Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Visakallo

    Entä ei-yksityiset FSC metsät?  Suurin osa FSC-metsistä kun ovat muiden kuin yksityisten ihmisten omistuksessa.

    risuparta

    Visu , onko monimuotoisuus sitä , että sinä ajat vuoro päivin aukollesi Hondalla ja Audilla? Vuoro päivin ostat evääsi prismasta ja cittarista?

    Sinun aukkosi johon on juuri istutettu 1v. kuusen paakkutaimet , on mielestäsi monimuotoisempi , kuin 500 v. luonnon tilainen metsä. Mitä kaikkea muuta monimuotoisuutta sinun aukollasi on ?

    antinpoika

    Niin, FSC metsät ei yksityiset. En minä tiedä, olen parissa auditoinnissa yksityispuolella ollut että mitenkähän nämä x yhtiöt on FSC.n saaneet.

    Visakallo

    Se 500 v. metsäkin on ollut aikoinaan siemeniä ja taimikko. Jossain vaiheessa se taas uudistuu. Monimuotoisuuteen kuuluu koko elämän kiertokulku. Siten siemen on yhtä arvokas kuin 500 v puukin. Ilman siementä ei olisi risupartaa, minua, eikä ketään meistä. Ei myöskään yhtään metsää.

    Visakallo

    Entä esim. Venäjän ja Kanadan FSC-metsät? Eivät harrasta siellä harvennuksia eikä jatkuvia kasvatuksia.

    Gla

    Hiukan nyt olen eri mieltä Visakallon kanssa aukkojen monimuotoisuusasiasta. Vaikka uudistaminen onkin välttämätöntä, talousmetsässä aukko ei monimuotoisuutta lisää. Luontaisessa metsässä aukkoja tulee huomattavasti harvemmin kuin talousmetsässä. Lisäksi aukot eivät yleensä ole noissa samanlaisia. Radikaali ero on myös mm. lahopuun määrässä ja lahoamisasteen jatkumossa. Lisäksi meillä sivuutetaan kliimaksivaiheen jälkeinen tervehdyttävä pioneeripuulajien vaihe tunnetusta syystä. Siksi kun metsätaloutta harjoitetaan, eikä vaihtoehtona ole olla sitä harjoittamatta, tällä hetkellä suurin luontoteko on sorkkaeläinkannan alentaminen. Sen jälkeen voidaan palata terveeseen metsätalouteen, jolloin myös luontoarvojen osalta tarve keskustella avohakkuukiellosta on huomattavasti vähäisempi.

    Puuki

    Ei se FSC-sertifiointi oikein vakuuta, mutta siitä pitäisi kuulemma mo:n saada lisää tietoa (m-uutiset).  Miten se lisää metsän käsittelyn monimuotoisuutta käytännössä verrattuna PEFC- sertifioituihin metsiin ?  Venäjälläkin on isot alat FSC- sertin piirissä. Siellä tehdään isoja aukkohakkuita (saattaa olla esim. 150 ha ) ja isojen aukkojen väleissä on sitten niitä käsittelemättömiä kohtia siellä täällä. Uudistuminen voi olla hidasta, koska istutus on siellä melko harvinaista. Jos sitä vertaa esim. kotimaisen PEFC:n vaatimuksiin, niin kumpi edustaa paremmin ekologisesti- sosiaalisesti – ja taloudellisesti kestävää metsänhoitoa ?

    Voisko joku FSC:hen perehtynyt vastata kysymykseen.

    Suojeltuja kohteita pitää olla olemassa kuten Suomessa onkin suhteessa eniten Euroopan maista. Joku puhui mustikan vähenemisestä. Siihen voi olla monia eri syitä ; yksi on ainakin harvennushakkuiden liian vähäinen määrä. Vanhassa sulkeutuneessa metsässäkään ei kasva mustikoita eikä yleensä mitään muitakaan marjoja. Vadelmat, mesimarjat ja kuivempien  metsien puolukatkaan ei viihdy siellä. Sieniä voi olla joskus.

     

    mehtäukko

    Risuparan maininnat 500 vuotisista metsistä tässä yhteydessä osoittaa loiseläjän tunnusmerkistöä. Ei minkään valtakunnan talous ja hyvinvointi ole museometsissä. Ne läntit tottakai kuuluvat jonnekin siinä mittakaavassa kuin on järkevää.

    Muutakin toimintaa on oltava että vähäosaisimmatkin pidetään elossa.

    Jätkä

    Vanhassa, hoitamattomassa metsässä elämä on hyvinkin rajoittunutta. Sieltä puuttuu sangen monia kasveja, eläimiä ja ns ötököitä, jotka luontoon kuuluisivat. Ja sieltä puuttuu myös avohakkuukuvio, jossa pikkuhiljaa alkaa näkyä ihan toisenlaista elämää kuin vanhassa metsässä, tukkimiehentäistä alkaen. On kannon jyrsijää ja niiden loisia, on lahopuuta tarvitsevaa, on ruohoja – heiniä – varpuja – vesakkoa ja on myös uusia vanhoiksi puiksi pyrkiviä puuntaimia.

    Hmmm… Milloin olet nähnyt kymmenen vuotta vanhan aukon?

    tamperelainen

    Kaskiviljelyn aikaan suuri osamaasta oli kaskettu,kasvoi lepikkoa.Kuinka luono selvisi.Noille viherkommunisti-museoijille sanon,että luonto mukautuu ja muuntuu.Antakaa olla luonnon rauhassa,älkää yrittäkö pysäyttää luomakuntaa nykyhetkeen.

    Sitten nuo Vihervasemmiston masinoimat ns tutkimukset.On kyseessä todennäköisesti tieteen vääristely .Historiankirjoitus tulee olemaan armoton.Muistan kun Satu Hassi Taisto Sinisalon vierellä marssi Helsingissä punaiset banderollit liehuen ja ylisti N-liiton edisryksellisyyttä ja kansalaisen elämän ihanuutta,mutta kuinkas sitten kävikään

    Nooh Satu muuttui yhdessä yössä punaisesta Vihreäksi.

    Media joutuu myöhemmin häpeämään täydellistä kritiikittömyttään.Nyt se on osa valhetta

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 4,055)