Keskustelut Luonto Vihreää metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 187)
  • Vihreää metsäpolitiikkaa

    Vihreiden uusi metsäpoliittinen ohjelma: Hakkuita vähennettävä, kolmannes suojeltava ja voimalaitosten puunpoltto verolle

    Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina 29.11. uuden metsäpoliittisen ohjelman. Ohjelmassa esitetään muun muassa hakkuumäärien vähentämistä, kolmannesta Suomen metsistä suojeltaviksi ja polttoaineveroa voimalaitoksissa poltettavalle puubiomassalle.

    Suojelusta 10 prosenttia olisi täyssuojelua ja 20 prosenttia osittaisesti suojeltua.

    Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä oli puheenjohtajana Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitko.

    ”Myös metsätaloudella on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Ohjelma esittää keinoja, joilla sitä voi ylläpitää kestävästi”, arvioi työryhmän toinen puheenjohtaja, dosentti Tarmo Ketola tiedotteessa.

    ”Ympäristölle haitalliset metsätalouden tuet on lakkautettava ja ohjattava ympäristön tilaa parantaviin toimiin, kuten luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden suojeluun. Haluamme suojella pikaisesti kaikki valtion vanhat, yli 140-vuotiaat ja muuten luontoarvoiltaan merkittävät metsät”, Ketola sanoo.

    ”Tarvitsemme ilmastotavoitteiden saavuttamiseen metsiä. Suurimmassa osassa talousmetsiä on hyödynnettävä jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan”, toteaa Pitko.

    Ketolan mielestä Suomen nykyinen metsätalous on ylittänyt luonnon kantokyvyn.

    ”76 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia ja yli 700 lajia uhkaa kuolla sukupuuttoon ensisijaisesti metsätalouden vuoksi. Metsätalouden vesistöhaitat ovat mittavat, ja metsänieluja tarvitaan ilmastonmuutoskamppailussa. Maamme nykyinen metsäpolitiikka vaatii täyskäännöstä.”

    Uutinen: Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus 29.11.2020.

    http://www.vihreat.fi/ohjelmat/metsapoliittinen-ohjelma/

  • Timppa

    Sellaisen joka vaatii hakkuiden vähentämistä, pitäisi näyttää itse esimerkkiä.  Lopettaa vessapaperin käyttö, painotuotteiden lukeminen ja puunjalostutuotteisiin pakattujen tuotteiden ostaminen.  Tarmon ja kumppaneiden pitäisi lisäksi muuttaa maakuoppaan asumaan.  Silloin jutut olisivat uskottavia.

    jees h-valta

    Kyllä, olisi todella hienoa jos meilläkin olisi tuollainen edunvalvoja kuin vihreillä piiperoilla, edes yksi kun niillä on noita järjestöjä useita ja suorastaan kilpailevat tehokkuudessa keskenään.

    hemputtaja

    Samaa mieltä Gla:n kanssa. Ei kannata tehdä marttyyreitä. Parempi yrittää pysyä asiassa koska väittävät totuuden lopulta voittavan. Tiedä sitten meneekö vuosia runsaasti.

    Aloituksesta löytyy lause: ”76 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia ja yli 700 lajia uhkaa kuolla sukupuuttoon ensisijaisesti metsätalouden vuoksi”. Voipi kysyä, ja perustellusti, mistä tuohon väitteeseen löytyy näyttö, tieto ja perusteet.

    Ei ainakaan opuksesta ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja”. Noin vaatimattomat 1200 sivua. Taitaa jo opuksen osanimi (Luontotyyppien punainen kirja) kertoa kirjasen tarkoituksenVilkuilin sitä ja joidenkin mielestä varmaan hienoa tutkimusta ja pirunmoinen työ, mutta valitettavasti se on kaikkea muuta. Kun arvioinneista tiputellaan pois mm. ojitetut suot ja muitakin käsiteltyjä kohteita, voi sanoa tekjöiden vieraantuneen luonnosta aika pahasti.

    A.Jalkanen

    Luontotyypin uhanalaisuus -käsite on täysin epäonnistunut eikä oikein onnistu kuvaamaan mitään ilmiötä kunnolla. Lajien uhanalaisuus hieman paremmin vaikka ei ole ongelmia vailla sekään. Ehkä kaikkein paras olisi käyttää mittareina joitakin elinympäristövaatimuksiltaan ja esiintymiseltään hyvin tunnettuja lajeja ja niiden elinympäristöjen ominaispiirteiden esiintymistä ja seurata näiden kehitystä.

    Anton Chigurh

    Kovakasvuisimmat puulajimme (haapa, rauduskoivu, mänty) vaativat avoimen vaiheen uusiutuakseen.

    ilkka hanski: ”…Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta…  …Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”

    Tämä ilkka hanski kutsuttiin toisena suomalaisena (ensimmäinen oli johan welin vuonna 1741) Royal Societyn jäseneksi (2005). Muita tuohon tiedeseuraan kutsuttuja ovat olleet muunmuassa isaac newton, charles darwin ja albert einstein.

    Gla

    Kyllähän haavan tilanteen näkee otsanahallakin. Nuorimmat puut ovat vähintään ranteen vahvuisia. Sitä pienemmät kasvatuskelpoiset yksilöt (ei siis lahoavaksi pensaaksi syödyt) on harvinaisia. Nuo kuitupuun kokoisetkin on usein kaluttu ja niiden selviytyminen järeiksi yksilöiksi saakka on epätodennäköistä.

    Nykyinen sorkkaeläinpolitiikka vaikuttaa siis tulevaisuudessa tuon avainlajin järeiden yksilöiden määriin. Eikä siinä auta edes suojelualueen perustaminen. Pitäisi olla aidattu suojelualue ja sellaisia ei kovin montaa hehtaaria ole realistista ajatella perustettavan.

    Gla

    AJ: ”Luontotyypin uhanalaisuus -käsite on täysin epäonnistunut eikä oikein onnistu kuvaamaan mitään ilmiötä kunnolla.”

    Uhanalaisuuskeskusteluissa tulee välillä vastaan huoli entisten laidunmaiden häviämisestä. Tätä en ole ymmärtänyt, kun kyse on ihmisen luontoa muokkaamalla aikaan saamasta luontotyypistä. Toki näihin on kehittynyt omanlainen lajistonsa, mutta mikä siitä tekee arvokkaan ja jostain muusta ihmisen aikaansaannoksesta arvottoman? Niin, että laitumia pitää raivata, jottei ne kasva umpeen ja kehity kohti luontaista luontoa. Toisaalta esim. Ruissalossa halutaan raivata kuusia, jotta ne ei syrjäytä lehtipuita. Mikä on oikeanlaista luontoa ja sen kehitystä?

    Sinänsä luontotyyppien ja lajien uhanalaisuuskeskustelussa pitäisi jollain tavalla määritellä ne, jotka ovat luonnostaan harvinaisia. Hyttysiä on aina ollut enemmän kuin merikotkia.

    jees h-valta

    Glan kysymys aiheeellinen ja sitähän tässä on joskus tullut kummasteltua itekkin. Miksi laidun ei saisi palautua luonnontilaan luonnon omalla tavalla vaan sitä pitää piipertäjän käydä siellä niittämässä ja raivaamassa. Mutta usein rannoilla nousee riita jos taitat yhdenkin lepän rantaviivasta. Joka suttaa vesistöä armottoman ikävästi löyhkäävällä mönjällä keväisin rantaan ajautuessaan.

    Metsuri motokuski

    Eiköhän ne suurimmat haapaesiintymät ajeta raivussahalla lattiaan. Meillä ainakin haapaa on ihan riittävästi jopa niin paljon että se menee polttoon vaikka lehtisellua käyttävä sellutehdas on alle 100 km päässä.

    A.Jalkanen

    Vuoropuhelua kannattaa yrittää. Yksi aina vain ja edelleen toimiva tarkastelukehikko on ’kestävän kehityksen’ käsite. Ollaan pulassa, jos sen yksikin jalka romahtaa: taloudellinen, sosiaalis-kulttuurinen tai ekologinen. Muun muassa metsäsertifioinnin kriteereillä sitä yritetään kuvata. (Tämä oli huomautus siis myös hirvien kannansäätelyyn, jonne Tarmo täältä taisi pompata, tarmokkaana kaverina.)

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 187)