Vierekkäiset taimet varhaisperkauksessa

Haitta-aineista en osaa sanoa mitään, mutta voisiko olla niin, että tiheässä kasvaneiden taimien vuosikasvut ovat paljon ohuempia eli puuta on vähempi. Tekeekö se taimesta maittavempaa?

Visakallo: ”Jos metsästä oikeasti haluaa tuottoja, ei siellä kannata missään vaiheessa kasvattaa yhtään ylimääräistä tainta. Ne metrin välit saa silloin unohtaa.”

Noin ehkä ennen aikana, jolloin talvet oli talvia ja kesällä hellepäivien laskentaan riitti yhden metsänomistajan sormet. Nykyään ei mielestäni ihan noin suoraviivaisesti kannata ajatella, että puhdas kuusikko olisi paras.

Kuvan mukaan ollaan rinteessä. Kun viimeisen 10 vuoden aikana on pystyyn kuolleiden kuusten määrä kasvanut selvästi, eikä kehityksen suunnassa näy merkkejä muutoksesta, tuolle kuviolle oikea puulajivalinta olisi ollut mänty- tai koivuvaltainen sekametsä. Ylemmät osat rinteestä kuivuu 30 asteen helteissä rutikuivaksi, jossa kuusi on pulassa. Mutta koska ala on jo istutettu kuuselle ja siellä on hyviä mäntyjä seassa, jättäisin mahdollisimman paljon mäntyjä nyt. Taimikon harvennusvaiheessa arvioisin, millä männyillä on edellytykset kilpailla istutuskuusien kanssa ja jättäisin ne männyt.

Olen mäntyjen jättämisestä kuusentaimikkoon vähän Suorittavan kannalla. Olen aikaisemmin kertonut täällä karuilla mailla kuusihuumassa tehdyistä virheistä. Kuusta istutettiin liian karuille maille. Huono ja aukkoinen kuusentaimikko täydentyi luontaisesti männyllä. Olen ollut niitä raivaamassa. Työohjeena oli tehdä viljellyn taimikon eteen työtä. Mutta järkeä täytyi käyttää, kun reilun metrisen kellertävä  istutuskuusen vieressä kasvoi kolmimetrinen luontaisesti syntynyt mänty. Paikoin mänty muodosti laikuittain raivauksen jälkeen jopa pääpuun viljellyssä kuusentaimikoissa. Nekin ovat pian ensiharvennuskoossa, mänty olisi jo, kuusta täytyy vielä vähän odottaa. Eivätkä hirvet niitä hotkineet kaikkia suuhunsa taimikkovaiheessa. Visan kannalla olen, jos saadaan syntymään täystiheä kuusentaimikko, 1800 runkoa hehtaarilla. Ei silloin kannata kasvattaa yhtään enempää. Olipahan hirviä tai ei. Keskustelun aloittajan kuvassa ei näin ole, taimikko näyttää aukkoiselta. Tosin yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.

Panulle: Silloin kun kuusi on istutettu sille soveltuvalle, eli riittävän rehevälle maapohjalle, ei alkuvaiheen suuremmalla kuusien taimimäärällä juurikaan pysty vähentämään myöhemmin tulevan varsinaisen taimikonhoidon työmäärää. Sen sijaan, jos kuusia onkin vain se max 1800 kpl, ne kasvavat alkuvaiheessa aika mukavasti leveyttä, ja se jos mikä vähentää jatkossa raivaustarvetta. Taimikonhoidossa pitää aina muistaa erityisesti kuusille jättää juurille riittävästi tilaa, muuten kuusien kasvu hidastuu, eikä tahdo kovin helposti enää siitä toipua.

Upm:n kurssilla oli esimerkki männikön varhaisperkauksesta. Oli poistettu vain lehtipuut, männyt olivat miehen korkuisia ja niitä oli takuulla 15000 kpl/ha. Eli esimerkki tosiaan Upm:n omasta metsästä ja tuo oli myös suositus, kun toimitaan alueilla, joissa hirvikanta suurempi. Upm ei ole oikeutettu metka tukeen, sitä tukea tuolla raivuulla ei saa.

Mänty on niin pehmoinen sahattava ja kaadon suuntaus usein helppoa, että ei ole hankala poistaa 8000 4 metristä runkoa/ha taimikonhoidossa, jos ei muuta roinaa olisi, pitäisi mennä hyvällä maastopohjalla hehtaari päivässä. Toki mahdolliset hirven katkomat vänkkyrät hidastavat raivuuta, kun tahtovat jäädä kiinni milloin minnekin ja hidastavat sitten kulkua. Ja jos tuo reipas mänty tiheys pitää muut risut, kuten pihlajan ja pajut, hiukan kurissa, raivuu on jopa nopeampaa, kun selvästi alle jääneet risut voi jättää raivaamatta.