Liian teoreettinen koulutus on sekoittanut monen korkeakoulutetun pään niin, että sinne ei voi enää laittaa vähääkään sitä ns ”Tervettä talonpoikaisjärkeä”, joka kyllä on hukassa myös talonpojilta, mutta ei sen takia, että olisi liikaa viisautta ja oppia saanut, päinvastoin luupäinen maatilan jatkajaksi jäänyt jälkeläinen ei opi mitään, eikä hyväksy mitää sellaista, mitä ei ole pikkukakarasta lähtien kotonaan oppinut. EDIT

Nuo pää pilvissä (ja pilvessä) – kulkevat ovat päässeet / joutuneet mm vihreiden johtoon, eikähän heistä ole kyllä ollut maailman parantajaksi, vaikka luulo ja yritys on ollut kova.

ylivoimaisesti mielenkiintoisin keskisuomalainen ehdokas on paikallisen yliopiston professori Tapio Puolimatka, 

Puolimatka on tosiaan eriskummallinen hahmo. Ilmeisesti omalla alallaan varsin pätevä, mutta ottaa kantaa laajemminkin, ja aika omalaatuisesti. Herätyskristillisessä skenessä hän on iso nimi.

Olen ymmärtänyt, että puolueesi linjasta poiketen, olet kirjoittanut voimakkaan kannan rajoituksen puolesta. Nämä nuoremman polven vihreät ovat aika kriittisiä metsästykseen yleensäkkin saatika eläinkannan ylläpidon ohjaamisen metsästyksellisin keinoin.

Metsuri motokuski, olet tässä varmaan osittain oikeassa. Vihreiden parissa esiintyvä kriittisyys metsästystä kohtaan on vain osin perusteltua. Perusteltua on kritisoida sitä, että miksi ammutaan haahkoja keväällä, tai sitä, että miks ammutaan ilveksiä kun peuroja on niin paljon. Sekin on hyvää kritiikkiä että tiettyjen vesilintujen metsästystä vaaditaan ainakin tauolle, kunnes kannat ovat taas kasvaneet.

Mutta esiintyy myös turhaa ideologista vouhotusta, sekä kummallista tietämättömyyttä. Onhan se nyt erikoista että puolue ei ole ottanut peura-asiaan kantaa ja kaikki aktiivit joiden kanssa asiasta olen puhunut, eivät oikein tunnu hahmottavan ongelman laajuutta. Esim. hirvikantaa on mulle kommentoitu niin, että jaksollinen kasvatus nimenomaan tarjoaa hirville ruokapöytiä, ja näin keskustelu onkin kääntynyt yht’äkkiä jaksollisen kasvatuksen kritisoimiseen. Nykyinen hirvikantahan olisi vielä mahdottomampi ongelma jos kaikki metsät olisivat jatkuvan kasvatuksen parissa. Eläimet kulkisivat vielä laajemmalla alueella syömässä ne nuoret lehtipuut joita aukkoihin syntyy.

SLL sentään ottaa kantaa peuroihin: https://www.sll.fi/pirkanmaa/2019/04/04/ilveksen-metsastys-lopetettava-epaeettisena-ja-ekologisena/?fbclid=IwAR32z0Ne69UVxenQjiB_P71m_xW-fNLs2HHhfdH6cVbOXdyvpYiZCpe5CY8

Tässä kommentti Ketolan lintuosioon:

Jospa vielä vastaisin Ketolan lintuosioon.
” Kuinka monta lajia, vaikkapa hömötiaisen ja pyyn, olet valmis lisähakkuilla
tappamaan sukupuuttoon?”
Olen kulkenut metsissä rrunsaat 75 vuotta ja niistä 60 viimeistä vuotta Toivakassa ja pyyt ovat todellakin vähentyneet. Pyyhän on reviirilintu, jonka löytää usein vuodesta toiseen samoilta paikoilta. Omat havaintoni eivät suinkaan tue väitettä, että hakkuut olisivat syinä kannan vähenemiseen. Paikoin luonto on säilynyt ennallaan, paikoin on metsä kasvanut, mutta pyyt ovat hävinneet. Miksiköhän? Säät ja pedot lienevät tärkeimmät selittäjät. Olen joskus löytänyt kanahaukan tappaman pyyn. Mahtaisiko tässä olla tärkein syy? Useimmin näen nykyään pyitä tienvarressa, jossa toisella puolen on harvennettu 35-vuotias metsä, toisella nuori taimikko..

Luontoharrastaja Seppo Vuokko kirjoitti Maaseudun tulevaisuuteen blogin hömötiaisista. Hänen mukaansa Suomessa on nykyään miljoona tiaista enemmän kuin 1950. Metsälajit hömö- ja töyhtötiainen ovat taantuneet, mutta tali- ja sinitiainen runsastuneet selvästi enemmän, Vuokon mukaan syynä on se, että tali- ja sinitiainen hyötyvät talviruokinnasta ja pöntöistä ja siten hyväkuntoisina valtaavat myös hämötiaisten reviirejä.
Lisäksi Vuokko kirjoitti, että talviruokinnan ansiosta käpytikkakanta on kasvanut. Kuten tiedetään käpytikka on pesärosvo, jonka on helppo murtautua hömötiaisen kotiin ja syödä munat tai poikaset. Siis hömötiaiskannan elvyttämiseksi parasta saattaisikin olla lintujen talviruokinnan lopettaminen. Metsänomistajathan huolehtivat nykyään tiaisten kodeista jättämällä tekopökkelöitä.
Biologiset mekanismit ovat joskus varsin outoja. Ne olisi biologin syytä tiedostaa eikä syyttää kaikesta metsätaloutta, jonka ansiosta Jyväskylän Yliopistossakin on monta virkaa.

Tiaisista täällä vihreiden keskusteluareenalla vain jutellaan. Eikö tärkeämpää ole, jos puhutaan ilmaston päästöistä vaikkapa siellä Helsingin alueella? Kuka siellä on ollut päättämässä esim. Triplan rakentamisesta? Ainahan se on niin, että kun kerätään ihmismassaa yhteen, niin siellä kokonaispäästötkin ovat suuret – kuten hiilivoimala energian tarpeeseen ja Tripla muuhun kulutukseen!