Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • kuusessa ollaan

    Wiki toteaa kuusitiaisesta: Viihtyy parhaiten vanhoissa kuusikoissa, myös muissa havumetsissä ja sekametsissäkin. Suomessa lajia ei tavata puhtaissa lehtimetsissä. Syysmuutolla tavataan melko yleisesti ulkomeren saarilla. Talvella kuusitiainen tulee taajamien lintulaudoille, harvoin keskikaupungille.

    Talitiainen: Talitiainen pesii erilaisissa metsissä<sup id=”cite_ref-svensson_3-2″ class=”reference”>[3]</sup> sekä puistoissa ja muissa kulttuuriympäristöissä. Suomen talitiaiskannasta suurempi osa pesii nykyään kulttuuriympäristössä kuin metsissä

     

    Eli siis talitiaiset ovat muutaneet ihmisten kanssa urbaaniin ympäristöön 😀

    puunhalaaja

    Eli siis talitiaiset ovat muutaneet ihmisten kanssa urbaaniin ympäristöön 

    Pitkälti näin. Vielä jännempi esimerkki on sinitiainen. Se levittäytyi Suomeen vasta 1800 -luvun lopussa, ja nyt sitä on vähän joka paikassa.

     

    A.Jalkanen

    Timpalle vastaisin että evoluutio. Laji sopeutuu ympäristön muutoksiin tai sitten ei.

    Puuki

    Vihreiden kansanedustaja Satu Harkki (?) jatkaa lehtikirjoittelulla toisen Sadun omaksumaa virhekäsitystä puun käytön ilmastovaikutuksista, kun kertoo selluun käytetyn puun  co2:n vapautuvan kahden vuoden sisään ja siksi pitäisi siirtyä pidempiaikaiseen rakennuspuun tuottamiseen.  Sinänsä ihan hyvä tavoite mutta kun ne tarvittavat harvennukset tukkipuun tuottamiseksi ja fossiilisia raaka-aineita kuluttavien tuotteiden korvausvaikutukset unohtuivat taas.

    Muovituotteiden korvaaminen puupohjaisilla auttaisi sekin ympäristöä . Sellua tarvitaan siihenkin. Pakkausmuovi elintarvikkeissa on jo kiellossa osassa maailmaa. Mikromuovi saastuttaa vesistöjä varmemmin kuin hiilidioksidi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, koska kasvu lisääntyy kun Co2-pitoisuus nousee.

    Muuten; palmuöljy-plantaaseja perustetaan sademetsiä hakkaamalla. Palmuöljyä rahdataan edelleen esim. Eurooppaan ja yli puolet siitä käytetään biodieselin valmistukseen. Loput menee ilmeisesti elintarviketuotantoon ja sitä kautta tukkimaan verisuonia. Mutta se on toisaalta ymmärrettävää : pitäähän kolesterolilääkefirmojenkin saada elää (paksusti) .  Vihreiden varsinkin luulisi olevan äänekkäämpiä tuosta, että sademetsiä tuhotaan. Ne ei uusiudukaan päin vastoin kuin suomalainen metsä, joka uudistetaan tai uudistuu itsestäänkin.

    PS. Aasinsilta syntyi tuosta : kasvistenolia, jota käytetään elintarvikkeissa vähentää kolesterolia. Sitä valmistetaan puusta ja saadaan sellunkeiton sivutuotteena.

     

    A.Jalkanen

    Mustikka ei onneksi häviä Suomen metsistä, vaan sen tilanne on vakaa.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005714228.html

    A.Jalkanen

    WWF on myös selkeästi avohakkuita vastaan, vaikka ei osallistunutkaan luontojärjestöjen aloitteeseen eduskunnalle.

    ”Avohakkuita onkin rajoitettava ympäristön kannalta erityisen herkillä alueilla, kuten turvemailla, rannoilla, lehdoissa ja uhanalaisten lajien elinympäristöissä.”

    Näinhän pääosin jo nykyisin tehdään. Turvemaiden uudistushakkuiden vaihtoehtoja joudutaan lähivuosina pohtimaan, kun ne kypsyvät siihen ikään.

    https://www.hs.fi/paivanlehti/11062018/art-2000005714230.html

    Tolopainen

    Yksityismetsissä harvemmin tehdään mitään isoja aukkoja. Niiden koko voidaan milloin tahansa rajoittaa 10ha. Niin nähdään mihin kalikka kalahtaa.

    Puuki

    Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat lehdot on jo  suojeltu luonnonsuojelulain perusteella ja lehtolaikut suojellaan ja on suojeltu metsälain perusteella. Ja rannoille on jätetty jo pidemmän aikaa aina suojavyöhyke hakkaamatta. Uhanalaisten lajien elinympäristötkin otetaan huomioon suunnittelussa ennen hakkuita, jos niitä on alueella.  WWF:n edustaja  taitaa luetella lähinnä ”vanhalta muistilta” vaatimuksiaan.    Turvemaiden hakkuisiiin saattaa kyllä tulla muutoksia tulevaisuudessa.

    Visakallo

    Miksi luontojärjestöt ja Vihreät ajavat vain Suomessa avohakkuiden rajoittamista, kun samaan aikaan lähes kaikki kansainvälinen FSC-puu on peräisin avohakkuista, eikä niitä ole rajoitettu juuri lainkaan? Näyttää siltä, että kysymys onkin aivan muusta kuin huolesta suomalaista metsäluontoa kohtaan. Mitkä tahot ovat nyt tämän Suomeen suunnatun operaation takana?

    Visakallo

    Vyörytys Suomen metsätaloutta vastaan vaikuttaa taitavasti johdetulta. Se alkoi massiivisella hyökkäyksellä EU:ssa energiapuun käyttöä vastaan, ja nyt operaatio jatkuu  toimilla avohakkuita vastaan. Seuraavaa vaihetta voi vain arvailla. Olisi todella mielenkiintoista tavata operaatiota johtava ydinjoukko. Luontoihmisiä sieltä tuskin löytyy.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 4,055)