Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Tolopainen

    Mitä hyödyllistä Kilpilahdessa tehdään luonnon kannalta. Kaikki toiminta kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja ja muovitkin päätyvät saasteeksi luontoon. Biodiesel tehdään uusiutuvista raaka-aineista mutta palmuölykin tuodaan aika kaukaa. Liikennepolttoaine voidaan tehdä paljon halvemmalla ja yksinkertaisemmin biokaasusta ja käymisteitse alkoholista. Raahen teräs on helposti korvattavissa. Noissa kumnassakin laitoksessa kaikki raaka-aineet tulee tuhansien kilometrien päästä ja tuotteet viedään tuhansien kilometrien päähän. Ei luonnon kannalta mitään järkeä.

    Uusmetsäläinen

    Tolopaisen ”luontologiikalla” palattaisiin aika nopeasti esihistoriallisiin aikoihin, joissa ei paljon maailmankauppaa käytäisi.

    Neste on tosiaan maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja ja hyvin aktiivinen uusiutuvien polttoaineiden kehitystyössä. Eikös sen pitäisi olla  hyvä asia. Ainakin pörssikurssin pitkäaikaisessa nousussa se näkyy.

    MaalaisSeppo

    Raahen osalta Teollisuusneuvos Tolopaisen kannattaa tutustua SSAB:n suunnitelmiin vähetää terästuotantonsa päästöjä. Malminhan ko yritys hankkii verraten läheltä ei suinkaan tuhansien kilometrien päästä.

    Tolopainen

    Uusiutuvalla biodieselillä ei ole juuri mitään merkitystä maapallon kokonaispäästöjen kannalta. Jos sitä tehdään muutama miljoona tonnia vuodessa.                                  Pörssikurssit ovat nousseet kaikkialla maailmassa löysän rahapolitiikan takia erityisesti kahden viime vuoden aikana. Ne laskee varmasti joskus.

    Tolopainen

    Raahen 60-luvulla rakennetuista venäläisistä masuuneista tuskin tulee päästöttömiä koskaan toimintansa aikana. Ilman Kekkosen idänpolitiikkaa Raaheen ei koskaan olisi terästehdasta rakennettu. Sehän on yksi huonoimmista paikoista tuollaiselle tehtaalle Suomen rannikolla.

    A.Jalkanen

    Turvemaista. Heikkotuottoiset metsäojituskelvottomat suot lienevät huonoja jopa hieskoivun kasvatukseen. Sekin tarvitsee kunnostusojituksen, kun ei ole vesikasvi. Jos näitä ennallistuu/ennallistetaan vaikkapa miljoona hehtaaria, kyllä turpeen kasvu (= hiilen sidonta) Suomessa lisääntyy jonkin verran. Jos kasvu olisi vaikka 5 mm vuodessa, hehtaarilta saisi 50 kuutiota ja miljoonalta hehtaarilta 50 miljoonaa kuutiota turvetta. Lukua voi verrata Suomen vuotuiseen turpeen käyttöön, joka lienee luokkaa 5 miljoonaa kuutiota (polttoturve, kasvuturve ym.).

    Hiilitonnin hinta 15 euroa olisi ihan ok, jos metsänomistaja saisi sen hiilensidontakorvauksena vaihtoehtona puuntuotannolle. Jos metsikkö kasvaa kiertoajalla vaikka 10 mottia vuodessa, tulo olisi 150 euroa hehtaarilta – ei huono tulos lainkaan. Kysymys kuuluu, mitä hiilensidontametsikölle tapahtuu, saako sitä harventaa tai päätehakata? Eihän se hiilivarastona ikuisuuksia pysy.

    Jätkä

    Kuinka monta tuhatta kilometriä Raahen ja Kostamuksen välillä on? Rautatiekin siinä ainakin joskus toimii.

    Nesteelle tuodaan Raakaöljy melko isoilla tankkereilla. Se on ainakin tähän asti ollut erittäin edullinen ja ekologinen kuljetusmuoto.

    Tosin en kovin innokkaasti käyttäisi palmuöljyä liikennepolttoaineeksi, enkä oikein sen tuottamistakaan siihen tarkoitukseen. Biodiesel on hyvä alku, mutta silläkin saralla on vielä paljon kynnettävää.

    Tolopainen

    Metsien hiilivarastoja tarvitaan siirtymäajaksi kun siirrytään pois fossiilisesta energiasta. Siihen menee 50v.

    A.Jalkanen

    Soiden khk-taseiden mittausmenetelmistä kiinnostuneet voivat perehtyä tohtori Paavo Ojasen väitökseen. Perusmenetelmiä on kaiketi kaksi: joko mitataan havaittuja muutoksia turpeen paksuudessa ja puuston määrässä tai mitataan kasvihuonekaasujen vaihtoa. Esimerkiksi jos samalta suolta löytyy ojitettu ja ojittamaton kohta, voidaan mitata kuinka paljon turvekerros oheni ojituksen jälkeen. Tähän käsittääkseni perustuu esimerkiksi Heikki Simolan esittämä kritiikki ojituksia kohtaan.

    https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/metsaojitettujen_soiden_kasvihuonekaasutaseen_arviointi_-_helsingin_yliopisto_metsatieteiden_laitos_paavo_ojanen_2014.html

     

    puunhalaaja

    ”Pönttöjäkään ei tarvita, oksahangat ovat niin voimakkaita ylälatvuksessa että siellä tintin pieni pesä pysyy hyvin.”

    Ei pesi tintti oksanhangassa. Esim. peipponen kyllä pesii. Vanhalla haavalla on valtava arvo metsän monimuotoisuuden ylläpitäjänä, pesii monenlaista hyönteistä ja muuta mönkijää.

     

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 4,055)