› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 19 20 21 … 404 405 406

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 18.6.2018, 07:17

    Itä-Saksan  turvallisuuspoliisin Länsi-Saksaan operoimaa vihreää liikettä, josta myöhemmin muodostui joihinkin maihin myös vastaavat puolueet, ei alunperin tehty ajamaan kannattajiensa etua, vaan vahingoittamaan muita. Itä-Saksan teollisuus oli vanhanaikaista ja äärimmäisen saastuttavaa, mutta liikkeen ansiosta huomio kohdistettiinkin Länsi-Saksan teollisuuteen ja sen rajoittamiseen erilaisin keinoin. Nuoremman polven on vaikea hahmottaa tätä, koska koko DDR:n valtiokin oli absurdi. Puolue, joka joutuu kieltämään omilta kannattajiltaan todelliset syntyjuurensa, tulee ennemmin tai myöhemmin taistelemaan olemassaolostaan.

    jees h-valta 18.6.2018, 07:31

    Eipä kovin yksimieliseltä Toukon poppoo vaikuttanut puoluekokouksesssaan. Jatkuvaa äänestysrumpaa puolueen tulevasta ohjelmasisällöstä. Maatalouden tukien alasajosta oltiin sentään lähes yksimielisiä mutta ehkä se on jo helppoa ollakkin kun maamme maatalous alkaa olla jo loppuun tapettu muutenkin. On silti puolueella otsaa vaatia lopullista tuhoamista.

    MaalaisSeppo 18.6.2018, 09:28

    Vihreiden politiikka puoluekokouksen perusteella oli laimeaa. Sisäsiittoisuus alkaa vaikuttamaan. Uutiskynnyksen ylitti vain äänestysiän laskemisesitys.

    hemputtaja 18.6.2018, 09:49

    Niinpä. En nyt kuitenkaan väittäisi sisäsiittoisuutta syyksi. Ennemmin on kyse ”kaiken tietävien” profeettojen ikääntymisestä ja vieraantumisesta. Istuvat lujasti vallan kamareissa ja antavat pitkät muulle.

    Voitaisiin kyllä keskustella siitäkin kumpi on mielettömämpi tavoite 15 vuotiaiden äänioikeus vai avohakkuiden kielto.

    Monimuotoisuuden piiskaakin yrittivät heilutella. Niin että mikä ”monimuotoisuus”.

    Kävelet suoraa kilometrin metsässä ja saa olla mukana hakkuutakin. Kyllä monimuotoisuus aukenee ihan nätisti, jos viitsii katsella ympärilleen. Tietenkin on merkitystä silläkin missä spatseeraat. Lapissa taisi olla 90 ha suurin saman metsätyypin kuvio, johon on tullut törmättyä.

    Puuki 18.6.2018, 10:29

    (OOT) Monimuotoisuutta aletaan lisätä mm. soiden ennallistamisella jonkin yrityksen toimesta ihan tosissaan isoilla pinta-aloilla. Toivottavasti ovat huomanneet, että pelkkä puuston kaataminen ja ojien tukkiminen ei uusimpien tutkimustulosten valossa toimi c02 -päästöjen vähentämisessä. Jos pohjaveden pinta nousee liiaksi, alkaa vapautua metaania, joka on hyvin haitallinen kasvihuonekaasu (vaikka hajoaakin n. 12 vuoden päästä.)

    A.Jalkanen 18.6.2018, 10:48

    Puuki kiinnittää huomiota oikeaan ongelmaan. Kuitenkin ennallistamishankkeen puuhamiehet lienevät laskeneet, että suon khk-tase jää metaanin lisääntymisestä huolimatta positiiviseksi, kun huomioidaan turvekerroksen hajoamisen pysähtyminen ja rahkasammalkasvuston uudelleen alkava hiilen sidonta.

    Vihreiden sisällä on montaa mieltä, mutta uutisten perusteella puoluekokouksessa oli sitäkin kantaa, että Suomen maatalous on maailman ekologisinta, ja sitä kannattaa mieluummin kehittää kuin ajaa alas. Mahdollisuuksia on.

    Puuki 18.6.2018, 11:26
    1. Lannoituksen päästö (t kaasua/ha/vuosi) ‐ Maa CO2 +1,9 ‐ Maa CH4 ‐0,01 ‐ Puusto CO2 ‐4,9 Ennallistamisen päästö ‐ Maa CO2 ‐1,5 ‐ Maa CH4 +0,04 ‐ Puusto CO2 +1,2 Kertynyt puusto hakataan  joka 60. vuosi (=> päästö  ilmakehään)
    2. <a title=”Johtopäätökset
      • karut rämeet kannattaa jättää rauhaan!
      • r…” href=”https://image.slidesharecdn.com/3-180319072522/95/3-paavo-ojanen-metsnkasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupstt-9-638.jpg?cb=1521445030&#8243; target=”_blank” rel=”noopener”>9. Johtopäätökset • karut rämeet kannattaa jättää rauhaan! • runsastyppisillä soilla • lannoittamalla voidaan vähentää päästöjä vuosikymmeniksi • mutta turpeen hajoaminen jatkuu tai jopa kiihtyy! • pitemmän päälle huono vaihtoehto paksuturpeisilla soilla • ennallistamalla voidaan ehkäistä turpeen hajoamista • metaanipäästön ja puuston kasvun heikkenemisen takia ennallistaminen saattaa kuitenkin aluksi lämmittää ilmastoa •  (Paavo Ojanen )

    Ennallistamista parempi vaihtoehto olisi rehevien soiden osalta metsittäminen ja esim. tuhkalannoitus. Hiilensidonnan lisääntyminenhän pitäisi saada aikaan mahdollisimman nopeasti eikä vasta  joskus vuosikymmenten päästä. Ja tuo 60-vuoden päästä tehtävä hakkuukin voidaan tehdä monella eri tavalla ja käyttää puut vaikka hirsimökkien tekoon ja säilöä samalla hiili niihin.

    Perustamalla rehevälle turvemaalle koivikko saadaan saman verran CO2:a talteen jo ensimmäisten 16 vuoden kuluessa kuin luonnontilainen suo sitoo 170-260 vuodessa.

    Rane2 18.6.2018, 11:44

    Niin,mitenhän tässäkin olisi käynyt jos Vihreät olisi ollut vallan kahvassa?

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.256586

     

    hemputtaja 18.6.2018, 13:00

    Tästä soiden ennallistamisesta. En tiedä mitä ovat laskeneet ja miten. Tyhmänä maallikkona kuitenkin epäilen ettei hiilen sidonta ja muu vastaava muoti ole kuten luullaan. Kai tuota on tutkittukin, että voin olla väärässä.

    Otsalla kun on seurannut esim. yhtä varpusuota (ojittu joskus -70 luvulla) alkaa epäilyttää tuo hiilen sidonnan paremmuus ennallistamalla. Ojat pitäisi aukaista, hillat ovat palanneet, varpuja polveen asti, pinotavara mäntyä, paljaita rahkalaikkuja siellä täällä, pieni rahkanevan pala on pysynyt samana kuin ennen ojitusta. Pintavesiin ojat vielä pystyvät.

    En yksinkertaisesti tajua miten ns. ennallistus lisäisi hiilen sidontaa tai vähentäisi turpeen lahoamista. Sama sävel on myös karumpien ojikkojen kohdalla.

    Tuohon kun vielä lisää sen, että hiilidioksidi on myrkky vain suurina määrinä nautittuna. Lisäksi nykyisin sitä taitaa olla ilmakehässä aika vähän.

    Vielä kun lisään sen, että aikoja sitten suurin osa noista soista on vakiintunut osaksi luonnon järjästystä ja sen, että mylläys sotkee uudelleen yhtä sun toista.

    Puuki 18.6.2018, 13:47

    Tuossa Ojasen tutkimuksessa 1. kohta on puuta hyvin  kasvava suo, jonka hiilitase on ~ – 3,2 ekv-tonnia CO2: a / vuosi. Eli toimii nieluna puun kasvun avulla.

    Ja ennallistettuna ~ + 0,5 ekvt / vuosi , eli on hiililähde.

    ( kun laskettu CH4:n kasvihuonekaasuvaikutus 12 vuoden ajan = 20 x C02:n vaikutus )

    Lisäksi tutkimusten mukaan ojitettujen turvemaiden päästöt vaihtelee paljon sen mukaan kuinka etelässä (tai pohjoisessa) suo on ja onko suo  karu vai rehevä.  Muistaakseni P-Suomen ravinteiset suot oli enimmäkseen päästölähteitä mutta etelämpänä puolestaan selvästi nieluja.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 19 20 21 … 404 405 406