Keskustelut Metsänhoito Vierekkäiset taimet varhaisperkauksessa

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 83)
  • Vierekkäiset taimet varhaisperkauksessa

    Aloittelija päivää. 2021 istutettuun kuusen taimikkoon tehty nyt varhaisperkaus missä tuli poistettua lehtipuusto. Mättäisiin tullut myös aika paljon luonnon mäntyä. Alueella todella paljon hirviä joten männyn jättäminen hirvittää ajatuksena. Nyt jo syömäjälkiä pienemmissä taimissa. Kuitenkin olisi hienoa jos saisi sekametsän aikaiseksi.

    Voiko noita kasvatella vierekkäin kuinka kauan? Kuuset alkavat olla 2 metrisiä. Meneekö taimikonhoitoon asti jolloin valinta? Vai onko kohta vaan kaksi mutkasta kuitupuuta…

    https://i.postimg.cc/kgPCS2KD/20250404-110812.jpg

     

    Esimerkkikuvassa männyntaimia myös kauempana, mutta monessa mättäässä vain kuusi ja mänty vierekkäin.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomalainen perusnuuka ohjautuu, jos saa rahaa tai välttää rahan menoa kuten veron maksua. Se puoltaa Metka-tukien jatkoa. Meidän metsissä muistelen että äitini ohjautui mhy:n taimikonhoito-ohjeiden mukaan vakuustalletuksen poistuttuakin. Tehtiin jossain vaiheessa taimikonhoitoja yhdistettynä kantokäsittelyyn. Muistaakseni on tutkittu lehtipuun kantoja lahottavaa sientä, ja jos se olisi tehokas, kantojen käsittelyä voisi harkita rehevillä paikoilla.

    suorittava porras suorittava porras

    Raivauskantoja ei tarvitse käsitellä ,kun raivaus tehdään sormenvahvuiseen kasvustoon.  Toinen kierros viimeistään kahden vuoden sisällä ensimmäisestä torppaa vesakon kasvuhalut. Ruotsissa uusintakäsittely on tehty jo samalla kaudella ensimmäisen kanssa ja ennen sitä hetkeä ,kun vesakko alkaa kuljettaa lehtien tuottamaa energiaa juuristonsa vahvistamiseen.

    Raivaus seuraavalla kasvukaudella voisi olla parempi ratkaisu. Tuolloin poistetaan myös mahdollinen uusi siemensyntyinen vesakko kannoista nousseen ohella . Raivatut risut eivät enää haittaa liikkumista lumen painettua ne tiiviisti maahan ja osan alettua lahota. Jos odotellaan viiteen vuoteen ,voi tämä temppu muuttua haastavaksi paksun ja kookkaan risumaton ansiosta. Vesakkokin ponnistaa uuteen kasvuun paljon terhakammin runsaan vararavinnon turvin.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kukaan ei pysty väittämään vastaan jos viime kädessä alat keksimään asioita miten pitäisi tehdä ja miten oletat, että asiat tapahtuvat keksinnön jälkeen. Minä uusin yhden kääntömätästetyn alueen kuusentaimikon raivauksen 2,3 ja 4 -vuotiaana, aina se vesakko vaan ylty. Metsä Groupin tapa tehdä vain kääntömätästystä osoittautui erittäin huonoksi vaihtoehdoksi koska kuuset eivät saaneet korkeusero ja sitäkautta kilpailuetuakaan laikkumätästykseen verrattuna. Vähäistä on usko metsä groupin toimintatavoille ainakin minulla.

    Yksi mitä suorittava eikä viidakko vastassa tutkija ymmärrä on, että vesovuus on aina suhteessa valon määrään. Iso kanto vesoo paljon kun se paljon valoa, suorittava tietää kun lävitse aukealla kuvaamassa leppää, ei kuusentaimikossa, koska jokainen tietää, että esimerkiksi leppä on kaikista herkin valonpuutteelle vesovuudessa. Lepän kannot kuolevat nopeiten kun valo loppuu. https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/minka-koolla-on-mika-merkitys/ tän kuvan ymmärtäminen ratkaisee asian. Lehtipuut vesovat ikuisesti kunhan saavat valoa ja pienempi kanto tarvitsee vähemmän valoa vesoakseen. Pienet lehtipuun kannot eivät lopeta vesomista muuten ja se olisi järjetöntä niiden biologian kannalta kun niillä on vastassa tuhoeläimet. Pajunkin on vedottava ihan hirveästi kun se maistuu ihan hirveästi tuhoeläimille.

    Rukopiikki

    Kun istuttaa taimet muokkaamatta peltoon on välit helppo ajaa muutaman viikon välein ajettavalla ruohonleikkurilla niin ei pääse heinä haittaamaan taimien kasvua.

    Visakallo Visakallo

    Ammatti Raivooja on täysin oikeassa tuossa valoasiassa. Rehevin lehtokin lopettaa kaiken ryönän kasvun siinä vaiheessa kun kuuset levittävät oksansa varjoksi.

    suorittava porras suorittava porras

    Taimikon sulkeutuminen tapahtuu valitettavasti sitä hitaammin ,mitä enemmän on kilpailevaa kasvustoa. Valo ei ole ainoa tekijä,joka vaikuttaa vesakon syntyyn. Lehtipuuvesakon juuret ovat tehokkaammat ja laajemmat samanikäisen havupuun vastaaviin verrattuna. Siksi niiden kehitystä tulee jarruttaa kaikin keinoin. Piippa nurin heti ,kun se nousee . Näin annetaan havupuulle tarvittava etumatka.

    Metsuri motokuski

    Minusta maaperän kosteus on suurin tekijä vesakon kasvuun. Varsinkin jos se perustetaan suositusten mukaisesti niin kuin kannattaa.

    Visakallo Visakallo

    Toki näin, mutta vain se valon määrä taitaa olla kuitenkin se, mitä pystyy järkevillä kustannuksilla tarpeen mukaan taimikossa ohjailemaan.

    Itämaan ihme Itämaan ihme

    Kuvan tapauksessa ottaisin pois 2 mäntyä vasemmalta jo vp vaiheessa. Kuvasta hieman vaikea nähdä, miten kaukana tuo 3 mänty todellisuudessa.

    En itse näe syytä kasvattaa samassa mättäässä 2 kasvatettavaa puuta, kyllähän siinä saadaan aikaan enemmän haittaa, kuin hyötyä.

     

    Panu Panu

    Raivauksen ajankohdan valinnassa ongelman muodostaa juurikääpäriski. Joidenkin mielestä varhaisperkauksessa voi poistaa havupuuta kesällä koska kannot ovat pieniä mutta itselläni on nollatoleranssi. Juurikääpä tarttuu myös pieniin kantoihin mutta ei niin helposti ja leviää pienen taimen juurista vähemmän.

    Mutta omissa metsissäni, jos näyttää siltä, että havupuuta pitää poistaa niin teen varhaisperkauksenkin marraskuussa. Huonona puolena tässä on tietysti se, että vesominen on rankempaa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 83)