Keskustelut Luonto Vihreää metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 187)
  • Vihreää metsäpolitiikkaa

    Vihreiden uusi metsäpoliittinen ohjelma: Hakkuita vähennettävä, kolmannes suojeltava ja voimalaitosten puunpoltto verolle

    Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina 29.11. uuden metsäpoliittisen ohjelman. Ohjelmassa esitetään muun muassa hakkuumäärien vähentämistä, kolmannesta Suomen metsistä suojeltaviksi ja polttoaineveroa voimalaitoksissa poltettavalle puubiomassalle.

    Suojelusta 10 prosenttia olisi täyssuojelua ja 20 prosenttia osittaisesti suojeltua.

    Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä oli puheenjohtajana Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitko.

    ”Myös metsätaloudella on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Ohjelma esittää keinoja, joilla sitä voi ylläpitää kestävästi”, arvioi työryhmän toinen puheenjohtaja, dosentti Tarmo Ketola tiedotteessa.

    ”Ympäristölle haitalliset metsätalouden tuet on lakkautettava ja ohjattava ympäristön tilaa parantaviin toimiin, kuten luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden suojeluun. Haluamme suojella pikaisesti kaikki valtion vanhat, yli 140-vuotiaat ja muuten luontoarvoiltaan merkittävät metsät”, Ketola sanoo.

    ”Tarvitsemme ilmastotavoitteiden saavuttamiseen metsiä. Suurimmassa osassa talousmetsiä on hyödynnettävä jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan”, toteaa Pitko.

    Ketolan mielestä Suomen nykyinen metsätalous on ylittänyt luonnon kantokyvyn.

    ”76 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia ja yli 700 lajia uhkaa kuolla sukupuuttoon ensisijaisesti metsätalouden vuoksi. Metsätalouden vesistöhaitat ovat mittavat, ja metsänieluja tarvitaan ilmastonmuutoskamppailussa. Maamme nykyinen metsäpolitiikka vaatii täyskäännöstä.”

    Uutinen: Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus 29.11.2020.

    http://www.vihreat.fi/ohjelmat/metsapoliittinen-ohjelma/

  • A.Jalkanen

    Yhden puulajin männikkö voi vaikuttaa luontoihmisen silmään epäluonnolliselta, vaikka luonto itsekin tekee niitä karuille kankaille.

    Theseuksen laiva tai Theseuksen paradoksi nostaa esiin kysymyksen, onko olio, jonka kaikki osat on vaihdettu, edelleen identiteetiltään sama kuin alkuperäinen olio. (Wikipedia)

    Ilmiö joka kaihertaa luontoihmistä, on se, että talousmetsä on liian kliininen eli yksitoikkoinen elinympäristö monille lajeille, joita pitää siksi avittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihan jokaisella metsähehtaarilla olisi oltava samat ominaispiirteet, vaan apuna käytetään alueellista metsäsuunnittelua ja alueella valmiina olevia tai kehitettävissä olevia elinympäristöjä sekä niiden kytkeytyneisyyttä.

    Puuki

    Näin henk. koht. luontoihmisenä ja mo:na kaihertaa, jos ei oteta selvää miten metsäluonto  useimmiten toimii käytännössä ja  hoetaan jotain ideologiapohjaista mantraa miten suunnilleen kaikki pitäisi muuttaa mh:ssa jotta metsät selviäisi ja kaikki menis paremmin kuin ennen. Ei esim. kuusettaminen ole luonnollista metsäluonnon kehitystä, kun pitäisi lisätä myös puuston monimuotoisuutta .  Tai tuulen huuhtelemiksi jäävien  harveikkojen hakkuut ; ei ne ole  metsäympäristön kannaltakaan hyvä tapa muualla kuin jossain esitteessä .   On monella viheriällä luonnosuojelijallakin hyviäkin ideoita ja saattaa olla jopa aito huoli luonnosta jollain.  Mutta että sitten kuunnellaan vain esim. jonkin firman markkinapuheita ja sieltä otetaan kaikki oppi metsänhoitoon , niin kiville menee.    Taloudesta ei nykyisillä cityvihreillä yleensä ole edes  hajua .

    Hiilitase asia esimerkiksi : ei oteta siinä huomioon kerrannaisvaikutuksia , ei uusien tuotteiden valmistuksen hyötyjä päästöjen kannalta eikä saatavissa olevaa   puuston lisäkasvun tuomaa hyötyä.

    isaskar keturi

    Luontoihmiset käyttävät ”luonnontilainen” korttia silloin, kun se sopii omiin tarkoitusperiin. Tämä ”luonnontilainen” problematiikka on sukua tuolle thesiuksen laivalle – milloin metsä on luonnontilainen? Kun metsä hakataan ja jätetään vapaasti kehittymään, niin silloin se on kyllä luonnon kannalta luonnontilainen. Ei sillä ole luonnolle itselleen merkitystä, että sen tila on eri kuin ennen hakkuuta, jos se jätetään luonnonmukaisesti kehittymään. Kyse on siitä, mitä alueelle tehdään hakkuun jälkeen. En väitä, että talousmetsä olisi luonnontilainen – ei ainakaan minun metsissä omia pieniä suojelualueitani lukuun ottamatta.

    Luontoihmisten mielestä luonnontilaista lehtoa pitää kyllä suojella luonnolta itseltään, mutta muutoin luontoon ei saa koskea, jotta se säilyttäisi luonnontilansa. Suomessa nimittäin kaikki lehdot muuttuisivat jonkin ajan kuluessa kuusikoiksi, kun meillä ei ole varjoa kestäviä lehtipuita.

    Kyse ei suojelussa useinkaan ole lopultakaan luonnollisuuden suojelemisesta, vaan nykytilan konservoinnista silloin, kun se omaa esteettistä näkemystä miellyttää.

    mehtäukko

    Viher-legioonan pakkomielteisen sairaalloinen sotkeutuminen laillisen ja monin mitoin kestävän ammatillisen työn arvosteluun on kyllä vertaansa vailla. Heillä kun yhteiskunnan elätteinä on aikaa ja  avustuksia. Mikä muu ammattikunta sietäisi moista paskan valamista valheiden verkoista? Ei kukaan.

     

    Planter

    Olin eräässä kokouksessa, jossa esitettiin vaatimuksia, että ”alue pitää palauttaa luonnonmukaiseksi”. Eivät tykänneet ollenkaan, kun sanoin, että se on nyt luonnonmukainen, jos siihen tehdään jotain toimenpiteitä ja muka palautetaan, niin sitten se ei ole enää luonnonmukainen.

    jees h-valta

    Isaskar keturi osui asian ytimeen eli juuri siihen josta itsekkin olen yrittänyt saada keskustelua aikaan. Eli miksi luontoa pitää museoida. Ei se ainakaan luonnontilaista, saati luonnollista ole. Se vain on juuri sitä näkemän suojelua jota harhaoppiset piiperot haluavat nähdä kun eivät luonnosta ja sen muutoksesta mitään ymmärrä.

    Nuakka

    Tarmo Ketola kertoo vihreiden ohjelman valmistelusta elokuussa facebookissa, miten työryhmän kuulemat asiantuntijat ovat alleviivanneet jatkuvan kasvatuksen tuomia hyötyjä kaikkeen mahdolliseen. Ja ylläripylläri, sitten linkki T.Pukkalan blogiin. On se prkl että vihreät joka paikassa vetoavat lahjomattomaan tieteeseen, kaivavat esille kaikki muiden kytkökset yrityksiin ja etujärjestöihin, ja sitten ylistävät tätä verovaroin palkattua ja omista ”tutkimuksistaan” suoraan Arvometsän kautta hyötyvää blokkaajaa.

    Gla

    Puuki: ”Näin henk. koht. luontoihmisenä ja mo:na kaihertaa, jos ei oteta selvää miten metsäluonto  useimmiten toimii käytännössä ja  hoetaan jotain ideologiapohjaista mantraa miten suunnilleen kaikki pitäisi muuttaa mh:ssa jotta metsät selviäisi ja kaikki menis paremmin kuin ennen.”

    Tuohon liittyy vahvasti myös se, että luodaan mielikuva jaksollisesta kasvatuksesta. Se pitää sisällään yhden puulajin puhtaaksi raivatun metsän, johon tehdään avohakkuu.

    Olisi tarpeen saada kerrottua suurelle yleisölle, että näin ei tarvitse olla ja että ainoa vaihtoehto tälle olisi jatkuva kasvatus. Silloin luontoarvoista puhuminen olisi kestävällä pohjalla toisin kuin nyt.

    A.Jalkanen

    Tarmo Ketola oli jostain vihreistä kuvioista tuttu nimi joten kuukkeloin.

    Gla

    Tarmon blogiin kirjoitettu kommentti: ”Maapallolla on ennekin tapahtunut lajien häviämisiä.”

    Kovasti toivon, ettei tällaisia möläytyksiä vahvistettuna maininnoilla ”tyhjäntoimittajabiologeista” vihreiden näkemysten kritisoimisessa esitettäisi. Tuollaiset älyttömyydethän sataa suoraan luontoväen laariin ja antaa lisää voimaa avohakkuukielloille yms. rajoitteille. Jos metsätalouden harjoittajat antaa itsestään noin tyhmän vaikutelman, vihreiden metsäpolitiikka kuulostaa sata kertaa fiksummalta.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 187)