Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • jees h-valta

    Hiukan olen kyllä huolissani. Ei tähän aikaan vuodest kuulu luonnossa olla noin luonnottoman hiljaista. Ei yhtäkään isomman linnun ääntä illan metsäkierroksella. Kyllä näillä tuulilla kuuluisi ainakin pöllöjen ja muuttolintuletkojen ääniä kuulua. Ei kyllä mitään, ei kertakaikkiaan mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minusta huolestuttavinta on jäätiköiden kiihtynyt sulaminen, se on kyllä luonnotonta.

    En pidä suurena vahinkona, jos IPCC-ennuste lämpenemisestä ei toteudukaan. Meidän on joka tapauksessa muutettava kulutuksen rakennetta ja alennettava kokonaismäärää, muuten maapallon resurssit eivät riitä, kun väestönkasvu jatkuu vielä vuosikymmeniä. Jos sitten kävisi niin, että alkaisikin kovasti kylmetä, se olisi kieltämättä noloa IPCC:lle.

    Tolopainen Tolopainen

    Mitä ihmettä siellä metsässä tehdään iltakierroksella. Ennen isännät kävivät iltaisin tallissa hevosta ruokkimassa mutta  nuo metsäkierrokset? Jokainen kierros tuottaisi vain tappiota, en lähtisi vapaaehtoisesti. Käytkö tapailemassa jotain naikkosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Höh, jeesi käy ulkoiluttamassa koiraa tai hiihtämässä tai muuten virkistymässä metsäkierroksella.

    Tietääkö lukijoista muuten joku mitä uusien kuitupuuta syövien tehtaiden olisi tarkoitus tuottaa? Tuttavani oli käynyt Äänekoskella ja siellä oli kerrottu että uusien tuotteiden lanseeraus vie vielä vuosia – esimerkiksi tekstiilikuitua tulee aluksi vain pieniä määriä sivutuotteena ja päätuotteet ovat entiset: sellu, kartonki (?) ja energia. Menee siis vielä kauan ennen kuin puupohjainen tekstiili on niin halpa, että se kykenee syrjäyttämään puuvillan tai tekokuidut. (Onhan meillä jo onneksi yksi hyvä puupohjainen tuote eli viskoosi.)

    Scientist Scientist

    Kyllä metsässä äsken lenkillä käydessäni mustarastas jo lauloi. Jokunen päivä sitten kuulin varpuspöllön viheltelevän soidinääntään.

    Scientist Scientist

    Äänekoskella tehdään tietääkseni myös karboksimetyyliselluloosaa (CMC), jota on mm. jäätelössä ja liistereissä (Kelco nimisen firman toimesta aiemmin Metsäliitto teki). Sellun keitossahan tulee aina myös mäntyöljyä, tärpättiä. Enocell Uimaharjussa tekee liukosellua viskoosin tuotantoa varten. Stora Enso tekee ligniinipohjaista liimaa puuteollisuudelle. Sellun keitto on lähteenä monille muillekin kemikaaleille mm. stanoleille (Benecol).

    oksapuu

    Höh juu…

    Järvellä joutsenet tuuttaa jo täysillä ja metsäkauriit juoksee pihalla. Nurmikko on tullut siihen malliin näkyviin että pitää kaivaa raivaussahat varastosta ja lähteä ensiviikolla raivuulle…

    jees h-valta

    Ei ole enää koiraa. Viimeenen oli musta lapukka ja se kyllä ajeli joka metsäreissun pelkääjän paikalla etujalka oven käsinojalla tietysti rehvakkaasti. Ihmistäkin ällikkäämpi kaveri. Mutta kaikella on aikansa ja se että koira oli noin mahtava ja kaikessa aina mukana jätti vielä pelivaraa seuraavaan koiraan. Kuleksi omia polkujaan muutaman metrin päässä  mutta aina autolla kun lähdettiin kotiin päin. Jos kyllästyi minun kuppaukseeni pisti maate ja tuumasi ilmeisesti ettei vois vähempää kiinnostaa. Nyt käyn ihan itekseni ja aivan luonnossa viihtymisen vuoksi. Samalla kartoitan hirvieläinliikenteen ja katselen vähän haavikonkin sieltä täältä. Tapoja tulee ja siksi käyn. Kun sitä muutaman ekan vuoden haavikoissa sai käydä ihan tarpeeseen ei siitä ole enää edes tarve luopua. Nyt vain on hyvä mieli lähes aina, silloin ei aina ollut.

    hemputtaja

    Risuparta voivotteli: ”Voi , voi! Satuitko yhtään huomaamaan miten lämmin kulunut helmikuu oli meillä? Olikohan jotain 5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Jos IPCC valehtelee , nin näyttikö sinun mittarisi -20 asteen pakkasia?

    Nuo lämpötilamittaukset ovat vähän niin ja näin. Nuita on mulkkailtu enämpi liikaa. Lämmennyt kuitenkin on, mutta kuinka kauan kestää. On se lämmennyt ennenkin.

    Jäiden lähtö on yksi hyvä osoitus. Kuulemma Aurajoesta aikaistunut 16 päivää 1800 luvusta alkaen. Tosin siinäkin voi olla rasitteena lisääntynyt väkimäärä, joka liruttaa jokeen lämmintä vettä.

    Tornion joelta olisi kuulemma vielä vanhempi tilasto (maailman vanhin?), mutta sen seurantatietoa ei uutisessa kerrottu/tiedetty. Mikä lie syynä.

    tamperelainen tamperelainen

    Toiselta keskustelufoorumilta kopioitua tekstiä:

    Turun Aura-joen rantamilla on niin asutus ja teollisuus ainakin kymmenkertaistunut 1800-luvulta. Jokeen joutui valtavasti enemmän lämpimiä vesiä eri kohteista ja jään tummuminen oli selvästi suurempaa kuin vielä 60-luvulla saatikka 1700- tai 1800-luvuilla. Lukusarja on mielenkiintoinen, koska ulottuu aina 1700-luvun puoliväliin asti. Silloin ns pieni jääkausi oli vielä täysissä voimissaan ja jopa Lontoon Thames-joki oli säännöllisesti vahvassa jäässä (talvimarkkinat) aina 1800-luvun alkuun asti. Suomessa on todettu, että jopa kaupunkien pohjavedet ovat lämmenneet maaseutua enemmän, tuskin Aurajoki olisi poikkeus.

    Lämpötilat olivat Uppsalassa ja mitä ilmeisimmin myös Turussa ( Turun lämpötila seuraa hyvin Uppsalan käyrää) yllättävänkin korkeita 1800-lukuun verrattuna

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 4,127)