Keskustelut Harrastukset Vierasperäisten riistalajien istutukset Suomen luontoon

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 73)
  • Vierasperäisten riistalajien istutukset Suomen luontoon

    Merkitty: 

    Tässä alustus aiheeseen

    Vieraslajilaki 1709/2015

    1 § Lain tarkoitus

    Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (vieraslajiasetus) soveltamisesta.

    3 § Vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto

    Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

    Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske:

    3) metsästyslain (615/1993) 42 §:ssä tarkoitettua vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan luontoon laskemista Suomen riistakeskuksen luvalla.

    *************************************

    Metsästyslaki 42 § (30.12.2015/1711)
    Vierasperäisen riistaeläimen ja riistaeläinkannan maahantuonti ja luontoon laskeminen

    Tässä pykälässä tarkoitetaan:

    1) vierasperäisellä riistaeläimellä villikania, kanadanmajavaa, tarhattua naalia, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa ja muflonia sekä kanadanhanhea ja fasaania; (17.5.2019/683)

    2) vierasperäisellä riistaeläinkannalla 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja riistaeläimiä, jotka eivät kuulu vierasperäisiin riistaeläimiin ja jotka ovat peräisin muualla kuin Suomessa esiintyvästä luonnonvaraisesta kannasta tai Suomen ulkopuolella tarhatusta kannasta.

    Vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan tuonti Euroopan unionin ulkopuolelta ja Euroopan unionin jäsenvaltiosta sekä niiden laskeminen luontoon on kielletty ilman Suomen riistakeskuksen lupaa. Lupa on evättävä, jos toimenpiteestä voi aiheutua haittaa luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle. Luvassa voidaan antaa määräyksiä siitä, miten maahantuonti ja tuonti toisesta jäsenvaltiosta sekä luontoon laskeminen on suoritettava.

    Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti Ahvenanmaalta olevan vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan tuontiin muualle Suomeen ja luontoon laskemiseen siellä.

    Haitallisten vieraslajien maahantuonnista ja ympäristöön päästämisestä säädetään haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1143/2014 sekä vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa (1709/2015). Vieraslajien ympäristöön päästämisestä säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa.

    **********************************

    https://vieraslajit.fi/lajit/MX.47629/show

    Valkohäntäkauris
    on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Lounais-Suomessa valkohäntäkauriin on koettu aiheuttavan vahinkoa erityisesti erilaisilla kasvimailla ja istutuksilla, mutta lisäksi on noussut esille valkohäntäkauriin laidunnuksen aiheuttamat haitat puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumiselle. Suurin haitta on kuitenkin todennäköisesti lukuisat kolarit, joita valkohäntäkauris aiheuttaa.

    ********************************

    Kuusipeura

    Kuusipeura on yksi viidestä hirvieläimestämme (heimo Cervidae). Meikäläinen kuusipeurakanta on Ruotsista tuotujen istukkaitten jälkeläisiä. Alkujaan kuusipeura on kotoisin Välimeren ympäristöstä, mutta sitä on suosittuna metsästyseläimenä istutettu eri puolille Eurooppaa aikojen saatossa. Suomessa kuusipeuran istutuksia on tehty 1930-luvulta alkaen eri puolilla Etelä-Suomea.

  • A.Jalkanen

    Onko syytä olla huolissaan kun Suomen Riistakeskus on näyttänyt sallivan istutukset meilläkin? Ehkä ei mikäli lajia ei ruokita talvella liikaa, meillä luminen talvi-ilmasto on toistaiseksi suojannut kaurisinvaasioilta mutta tilanne voi muuttua kun etelän talvet muuttuvat lumisista vetisiksi.

    https://www.lrf.se/mitt-lrf/nyheter/sodermanland/2022/04/skyddsjakt-efter-dovhjort-tillatet-i-hela-sodermanland-fran-1-maj/?fbclid=IwAR2zSJ8y9Ox9LQmifyeb3VZF1P33iRidIL3AhEHKArG8D7EZFfq8yQLxej4#/.Y06n8Kilfbs.facebook

    Rukopiikki

    Visenttejä on todennäköisesti ollut Suomessa. Laji katosi ilmaston kylmetessä ja metsästyspaineen kasvaessa. Venäjällä lajia on ilmeisesti yritetty palautusistuttaa mm. Kannaksella.

    Valkohäntäpeuralla ei sen sijaan ole mielestäni mitään asiaa Suomen luontoon. Kaikki pois.

     

    arto

    Onhan varmaan joskus kulkenut suomen kamaralla mammutikin. Mutta ilmasto muuttuu tulee uusija lajeja. Ne korvaa aina joku muu eläin. Jos jokin vähenee toinen laji lisääntyy.

    Gla

    Yritetäänpä sinisampeakin istuttaa Itämereen. Laji on hävinnyt 1900-luvun alussa.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/sinisampi-palaa-itamerelle

    Syytä lajin häviämiseen en tiedä. Yleensä se on hyvä tietää, jos istutuksia yritetään tehdä. Onneksi laji ei ole lisääntynyt Suomessa, joten sitä istutetaan vain Viroon. Mutta saadaanhan siitä taas yksi laji punaiseen kirjaan eli lisää luontokatoa ja peruste kalastusrajoituksille.

    Tolopainen

    Suomen luonnossa ei ole alkuperäisiä lajeja. Jääkausi tuhosi kasvit ja eläimet, kaikki on tänne tulleita muualta. Mänty ja kuusikin ovat vieraslajeja. Ihmisen näkökulma on toivottoman lyhyt. Luonto ei ihmisen järjestämää suojelua tarvitse. Jos ihmisillä olisi kyky hävittää koronavirus, nyt siihen olisi tilaus.

    Gla

    Olen ennenkin selittänyt sinulle, mikä on vakiintunut sisältö termille vieraslaji. Nyt voit selvittää sen ihan itse ja korjata sen jälkeen kommenttisi järkeväksi.

    Tolopainen

    Mitäs alkuperäisiä puu- ja eläinlajeja on Suomessa, jos maapallon ikä on 4mrd vuotta, mitä oli silloin alussa. Niin ei ollut yhtään mitään. Evoluution kiistäminen on aika toivotonta. Luonnossa voi kehittyä uusia lajeja ja entisiä häviää. Mistä tuo korona tuli, jos sitä ei ole aina ollut. Miten olis voinut olla aina, koska alussa ei ollut mitään elämää.

    Tolopainen

    Ihminen polveutuu rotan kokoisesta nisäkkäästä, joka eli yli 60milj vuotta sitten. Missä vaiheessa ihminen sai kuolemattoman sielun. Jos ihmisen ja eläinten geeneistä yli 90% on samoja. Elämä alkoi kehittyä vain kerran, täydellistä sukupuuttoa ei ole ollut koskaan. Vaikka ihmisiä on joskus ollut vain muutamia kymmeniä. Naaraat syntyivät paljon ennen uroksia.

    Rukopiikki

    Sanovat että monet suomessa elävät linnut kuten vaikkapa kuikka tai metsäkanalinnut näyttivät samalta jo 60 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisen jonkinlainen oma kehitys lajina lienee alkanut Afrikassa 300 000 vuotta sitten.

    arto

    Kuullut monen vanhan ihmisen sanovan( pienenee kuin pyy maailman lopun edellä)  Jos tuota uskoo pyykin joskus ollut iso lintu.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 73)