Keskustelut Luonto Vihreää metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 187)
  • Vihreää metsäpolitiikkaa

    Vihreiden uusi metsäpoliittinen ohjelma: Hakkuita vähennettävä, kolmannes suojeltava ja voimalaitosten puunpoltto verolle

    Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina 29.11. uuden metsäpoliittisen ohjelman. Ohjelmassa esitetään muun muassa hakkuumäärien vähentämistä, kolmannesta Suomen metsistä suojeltaviksi ja polttoaineveroa voimalaitoksissa poltettavalle puubiomassalle.

    Suojelusta 10 prosenttia olisi täyssuojelua ja 20 prosenttia osittaisesti suojeltua.

    Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä oli puheenjohtajana Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitko.

    ”Myös metsätaloudella on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Ohjelma esittää keinoja, joilla sitä voi ylläpitää kestävästi”, arvioi työryhmän toinen puheenjohtaja, dosentti Tarmo Ketola tiedotteessa.

    ”Ympäristölle haitalliset metsätalouden tuet on lakkautettava ja ohjattava ympäristön tilaa parantaviin toimiin, kuten luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden suojeluun. Haluamme suojella pikaisesti kaikki valtion vanhat, yli 140-vuotiaat ja muuten luontoarvoiltaan merkittävät metsät”, Ketola sanoo.

    ”Tarvitsemme ilmastotavoitteiden saavuttamiseen metsiä. Suurimmassa osassa talousmetsiä on hyödynnettävä jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan”, toteaa Pitko.

    Ketolan mielestä Suomen nykyinen metsätalous on ylittänyt luonnon kantokyvyn.

    ”76 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia ja yli 700 lajia uhkaa kuolla sukupuuttoon ensisijaisesti metsätalouden vuoksi. Metsätalouden vesistöhaitat ovat mittavat, ja metsänieluja tarvitaan ilmastonmuutoskamppailussa. Maamme nykyinen metsäpolitiikka vaatii täyskäännöstä.”

    Uutinen: Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus 29.11.2020.

    http://www.vihreat.fi/ohjelmat/metsapoliittinen-ohjelma/

  • Nuakka

    Vihreitten hommassa jaksan ihmetellä, miten korostavat olevansa keskimääräistä koulutetumpi puolue ja vastustavansa lehmänkauppoja ja kähmintää, ja kuitenkin sortuvat näin noloon yritykseen ohjailla poliittisia päätöksiä kuten tämä Haaviston hyssyttely.

    Visakallo

    Maria Ohisalo on minusta hoitanut sisäministerin hommat aika asiallisesti, mutta hänethän onkin omassa puolueessaan jo hylätty.

    Tolopainen

    Vihreä liike on kuin ruoho, hetken se vihriöi, mutta kun oikeus käy sen ylitse ministeri Haavistoa ei enää ole.

    Scientist

    Risuparta:

    Ennen kun haukut jotakin valehtelijaksi, käy joskus tutkimassa aukkoa muutaman vuoden päästä hakkuusta. Putkilokasvien lajimäärä on kasvanut monikertaiseksi siemenpankin ja ympäristön kautta. On vadelmaa, horsmaa ja eilisia ahokasveja. Seppo Vuokko oli mistaakseni onnistunut tunnistamaan yli 60 kasvilajia hakkuuaukosta.

    Gla

    96 lajia. Juttu löytyy numerosta 19/2020.

    Sääli, ettei Risuparta ole halukas keskustelemaan. Toisaalta minulle se on viesti siitä, että kaveri haluaa vain provosoida ja siten ei kannata käyttää noihin kommentteihin aikaa. On kenties läheistä sukua Haballe.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-hakkuut-muuttavat-eniten-rehevien-kasvupaikkojen-lajistoa/#a4f9f7d8

    risuparta

    Vai että ihan ”vattua ja horsmaa”. On siinä apulanta ja räkäpetäjä porukalla saavutus! Näillä saavutuksilla porukka haluaa julistautua metsän pelastajaksi.

    Koskaan en ole väittänyt hakkuu aukkoa kuolleeksi. Tosi asia vain on se,että puupellon laji määrä on murto osa vaikkapa 80 vuotiaasta luontaisesti syntyneestä seka metsästä.

    Timppa

    Koskaan en ole väittänyt hakkuu aukkoa kuolleeksi. Tosi asia vain on se,että puupellon laji määrä on murto osa vaikkapa 80 vuotiaasta luontaisesti syntyneestä seka metsästä.

    Taitaa muuten Risuparran 80-vuotiaan metsänkin kasvu vain murto-osas kasvatusmetsän kasvusta.  Haluatko autiottaa maaseudun, mitä erityisesti edesauttaa metsän kasvun ja sitä kautta metsäalan työpaikkojen väheneminen.

    En muuten ole varma siitä, että tuossa väitteesäsi lajimäärästä olet oikeassa.  Olen katsellut 100-vuotiaitakin sekametsiä ja ei niiden lajikirjo ole mitenkään silmiin pistävä.

     

    Planter

    Se on pojat tuo sammal vanhassa kuusikossa monien pieneliöiden koti. Kun luontokartoittaja konttaa suurennuslasi ja mikroskooppi kourassa, löytyy näkymätöntä elämää, josta meillä ei tietoakaan. Kun sammal valtaa hänen omakotitalonsa nurmikon, haetaan rautakaupasta säkillinen kallista sammalsyöppöä, että pääsee sammalesta eroon.

    Visakallo

    Se vanha kuusikko on kyllä ensin lannoitettava, että sinne sitä sammalta saa!

    risuparta

    80 vuotias metsä on Suomen olosuhteissa parhaassa kasvussa. Kasvu on tukki puuta. Laita vaan timppa 30v. kuusikko aukeaksi jos luulet sillä onnen löytyvän. Tuleehan siitä muutama pikku tukki.

    Ei taida puuston vähyys olla ensimmäisten syiden joukossa maaseudun autioitumiseen. Joka on siis tapahtunut jo ajat sitten.

    visu: ihminen voi elää 100 vuotiaaksi. Suomalainen mänty 800-1000 vuotiaaksi.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 187)