Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 3,221 - 3,230 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • puunhalaaja

    Luontoharrastaja Seppo Vuokko kirjoitti Maaseudun tulevaisuuteen blogin hömötiaisista. Hänen mukaansa Suomessa on nykyään miljoona tiaista enemmän kuin 1950. Metsälajit hömö- ja töyhtötiainen ovat taantuneet, mutta tali- ja sinitiainen runsastuneet selvästi enemmän, Vuokon mukaan syynä on se, että tali- ja sinitiainen hyötyvät talviruokinnasta ja pöntöistä ja siten hyväkuntoisina valtaavat myös hämötiaisten reviirejä.

    Vuokon kirjoitus oli osin ihan kummallinen, ehkä ihan tietoista sumutusta. Arvelen näin siksi, että en osaa muuten selittää miksi hän tekisi noin alkeellisen virheellisiä väittämiä. Sillä kuten on tuotu ilmi, eri tiaiset pesivät erilaisilla alueilla. Sinitiaiset liikkuvat siinä asutuksen parissa pönttöjen ja ruokinnan lähettyvillä, ei ne kilpaile samoista reviireistä hömötiaisen kanssa. Tästä kertoo sekin, että hömötiainen on harvinaistunut myös pohjoisessa, missä puolestaan ei ole ollut sini- ja talitiaisten invaasiota.

    Mutta tuo käpytikkahypoteesi oli mielenkiintoinen. Vuokon juttua vastaan hyökättiin twitterissä väitteellä, että käpytikan kanta oli 2000 -luvulla vähentynyt. En itse ole löytänyt tuollaista tietoa, päinvastoin monessa paikassa puhutaan kannan runsastuneen! Koetan vielä löytää tietoa tuosta mahdollisesta käpytikan vähenemisestä.

    Tällä hetkellä pidän mahdollisena, että käpytikalla voi olla jotain vaikutusta. En kuitenkaan usko, että se olisi erityisen merkittävä selittäjä.

     

    Puuki

    Miten niin ei voisi olla toisten lajien runsastumisella vaikutusta hömötiaisten kantoihin ?  Kun nyt käy paljon sini-ja talitiaisia syömässä ruokintapaikoilla ,niin samalla hömötiasia käy vähemmän.  Isommat lajit  ajaa pienemmät pakosalle. Varmaan sama tilanne pesintäaikaan. Kun  sini-ja talitiaisia on paljon , ne levittäytyy entistä suuremmalle alueella ja voi syrjäyttää hömötiaisia samalla.

    puunhalaaja

    Miten niin ei voisi olla toisten lajien runsastumisella vaikutusta hömötiaisten kantoihin ?

    Selitys siis se, että ne pesivät erilaisissa ympäristöissä. Asutuksen liepeillä pyörivät laijit eivät syrjäytä metsälintuja reviireiltään.

    suorittava porras

    Talitiainen on kunkku reviirillään ja häätää muut tiaiset sinitiaista lukuunottamatta muualle. Lintujen ruokintapaikoilla nämä kaksi esiintyvät viimeisinä muiden saadessa lähdöt.

    Kerran oli iltapäivälehden sivulla hupaisa kuva. Tantererssa lojui kuollut myyrä ja talitiainen piti ilme tiukkana toista koipea myyrän päällä ,kun parempikin sankari. Samalla asenteella se häätää kilpailijat matkoihinsa. Tuossa tilanteessa hömötintti on kevyttä höyhensarjaa.

    A.Jalkanen

    Tässä lisää tiaisjuttua. Ilmeisesti Lintuatlas ei ole ajan tasalla hömötiaisen suhteen. Talvilintulaskennan (linkki alla) aikasarja ”Talvi” näyttää, että 1980-luvun lopulta taantuminen kiihtyi. Olisiko siinä metsätalous onnistunut vähentämään lahon lehtipuun määrän metsissä jonkun kynnysarvon alapuolelle?

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.34535?year=2018

    Pelastetaan kuusi lajia niin loputkin pelastuvat?

    https://yle.fi/uutiset/3-10732073?fbclid=IwAR2yzn9nHd1tpA5eJ8mZp6bgsV6OxPxXM5I2-teR8YfB7-8SttK9E8noBmg

    Metsuri motokuski

    Nuo pienemmät tiaiset saatte pönttöihin rajoittamalla lentoaukkoa. Jos teette aukon yli 30 mm niin hömötiainen aina häviää kilpailun talitiaiselle, kirjosiepolle ja muille vastaaville. Kun teette pikkuisen pienemmän pöntön ja 25 mm lentoaukolla niin parempi mahdollisuus on onnistua.

    Puuki

    Onhan niitä hömöjä ollut tänäkin talvena melko paljon esim. yhdellä ruokintapaikalla.  Jotain vähennystä tulee tietenkin tilastoihin paikallisesti vähintään , kun ei enää näköjään ole ollenkaan laskettu eikä tilastoitu kuten aiemmin ( esim. 10, 15  ja 20 vuotta sitten).  Siitä tilastosta ei voi sitten päätellä juutaeikäjaata tilanteen muuttumisesta .

    A.Jalkanen

    Mistä tilastosta Puuki mahdat puhua? Viittasin tuossa edellä valtakunnalliseen talvilintulaskentaan joka on aika kattava ja luotettava. Johonkinhan se hömötiaisen uhanalaisuus-status perustuu.

    Puuki

    Juuri talvilintulaskenta-linkistä katsoin . Ei oltu laskettu samoilta alueilta kuin aiemmin. Jotain sekin vaikuttaa tuloksiin tietenkin.

    tamperelainen

     

    ”On aikaa lapsuudesta ja nuoruuden maalaiselämän onnellisuudesta lintujen kirkkaista sirkutuksista ,heinäsirkkojen sirinästä ,hyttysten ininästä, ampiaisten, mehiläisten pörinästä ja mikä oli parasta silloin että emme tienneet sellaisesta olioista kuin viherhiippareita olemassa olevan ollenkaan”

Esillä 10 vastausta, 3,221 - 3,230 (kaikkiaan 4,055)