› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 14 15 16 … 404 405 406

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • puunhalaaja 13.6.2018, 18:54

    Kun noista linnuista nyt ruvettiin höpöttämään, niin linkkaanpa tämän tutkimuksen muutaman vuoden takaa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159435/Suomen_lintujen_uhanalaisuus_2015.pdf

    Ainakin sivut 19-21 kannattaa silmäillä. Sivun 19 listasta käy selville, että merkittäviä uhanalaistumista vaikuttavia tekijöitä on monia muitakin kuin muutokset metsissä. Oikein laiskalle lukijalle copypastean seuraavan metsiä käsittelevän tekstinpätkän: Uhanalaisten lajien osuus ei ole metsissä yhtä korkea
    kuin monissa muissa harvinaisemmissa elinympäristöissä.
    Silti metsätalouden aiheuttama yli puoli
    vuosisataa jatkunut metsien rakennemuutos on yhä
    merkittävä uhanalaisuuden syy linnuilla (Fraixedas
    Nuñez ym. 2015a, b). Vaikka ensisijaisesti metsäympäristön
    lajeista vain yksitoista on uhanalaisia ja viisi
    silmälläpidettäviä, on syytä huomata, että EteläSuomen
    yleisten metsälajien kannankehitykset ovat
    olleet keskimäärin negatiivisempia vuosina 1999–2013
    kuin vuosina 1984–1998. Lisäksi sukkession loppuvaiheiden
    elinympäristöjä (varsinaisia metsiä) suosivilla
    lajeilla väheneminen on ollut voimakkaampaa kuin
    pensaikkoja ja hakkuuaukeita suosivilla lajeilla ja että
    karuja elinympäristöjä (mäntymetsiä ja rämeitä) suosivat
    lajit ovat taantuneet verrattuna rehevissä elinympäristöissä
    viihtyviin lajeihin (Fraixedas Nuñez ym.
    2015b; analyysissä 32 lajia). Voimakas metsätalous on
    johtanut luonnontilaisen kaltaisten metsien ja erityisesti
    lahopuun vähenemiseen. Hömötiainen (Poecile
    montanus) ja töyhtötiainen (Lophophanes cristatus),
    jotka ovat olleet metsiemme runsaimpia lajeja, ovat
    vähentyneet huolestuttavasti, eikä muita syitä kuin
    mainitut ole löydettävissä

    Timppa 13.6.2018, 19:20

    Onpa aikamoinen viive ”voimakkaassa metsätaloudessa”, kun ”metsälajit” eivät harventuneet silloin, kun Suomessa ei ollut metsiä.  Metsäthän oli hävitetty Eteläisestä Suomesta lähes tyystin 1800-luvun loppuun mennessä kaskeamisen, tolkuttoman kotitarvikepuun käytön, hiilenpolton ym seurauksena.  Miten ne metsälajit silloin selvisivät?

    Jos kannan kehitys on ollut negatiivista, ei se ainakaan metsien puutteesta johdu, koska metsät ovat lisääntyneet ja ikääntyneet vuosikymmenestä toiseen.  Kuten on todettu, tiaisten ongelma on lahopuun puute.  Sehän on helposti ratkaistavissa nykyisen metsänhoidon puitteissa.   Luulisin mieluummin, että mahdollinen lintujen harveneminen johtuu metsien ikääntymisestä.  Kaskikauden jälkeiset metsät olivat epäilemättä hyviä elinympäristöjä monille linnuille.  Ehkä parempiakin kuin meidän nykyiset hakkuita odottavat metsät.

    puunhalaaja 13.6.2018, 19:46

    Luulisin mieluummin, että mahdollinen lintujen harveneminen johtuu metsien ikääntymisestä.

    Ymmärsinkö nyt oikein?, Olet siinä uskossa, että noiden metsäluonnossa uhanalaistuneiden lajien väheneminen johtuu metsien ikääntymisestä? En nyt ihan hahmota tätä logiikkaa. Edellämainitut uhanalaituneet lajit ovat nimenomaan vanhojen metsien lajeja. Miten siis olettamasi metsien ikääntyminen selittäisi näiden lajien vähenemisen? Onko tässä nyt taas joku kokemusasiantuntijuuteen perustuva juttu jota en tajua?

    A.Jalkanen 13.6.2018, 20:35

    Wikipedia:

    ”Hömötiainen pesii kaikenlaisissa metsissä, mutta se suosii varttuneita havu- ja sekametsiä. Nuoremmat metsätkin kelpaavat sille, kunhan se vain löytää sopivan pökkelön pesäpaikaksi. Hömötiaisen suosimia metsiä ovat korvet, rehevät sekametsät sekä ranta- ja purolehdot.”

    ”Töyhtötiaisia esiintyy havupuuvaltaisissa metsissä. Suosittuja ovat varsinkin vanhat kalliomänniköt, joissa muuten on niukasti lintuja. Edellytyksenä on pesäpuiksi soveltuvien lahopuiden olemassaolo. Laji karttaa laajoja aukeita eikä muutenkaan juuri liiku kotiuduttuaan kerran johonkin paikkaan.”

    hemputtaja 13.6.2018, 20:36

    Monen muun seikan lisäksi tuossa uhanalaisuus hommassa unohtuu helposti, että jo ennen tuon ”piiskatermin” uhanalainen keksimistä noista uhanalaisista aika moni oli harvinainen, on aina ollut ja on sitä edelleen.

    Ei pelkästään erilaiset tirpat, hapsenkakkiaiset, sienet ja mikrobit vaan myös kasvit.

    On moni muukin laji hiukan harvinaistunut. Esim. pääskyset tuntuvat vähentyneen (olematta uhanalaisia). Epäilen syyksi räystäiden alapuolen turhaa maalausta ja kunnon tunkioiden häviämistä.

    Yleensäkin maatalouden muutos on harvinaistanut lajeja enemmän kuin metsätalous koskaan.

    Ja juu, kyllä vanhoja metsiä riittää. Etelä-Suomessa yli 81 vuotiaiden metsien osuus on neljänneksen huitteilla pinta-alasta. Tuossa klasin takanakin on kaistale kirveen koskematonta kalliometsää (n. 200 vuotiasta) ja  kehä III:seen on matkaa n. 200 metriä. Ei kannon kantoa, palokorot ja salaman iskemät aihkeissa, keloja pystyssä ja maassa.

    mehtäukko 13.6.2018, 20:44

    Kysymykseen mikä joukkio mahtaa olla koko metsä-alan vyörytyksen takana, ehdotan uudelleen öljy-, kivihiili-, jne sekä niitä liippaavia muovibisneksiä.

    Heillä jos kellä olisi haluja lahjoa ja maksaa vihermafialle.

    Visakallo 13.6.2018, 21:02

    Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia viettää aikaa ja käydä syvällisempiä keskusteluja aitojen luontoihmisten kanssa. Sen sijaan nämä luonnolla ratsastavat pyrkypoliitikot ovat rasittavia ja useimmiten luonnosta puuduttavan tietämättömiä. Rehelliset luonnon ystävät eivät tee kenellekään vahinkoa.

    puunhalaaja 13.6.2018, 21:33

    Monen muun seikan lisäksi tuossa uhanalaisuus hommassa unohtuu helposti, että jo ennen tuon ”piiskatermin” uhanalainen keksimistä noista uhanalaisista aika moni oli harvinainen, on aina ollut ja on sitä edelleen.

    Totta. Termin uhanalainen sisältö ja laajuus voidaan ymmärtää monella tavalla. Itseäni kiinnostaa erityisesti ihmisen toiminnasta johtuva uhanalaistuminen, sillä siihen periaatteessa voisi koettaa vaikuttaa. Kun jonkin viherpeipon kanta romahtaa taudin seurauksena, niin minkäs ihminen sille voi?

    En tunne esim. valkoselkätikan historiaa Suomessa. Tuntuisi kuitenkin loogiselta ajatella, että sen kanta on aikoinaan runsastunut ihmisen toiminnan seurauksena (kaskikoivikot). 1900 -luvulla ihmisen tapa käyttää metsää muuttui, ja se alkoi harvinaistumaan.  Kannattaako nyt siis hirveästi nähdä vaivaa lajin eteen, kun sen esiintymisen paras piikki johtuu ihmisestä? Itse ajattelen, että kyllä kannattaa. En oikein ymmärrä sellaista fatalistista näkemystä, että kyllä luonto hoitaa, kun toisaalta samaan aikaan ihminen laajamittaisesti vaikuttaa luontoon. Jos ja kun ihminen pitää valtaosaa metsäpinta-alasta talouskäytössä, voidaan pienialaisesti myös ’keinotekoisesti’ lisätä luonnon monimuotoisuutta tietynlaisia elinympäristöjä suojelemalla ja elvyttämällä.

    Tuossa klasin takanakin on kaistale kirveen koskematonta kalliometsää (n. 200 vuotiasta) 

    Hieno homma! Ongelma tässä edellä mainittujen tiettyjen lajien suhteen monasti on vain se, että puhumme nimenomaan  kaistaleista.

    jees h-valta 13.6.2018, 22:54

    Ihminen vaikuttaa laajamittaisesti luontoon joka tapauksessa vaikka metsien käsittely vallan lopetettaisiin. Nythän huolena on paljon enemmän ilmaston lämpeneminen joka sekin on olevinaan ihmisen aikaansaamaa ainakin tällaisten halailijoiden mielestä. Tämän kesän saldosta taitaa kuusikoissa tulla aika synkkä kun olen noita tämänkin paikkakunnan kuusikoita katsellut. Nyt ensimmäisen kerran minun tarkkailuvuosina voin sanoa että enää ei tuhoa pysäytä mikään. Kuusikoita kuivuu pystykeloiksi niin kirjanpainajan kuin kuivumisen tressivaikutuksellakin. Se alkoi jo ennen lumien sulamista ja pahenee vain koko ajan. Sietokyky on ylittynyt jo.

    Jätkä 13.6.2018, 23:26

    Paina Letukassa kaasupoljinta syvempään, kyllä se tuote kolmen tuuman pakoputkesta jotain vaikuttaa, vaikka ei olekaan ihmisen aikaansammaa.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 4,055)
1 2 3 … 14 15 16 … 404 405 406