Keskustelut Luonto Vihreää metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 187)
  • Vihreää metsäpolitiikkaa

    Vihreiden uusi metsäpoliittinen ohjelma: Hakkuita vähennettävä, kolmannes suojeltava ja voimalaitosten puunpoltto verolle

    Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina 29.11. uuden metsäpoliittisen ohjelman. Ohjelmassa esitetään muun muassa hakkuumäärien vähentämistä, kolmannesta Suomen metsistä suojeltaviksi ja polttoaineveroa voimalaitoksissa poltettavalle puubiomassalle.

    Suojelusta 10 prosenttia olisi täyssuojelua ja 20 prosenttia osittaisesti suojeltua.

    Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä oli puheenjohtajana Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitko.

    ”Myös metsätaloudella on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Ohjelma esittää keinoja, joilla sitä voi ylläpitää kestävästi”, arvioi työryhmän toinen puheenjohtaja, dosentti Tarmo Ketola tiedotteessa.

    ”Ympäristölle haitalliset metsätalouden tuet on lakkautettava ja ohjattava ympäristön tilaa parantaviin toimiin, kuten luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden suojeluun. Haluamme suojella pikaisesti kaikki valtion vanhat, yli 140-vuotiaat ja muuten luontoarvoiltaan merkittävät metsät”, Ketola sanoo.

    ”Tarvitsemme ilmastotavoitteiden saavuttamiseen metsiä. Suurimmassa osassa talousmetsiä on hyödynnettävä jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan”, toteaa Pitko.

    Ketolan mielestä Suomen nykyinen metsätalous on ylittänyt luonnon kantokyvyn.

    ”76 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia ja yli 700 lajia uhkaa kuolla sukupuuttoon ensisijaisesti metsätalouden vuoksi. Metsätalouden vesistöhaitat ovat mittavat, ja metsänieluja tarvitaan ilmastonmuutoskamppailussa. Maamme nykyinen metsäpolitiikka vaatii täyskäännöstä.”

    Uutinen: Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus 29.11.2020.

    http://www.vihreat.fi/ohjelmat/metsapoliittinen-ohjelma/

  • Scientist

    Kynäjalavalehtoja ei kyllä oikeastaan olekaan. Korkeintaan muutaman puun ryhmiä rannoilla. Itselläni sattaa sellainen parin-kolmen kynäjalavan ”lehto” olemaan mökkirannassani. Kynäjalava kasvaa oikeastaan vain rannoilla (Pyhäjärvi, Kuloves). Eniten kynäjalavaa uhkaa vahingossa kaataminen (ei tunnisteta) ja se, että se ei pysty leviämään tulvien kautta.

    Puuki

    Kasvaisiko  tervaleppä hyvin lannotetulla turvesuolla ?  Sehän kestää hyvin tulvavesiä mutta ei ole tietoa onnistuisiko viljely turpeessa.

    A.Jalkanen

    Saarni ja tervaleppä kestävät tosiaan väliaikaisia tulvia, mutta ei niitä rämeillä näy, joten laittaisin lantit likoon korpien ja entisten peltomaiden puolesta. Maatunut turvemaa käynee niille hyvin kalkittuna ja lannoitettuna (esim. tuhkalla hoituu molemmat samalla), mutta paksuturpeinen suopelto ei sovi.

    Timppa

    Kerran istuin aukossa teerenkuvilla ( en saanut saalista) ja katselin kuinka helmipöllö lensi muutamasta kelosta toiseen.  Ei saanut saalista sillä kertaa.  Huono juttu pöllön kannalta, mutta tietysti hyvä metsänomistajan kannalta.  Meiltä loppuivat myyrät kertaheitolla pahan tuhovuoden 2009 jälkeen.

    Ei kait leppä mitään lannoitusta tarvitse.  Sehän hankkii itse typpensä.  Meillä istutettiin Päijänteen tantaan lähes vesijättömaalle kovaan saveen.  Oli vaikea istuttaa.  Hyvin ovat kasvaneet.

    Puuki

    Turvemaapelloilta puuttuu muita ravinteita kuin typpeä jota on usein  liikaa muihin pääravinteisiin nähden.   Hivenravinteista on myös useimmiten puutetta. Ravinne-epätasapaino estää kasvun yhtälailla kuin typen puute jossain siitä kärsivällä kangasmaalla.

    Turvemaita on monenlaisia ja karumman pään pellot ei varmaan sovi lepälle mutta lannottamalla ja vesitalouden hoidolla  saadaan paremmiksi kasvupaikoiksi paksuturpeiset maatkin , jos riittää rahaa ja intoa  laittaa lannotteisiin . Voi joutua lannottamaan useampaan kertaan joten ei ehkä kannata väkisin yrittää.

    Tolopainen

    Tuo vihreiden metsäohjelma on epärealistisimpia ohjelmia mitä on nähty. Onhan niitä ollut kaikenlaisia Liisan listoja vuosien mittaan, kaikki ne menee roskakoriin. Karavaani kulkee, kuten halla-aho osuvasti vertasi puolueensa toimintaa, se karavaanihan on läheinen asia persuille. Halla-ahon, sukukin on suomenruotsalaisia Bergrotheja, ovat vanhaa pappissukua, joten sieltä kumpuaa hänen kiinnostuksensa slaavilaisiin kirkkokieliin. Se että hän johtaa persuja lienee jonkinlainen työtapaturma suomen ruotsalaisen pappissuvun vesalle.

    mulle

    Muista mistä tästä luin, mutta Länsi siskos pikku sossu naapurimaamme hurrilandia onkin viherryttänyt itseään hankkimalla puuhaketta eteläamerikasta, sehän on uusiutuvaa luonnonvaraa, eikä nämä rikkipitoisella raskasöljyllä hitaasti seilaavat rahtilaivat tietenkään saastuta, ainakaan kotimaataan, kuin vain ihan vähän aikaa kerrallaan.

    mehtäukko

    Nyt alakin ajaa ” tiukasti luvanvaraiseksi” tuo touhu. Että joku johdonmukaisuus säilyy vaatimuksissa?!!

    Tolopainen

    Onko tuo vitsi vai slogan.

    Puuki

    ”Metsäpolitiikka vaatii täyskäännöstä”.    Vihreillä on tarjolla täyskäännokseen ja hiilitaseen parantamiseksi jk:n lisäämistä, avohakkuiden lopettamista (ainakin pidemmällä tähtäimellä ; ensin ilm. Mh:n metissä).   ( Ei toimi siinä kuten voisi luulla koska  kok. kasvu laskee )   ja metsien hakkuiden vähentämistä ja lisäsuojelua. (Ei toimi nekään ihan kuten  pitäisi; vanhojen metsien museointi vähentää puiden kasvua ja hiilen kertymistä . Hakkuiden vähentäminen tarkoittaa lisääntyviä luonnontuhoja harvennusmetsissä ja puiden ennenaikaista  lahoamista myös itseharvenemisen takia, joka lisää myös hiilipäästöjä. Samalla  se vähentää pitkäaikaisen hiilivarastojen kertymää tukkipuihin.

    Metsien luontotyyppien uhanalaistuminen (76%) kaipaisi sekin muutakin kuin vain sen toteamisen. Mistä siinä puhutaan? Luontotyyppien suojelu vaatii erilaisia toimenpiteitä eri tapauksissa , joskus  metsän hakkuutakin .    Metsätaloudesta johtuva suuri lajikato sekin liian epämääränen toteamus , ei edes  lähdettä mistä tieto on saatu.   Säästöpuiden , lahopuiden ja suojakaistojen jättäminen ym.  toimet on jo lisännyt ja lisäämässä metsien monimuotoisuutta ja lajien säilymistä.   Metsätalouden vesiensuojelussa on varmaan paikoittain parantamisen varaa vaikka siinäkin on edistytty paljon vimm. 50 vuoden aikana.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 187)