Keskustelut Metsänhoito Vierekkäiset taimet varhaisperkauksessa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 83)
  • Vierekkäiset taimet varhaisperkauksessa

    Aloittelija päivää. 2021 istutettuun kuusen taimikkoon tehty nyt varhaisperkaus missä tuli poistettua lehtipuusto. Mättäisiin tullut myös aika paljon luonnon mäntyä. Alueella todella paljon hirviä joten männyn jättäminen hirvittää ajatuksena. Nyt jo syömäjälkiä pienemmissä taimissa. Kuitenkin olisi hienoa jos saisi sekametsän aikaiseksi.

    Voiko noita kasvatella vierekkäin kuinka kauan? Kuuset alkavat olla 2 metrisiä. Meneekö taimikonhoitoon asti jolloin valinta? Vai onko kohta vaan kaksi mutkasta kuitupuuta…

    https://i.postimg.cc/kgPCS2KD/20250404-110812.jpg

     

    Esimerkkikuvassa männyntaimia myös kauempana, mutta monessa mättäässä vain kuusi ja mänty vierekkäin.

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Itse olen hakenut ensiksi 100-160e varhaisperkaus kemeraa 2.1m taimikkoon ja sitten 200e nykyistä. Aika kustannustehokasta kun tekee ensiksi 7-vuotiasta 7h ja sen jälkeen 5-6h 5-6 vuoden päästä. Olen laskenut, että n. 60e/h saan palkkaa vieraalta. Siitä sitten reilu 20 jo ensimmäiset tukit. Aika ironista, että MG:n ohjeilla kuusenistutusalat menee energiaksi ja omat MG:lle, jolla todella pienet tukit. 3-4 raivausta ja ollaan menetetty vähintään 5-vuotta myöhempänä ensiharvennus ajankohtana. Se johtuu siitä, että kun tekee varhaisen varhaisperkauksen, se tekee kuusista kynttilöitä. Taas sitten joka toinen vuosi raivausta tekee tuhansien eurojen kulun ja ennakkoraivaustarpeen et aika surkeita ohjeita noin niinku taloudellisesti kenelläkään. Se on varmaan niinkuin ammattikorkeakoulun opettaja sanoi, että kustannuksissa säästää 8 vuoden aikaperiodilla mutta häviää valtavasti koko kiertoajalla. https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/raskasta-hommaa/

    suorittava porras suorittava porras

    Visan kommenttiin

    Raivaus on hyvä asia. Sitä en ole kieltänyt missään vaiheessa. Olet tehnyt arvokasta työtä. Se vain on jäänyt askarruttamaan ,miksi olet onnistunut saamaan tuet samalle kuviolle kolme kertaa. Minun kokemukseni ja näkemieni tulosten perusteella kolmas tukikierros jää paremmin tarvitseville ,mikäli raivaus tehdään alkuvaiheessa riittävän voimakkaana. Niiltä kuvioilla ei korjata kokopuuta tuetusti energiaksi ,joilla on toimittu oikein. Ei varsinkaan karujen maapohjien männiköistä.

    Se paljon keskusteltu polttoa-aineen kulutus  (yli 9 litraa sahabensaa/hehtaari) ei myöskään oikein tue ajatusta oikea-aikaisista toimenpiteistä. Silmien korkeudelle yltävien risujen raivaamiseen ei taatusti saa kulumaan bensaa lähellekään tuota määrää. Kekivertona 9 litran kulutus kertoo siitä ,että rästikohteita on ollut joukossa iso osa. Nyt ne rästit on ilmeisesti purettu . Taimikko kasvaa hyvin eikä tarvitse hikoilla energiapuutukien loppumista peläten. Hyvä niin!

    Äläkä AR höpötä joutavia. Et ole hakannut MG:n ohjeilla käsiteltyjä metsiä etkä varmasti oman viivyttelytaktiikkasi tuloksia. Minä olen ja mittalistat kertovat ihan jotain muuta ,mitä yrität selittää.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Jokainen ymmärtää, että suorittava keksii noita ohjeita, ei ole mitään realismia, että kukaan raivasin mitään silmien tasalla jatkuvasti. Minun ei onneksi tarvitse höpöttää tai keksiä juttuja kun ole  aika paljon varmasti enemmän taimikoita nähnyt ja nähnyt mitä käy jos noita keksittyjä juttuja toteuttaa. Tuossa on noita kerran 7-vuotiaina varhaisperattuja. Aikamoinen ero esimerkiksi luihin 4- vuotiaina varhaisperattuihin missä aikaa rahaa palaa ja kun valo paistaa jatkuvasti kantoihin. Tämä on se itsellä tapahtuu https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/minka-koolla-on-mika-merkitys/

    Ikävä kyllä otin yhden kokonaisen tilan hoidettavakseni juuri missä MHY oli tehnyt liian aikaiset varhaisperkaukset taimikot ja sitä myöden taimikonhoidot eli MG:n ohjeet käytössä. Ne myytiin viime vuonna energiapuuksi kun edelliset hakkuut oli tehnyt MG. MG tavallaan tuhoaa omaa bisnestään. Mhy oli itse metsäsuunnitelmaakin ne jo merkannut energiapuuksi. Mutta eihän tämä ainut, muillekin menee nyt valtavasti istutuskuusikkoa energiaksi ja minä raivaan sieltä pientä, vesounutta kantoa.

    Minä myös aikoinaan kokeilin omissa kuusentaimikossa mitä Mykkäsen ja Riikolan kirjassa raivaamaan oli, että varihaisperkaus 4-5 vuotta 1-1,5m niin tulokset olivat yhtä surkeita kuin edellisissä kuvissa. Se jäi vain kokeiluksi, muut onkin sitten raivattu taas järjen kanssa. En yhtään ihmettele, että he roikottelevat sahoja 5-vuotiaana raivatussa supervesakossa ja ihmettelevät mites tässä näin kävi.

    suorittava porras suorittava porras

    Ei synny supervesakoita ,kun risut raivataan aina viimeistään silloin, kun ne yltävät silmien korkeudelle. Joskus riittää kaksi käsittelyä , toisinaan tarvitaan kolme. Kolmannen kerran jälkeen vesaongelma on selätetty. Uutta ei enää nouse. Näillä korkeuksilla on parhaimmillaan riittänyt jopa pelkkä varhaisperkaus.

    Kun varhaisperkaus tehdään lisäksi oikeaan vuodenaikaan, ei uusia versoja liiemmin synny. Työ on tehtävä sillä hetkellä ,kun lehdet ovat puhjenneet täysin ja kaikki energia on kulunut lehtien muodostamiseen.

    Myöhemmin kesällä lehdetien tuotoksilla vahvistetaan juuristoa ,josta johtuu , että syksyllä lehdettömään aikaan raivattu alue tuottaa seuraavana kesänä versoja enemmän laajemman juuriston ja sen sisältämien vararavinteiden avulla. Mitä isompia raippoja on raivattava ,sitä laajemmat juuret ja sitä enemmän versontaa kiihdyttäviä ravinteita löytyy versontaa edistämään.

    Viivyttely raivauksissa ei todellakaan kannata. Tämä todettiin Finsilvallakin ,joka vielä 20 vuotta sitten noudatti ”yhden raivauskerran taktiikkaa” , jolloin tehtiin raivaus vasta varsinaisen th:n yhteydessä. Kuviteltiin ,että säästetään vaivaa. Ei säästetty. Ongelma eskaloitui kalliiden ennakkoraivausten muodossa ja taimikon hitaana kehityksenä hakkuukelpoiseksi.

    Kun varhaisperkaus otettiin ohjelmaan , taimikoiden kehityksessä tapahtui huima harppaus . Ennakkoraivausten tarve väheni ja ensiharvennuksille päästiin viisi vuotta totuttua aiemmin.

    Jokainen voi toki lyödä päätään seinään , mutta edellä kerrotulla tavalla saadaan tuloksia ja vähennetään hoitotoimenpiteisiin tarvittavaa työmäärää kokonaisen kiertoajan kuluessa. Ja mikä tärkeintä ,metsä kasvaa paremmin ja tuottaa enemmän ainespuuta.

    Visakallo Visakallo

    Täytyy kyllä suorittavalle tarkentaa, etten ole vielä yhdellekään kuviolle onnistunut saamaan samannimistä tukea kolmea kertaa, koska tukiohjelmat tahtovat vaihtua aina sitä ennen. Minunkin aikana niitä on ollut ainakin neljä tai viisi, en ihan tarkkaan enää muista niitä 60-luvulta alkaneita tukia. Soitahan silloin Mera-ohjelmilla kunnostettiin ja vajaatuottoisia metsiä uudistettiin. Nyt mennäänkin taas uusilla tuilla sitä alkupistettä kohti!

    Visakallo Visakallo

    Se on kyllä suorittavalle muistutettava, että yksityismetsissä ei tieten tahtoen olla missään vaiheessa luovuttu varhaisperkauksista. Siten Finsilvan esimerkki ei kuvasta normaalisti hoidettuja yksityismetsiä. Kysymys on silloin ollut lähinnä eri syistä johtuvista koko metsänhoidosta luopumisista.

    Panu Panu

    @Ammatti Raivooja, mites männyntaimikot? Mänty on valopuu eikä kestä kovin kauaa olla lehtipuiden varjostuksessa. Siksi olen ajatellut, että männyntaimikot pitää varhaisperata aiemmin kuin kuusentaimikot.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Näin Panu on. 80-90 vaihteessa alkoi kuusen massiivinen istutus ja kesti 90-luvulla. Mm. Keski-Suomessa, Suomen hirvi reservaatissa alettiin laittaamaan kuusta hirvien pelosta, aiheesta, kuiville männyn maille. 80-luvun metsurit olivat luopuneet moottorisauhauksesta alkoivat saamaan kokemusta kuiville männyn maille istutetuista kuusikoista, joissa tehtiin raivaus 4-5-vuotiaana kuten se kuuluu tehdä kylvömännylle kun se on n. 1-1,5m pitkä. Huomattiin, että ne pienet vesat kuhituvat niissä kuivissa kuusikoissa pieninä. Samaan aikaan muualla kuusta viljeltiin rehevemmille alueille, jonne se kuuluu ja nopeasti fiksuimmat huomasi, että kuivan Mäntykankaan, olkoonkin vaikka kuusella, ei sovi samat raivausohjeet iästä ja pituudesta.  Vanha 2.1m kemera ei koskaan ole ristiriidassa kuusentaimikossa sen järkevä ajankohdan kanssa. Kuusentaimikko saavuttaa tuon pituuden 6-vuotiaana ja 7-vuotiaana kun on täydellinen kuten olen tehnyt ja hakenut, niin tuo on taas yksi typerä väite. Männyn hoidon kanssakaan se ei ollut ristiriidassa koska toinen ja varsinainen taimikonhoito tehdään 2-3 metrin pituudessa.

    Juhannuksen jälkeistä, täyden lehden myyttiä levittävät lähinnä henkilöt, jotak ei raivauksia tee. https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/juhannuksen-tienoilla-raivattu/ samat henkilöt levittävät myyttiä pienten kantojen vesamattomuudesta ja isojen kantojen vesovuudesta. Ammattilaiset toki tietävät asiat ovat myyttejä ja ihmeetelevät miksi tälläistä disinformaatiota levitetään.

    suorittava porras suorittava porras

    Yksityismetsissä ei periaatteessa ole luovuttu varhaisperkauksista ,mutta ne alkoivat jäädä toimenpiteinä väliin ,kun vakuustalletuksista aikanaan luovuttiin. Siihen asti niitä tehtiin , jotta saatiin vakuusrahat omaan käyttöön. Myöhemmin kemera ohjasi vahvasti toimintoja ja rästejä alkoi syntyä. Loputon kierre ja rahanreikä , kun virheitä korjattiin ja paikkaa pantiin paikan päälle. Ei ehkä Visan kohdalla, mutta muualla käytännöt vinoutuivat. ”OIKEA-AIKAISUUS tarkoitti sitä ,että toimenpiteeseen saatiin Kemeraa. Tätä virhettä korjaamaan viilattiin pykäliä niin ,että myös varhaisperkaus tuli tukien piiriin. Nyt muutoksen vaikutukset näkyvät jo vmi:en tuloksissa , joista ilmenee taimikoiden olevan jo paremmassa kunnossa. Suunta on oikea ja aikaisemmin toteutetut hoitotoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta .

    Tolopainen Tolopainen

    Viime viikolla kävin raivaamassa kuusentaimikkoa, johon tein varhaisperkauksen 7v sitten. Lehtipuu on nyt n.3m pituudessa ja kuuset 6m. Eipä tuossa ole mitään vaikeutta, bensaa menee 4-5l/ha ja työ on helppoa. Seuraava toimenpide on ensiharvennus. Ei viitsi jäädä odottamaan sääskiä ja heinäkuuta.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 83)