Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • mehtäukko

    Jospa kun luomua olla pittää niin heinätupolla tai sammaleella.

    puunhalaaja

    ”Kysymys kuuluukin, miksi ihmisillä ei ole oikeaa tietoa? ”

    Timppa, mun on ainakin pakko sanoa, että minun on usein aika vaikea sanoa mikä tieto on oikeaa, tai oikeampaa. Mietitään nyt vaikka näitä avohakkuita ja luonnon monimuotoisuutta. Täällä palstalla joku hehkuttaa, että avohakkuu on parasta mitä metsälle voi tehdä. Sitten toisaalta meillä on tiedossa, että töyhtötiaiset ja monet muut leimallisesti vanhan metsän lajit ovat nopeasti taantuneet. Tutkija jos toinen on argumentoinut, että vanhojen metsien häviäminen olisi tähän syynä. Sinänsä ihan loogisen tuntuinen väite, vai mtä? Mitä tekee nyt normi kansalainen, uskooko se tuollaisia tutkijanplanttuja, vai empiiriseen kokemukseen perustuvaa metsänomistajan tietoa avohakkuun siunauksellisuudesta?

    Minä itse uskon enemmän noita tutkijoita. Pidän esiinnostettuja ongelmia todellisina, uskon nykymallisen ja -laajuisen metsätalouden aiheuttaneen luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. En kuitenkaan pidä tiettyjen piirien esittämiä keinoja asian ratkaisemiseksi hyvin perusteltuina ja  maanomistajia oikeudenmukaisesti kohtelevina.

     

    puunhalaaja

    Vanhassa, hoitamattomassa metsässä elämä on hyvinkin rajoittunutta. Sieltä puuttuu sangen monia kasveja, eläimiä ja ns ötököitä, jotka luontoon kuuluisivat.

    Jätkä, en nyt kyllä alkuunkaan ymmärrä mitä tarkoitat. Vanhassa hoitamattomassa metsässä on sellaisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet siellä elämään. Taimikossa on toisenlaisia lajeja. Lehdossa on omat lajinsa, kuivalla kankaalla omansa. Ei lehdossa ole mitään vikaa, vaikka kehrääjä ei siellä pesikään. Samoin vanha kuusimetsä on arvokas, vaikkei se esim. valkoselkätikalle kelpaa.

    Olemme Suomessa siinä siunatussa tilanteessa, että meillä on runsaasti esim. pajulinnulle sopivia elinympäristöjä. Töyhtötiainen ei valitettavasti kelpuuta samoja maisemia kotipaikakseen. Töyhtötiaiselle sopivat elinypäristöt ovat siis vähentyneet. Olisikin kovin onnellista, ainakin minusta, jos tuollaiset kyseiselle tiaiselle sopivat elinympäristöt lisääntyisivät. Tarkoituksenmukaista ei ole pakkosuojella koko Suomea, sehän lopulta johtaisi monimuotoisuuden vähenemiseen. Lehdot kasvaisivat umpeen, ei kukaan raivaisi hakamaita tai paahderinteitä.

    Kyse on minusta mittakaavasta. Nyt meillä on tiettyjä elinympäristöjä liian vähän, siksi vanhojen metsien suojelu erityisesti etelä-suomessa on perusteltua. Toisaalta metsänhoitotapoja kehittämällä voidaan keinotekoisesti lisätä monimuotoisuutta. Pienimuotoisella puuhastelullakin tyyliin hakamaiden raivaus voi saavuttaa arvokkaita tuloksia.

    Timppa

    Niin Puunhalaaja.  Sinun havaintosi metsistä eivät taida olla kovin pitkältä ajalta.  Minulla on omakohtaista kokemusta 8 vuosikymmeneltä.  Aloin kulkea 8-vuotiaana yksin metsissä mm etsien linnunpessiä.

    Silloin 1940-luvulla metsät olivat nuoria.  Saattoivat olla syntyneet jopa viimeisten kaskien paikoille tai tai sitten 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä tehtyihin määrämittahakkuuaukkoihin.  Siitä ajasta metsät ovat selkeästi vanhentuneet.

    Niistä vuosista tiaiset ovat kyllä metsistä vähentyneet.  Tätä olemme pohtineet biologianopettajaveljeni kanssa, jonka kanssa seikkailimme meytsissä.  Selvästi suurin syy mielestämme on sopivien lahopuupökkelöiden puute.  Silloisiin metsiin  saattoi syntyä koivuja, jotka ensiksi yrittivät saada latvuksensa muiden puiden tasalle, mutta sitten lumi katkaisi koivun ja syntyi pökkelö aikanaan.  Meillä oli jonain vuonna tiedossa toistakymmentä talitiaisen pesää ja muutama hömötiaisen pesä.  Töyhtötiaisen pesiä en muista.  Saattoi olla silloinkin harvinainen.  Nyt ei helposti löydä tuollaista määrää pesiä.

    Pökkelöiden puutettahan ollaa ryhdytty poistamaan.  Siitä oli joku aamu sitten juttua radiossakin.  Niin mekin teemme.  Harvennuksiin 3-metrisiä  kantoja.  Aukkoihin tehdään jättöpuukoivuista vielä korkeampia kantoja.

    Kannattaa puunhalajaajan huomata se, ettei puhdasoppiseen jatkuvan ksasvatuksen metsään synny lainkaan lehtipuuta, mikäli on uskomista Sauli Valkoseen.

    Puunhalaajan jutut ovat tyypillistä tätä päivää.  Ensiksi väitetään, että metsät ovat nuortuneet.  Kun ne ovat todellisuudessa vanhentuneet viimeisen 100 vuoden aikana.  Toiseksi väitetään, että kaikki johtuu avohakkuista, joita tehdään nykyään 0,6 % vuodessa Suomen metsiin.  Vähän suhteellisuuden tajua.

    Varpusetkin ovat hävinneet melkein sukupuuttoon.  Sekin on varmaan avohakkuiden seurausta.

     

    jees h-valta

    Ja että pelastaaksemme tiaiset verkkopyynnin saaliiksi pitää meidän lopettaa avohakkuut. Onpa logiikkaa tuossakin. Kun aivan selkeästi myös julkisuudessa on uutisoitu voimakkaan pyynnin niiden muuttoreissuilla verottavan kantoja raskaasti. Ihminen ja ihmisen tarpeet muuttuu ja luonnon ja linnuston ja eläimistön kannat vaihtelevat sen mukaan. Myös ihmisen kanta elää aikojen mukaan jolloin saamme ehkä nähdä ajan jolloin ihmisiä ei olekkaan kuormittamassa liikaa luontoa. Kun ne lajit on ennen ihmistäkin jostain ilmaantuneet en usko että edes jonkin lajin sukupuutto on kovinkaan lopullinen kohtala luonnon äärettömässä kiertokulussa. Alkunsa ottaa kummasti suotuisissa elinoloissa mitä merkillisempiä ötököitä ja olioita. Kuten ihminenkin on ottanut alkunsa jostain. Eikö voitaisi säätää hiukan vähemmän ja antaa luonnon hoitaa säätönsä hivenen enemmän. Nyt ihmisen paineenalla, ehkä ihminen joskus luonnon paineen alla.

    Rane2

    ”Timppa,mun on ainakin pakko sanoa,että minun on usein vaikea sanoa mikä tieto on oikeaa tai oikeampaa.”

    ”Kyse on minusta mittakaavasta.”

    Juuri näin tilanne on kun mikään ei riitä.

    http://stat.luke.fi/metsien-suojelu

     

    Rane2

    ”Tällä palstalla joku hehkuttaa että avohakkuu on parasta mitä metsille voi tehdä.”

    Puunhalaaja tarkoittaa ilmeisesti Antero Vartiaa?

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/l%C3%B6yly-saunan-puut-hakattiin-150-vuotiaista-ven%C3%A4l%C3%A4ismetsist%C3%A4-katso-kuvat-1.159462

    Visakallo

    Elämä on koulinut realistiksi, mutta yksi unelma minulla edelleen on: Vihreät ja ympäristöjärjestöt luopuisivat metsäasioissa kaikesta epärehellisyydestä ja opiskelisivat biologian perusteet. Tietämättömyys on väärän vallankäytön kasvualusta.

    puunhalaaja

    Niin Puunhalaaja.  Sinun havaintosi metsistä eivät taida olla kovin pitkältä ajalta.

    Totta, kokemusasiantuntijuudessa en pysty kilpailemaan. Enkä kyllä muutenkaan ole minkään sortin asiantuntija, mikä kannattaa huomioida lausahduksiani tavatessa.

    Tuo huomio metsien iästä on mielenkiintoinen. Siinä voi olla perää tietyissä tapauksissa. Toisaalta ymmärtääkseni yhtä lailla on perää siinä, että heikon koneellistumisasteen ja metsäautoteiden puutteen takia kauempana asutuksesta oli vielä erämaisia olosuhteita. Tällaisen mielikuvan voi saada vaikkapa jotain A.E Järvistä lukemalla. Paikkatietoikkunasta voi muuten tarkastella myös metsien ikää, ja sen perusteella ei synny sellaista kuvaa, että metsät olisivat erityisen vanhoja juuri nyt.

    Selvästi suurin syy mielestämme on sopivien lahopuupökkelöiden puute.

    Tuo on yksi ihan ilmeinen selittäjä toki. Kun viittasin edellä nykymallisen metsänkasvatuksen negatiivisiin vaikutuksiin, niin tuo on juuri sellainen. Niissä lahoavissa ja rämettyneissä metsissä joita moni niin kovasti kammoaa, on usein paljon sopivia kolopuita. Onkin tosi hienoa, että viimevuosien uudistuksilla (tekopökkelöt jne) talousmetsien luontoarvoja on yritetty parantaa.

    Kannattaa puunhalajaajan huomata se, ettei puhdasoppiseen jatkuvan ksasvatuksen metsään synny lainkaan lehtipuuta, mikäli on uskomista Sauli Valkoseen.

    En minä ole mikään fundamentaalinen jatkuvan kasvatuksen kannattaja. Naapurini tekee juuri rajan taakse avohakkuuta. Harmittaa, että se tapahtuu juuri nyt parhaimpaan pesimäaikaan, mutta noin muuten asia on tietysti ihan ok. Alue on talousmetsää ja kyseiselle paikalle avohakkuu on varmasti kustannustehokkain ratkaisu. Nätisti oli vielä erikseen merkattu säästöpuiksi isot haavat, lepät ja lehmukset. Minusta on hienoa, jos aktiiviset metsänomistajat pystyvät tuottamaan entistä enemmän puuta maillaan. Hienoa olisi myös se, jos samaan aikaan suojelupinta-ala lisääntyisi. Ensisijaisesti silmäilisin valtion maita, toisekseen lisäisin metson rahoitusta ja kolmanneksi luottaisin metsänomistajien kaupungistumiseen. Kun massit elämämiseen tehdän muulla kuin metsänmyynillä, on kynnys suojella omaa metsää tai hoitaa sitä varovaisemmin, huomattavasti matalampi. Rane2 tuossa edellä näkyy kommentoineen, että mikään ei riitä. Tuossa asiassa tuskin saavutetaan kovin helposti yhteisymmärrystä. Se mikä yhdelle näyttää valtavalta suojelumäärältä, ei ole sitä toiselle. Kumpikin mielipide on sallittu ja perusteltukin.

     

    puunhalaaja

    Ja että pelastaaksemme tiaiset verkkopyynnin saaliiksi pitää meidän lopettaa avohakkuut. Onpa logiikkaa tuossakin. 

    Jees h-valta, ei ne töyhtötiaiset muuta sieltä kotimetsästä juuri muualle kuin hyvllä tuurilla sun ruokintapaikalle. Verkkopyytäjät sen sijaan verottavat montaa muuta lajia tuhoisasti. Ei tuhoa motot peltosirkkuja, ne menee ranskalaisten suihin.

     

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 4,055)