%:iin. Eli siihen menetelmään on siirtyminen.

    Puiden kiertoajan pidentämistä tarjotaan lääkkeeksi ilmaston parantamiseksi. Sitä tulisi tukea KEMERA ja METSO tukijärjestelmiä kehittämällä. Varsinaisesta metsiennhoidosta eikä siihen tarkoitukseen suunnattavista varoista kirjoiteta sanaakaan. Metsän on vain annettava olla ja pulskistua itsekseen tekemättä mitään valtion tuella.

    Jos vihreät pääsevät hallitusvastuuseen näillä teeseillä,voi metsäteollisuuden investointihalukkuus Suomeen hiipua. Sekin askartuttaa , millä uudet puulle suunnitellut lämpövoimalat toimivat ,jos  puuta ei saa polttaa . Onko venäläinen hake ympäristöystävällisempää ,kuin suomalainen?Energiapuulle ei ainakaan ole tukea luvassa ,jos vihreät pääsevät vallankahvaan. Saattaa olla ,homma on hoidettu jo EU:n kabineteissa heidän toimestaan.

    PS. Vastine on aivan tuore ja kirjoitettu vaalien jälkeen.

     

     

     

     

    A.Jalkanen

    Vastine.

    ”liian pienien hiilinielujen takia tehdyt kulutuksen muutokset ja rajoitukset iskevät Suomen talouteen huomattavasti pahemmin kuin hakkuiden pitäminen alemmalla tasolla, esimerkiksi vihreiden ehdottamalla vuoden 2014 tasolla”

    Talouspuolesta olisi hyvä tehdä laskelmia. Kulutuksen muutoksille ei oikeastaan ole vaihtoehtoja, jos päästöjä pitää alentaa jotain luokkaa 80 prosenttia ja pyrkiä hiilineutraaliuteen. Hakkuiden määrän määrää pitkälti tuotteiden kysyntä, joka näyttää olevan hiukan hiipumassa, joten lähivuosina ei ehkä tule suurta kiistaa hakkuiden määrästä, ja saamme lisäaikaa kasvua lisääviin toimiin.

    ”Metsätalouden tukkiosuutta voisi nostattaa aina 60 %:iin siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen.”

    Mikä lienee kiertoajan kuluessa hakattavan puutavaran jakautuminen tukkiin ja kuituun tasa- ja eri-ikäistaloudessa? Katsoin Metsätieteen Aikakauskirjasta yhtä tilastoa, jossa ainespuun hakkuukertymä koko maassa jakautui suunnilleen puoliksi tukkiin ja kuituun. Tukin osuus hakkuukertymästä on tietenkin jonkin verran parempi jatkuvassa menetelmässä ja niin on syytä ollakin, jotta se olisi taloudellisesti kilpailukykyinen menetelmä, kun kokonaiskasvu on siinä heikompi.

    ”Tukkipuustakin vain noin 20 % on sahatavaraa, joka siirtyy hiilivarastoiksi rakennuksiin”

    Miten mahtaa keskimääräinen tukkirunko jakautua puutuotteiksi ja energiaksi?

     

     

Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 4,055)