Keskustelut Harrastukset Vierasperäisten riistalajien istutukset Suomen luontoon

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 73)
  • Vierasperäisten riistalajien istutukset Suomen luontoon

    Merkitty: 

    Tässä alustus aiheeseen

    Vieraslajilaki 1709/2015

    1 § Lain tarkoitus

    Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (vieraslajiasetus) soveltamisesta.

    3 § Vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto

    Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

    Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske:

    3) metsästyslain (615/1993) 42 §:ssä tarkoitettua vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan luontoon laskemista Suomen riistakeskuksen luvalla.

    *************************************

    Metsästyslaki 42 § (30.12.2015/1711)
    Vierasperäisen riistaeläimen ja riistaeläinkannan maahantuonti ja luontoon laskeminen

    Tässä pykälässä tarkoitetaan:

    1) vierasperäisellä riistaeläimellä villikania, kanadanmajavaa, tarhattua naalia, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa ja muflonia sekä kanadanhanhea ja fasaania; (17.5.2019/683)

    2) vierasperäisellä riistaeläinkannalla 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja riistaeläimiä, jotka eivät kuulu vierasperäisiin riistaeläimiin ja jotka ovat peräisin muualla kuin Suomessa esiintyvästä luonnonvaraisesta kannasta tai Suomen ulkopuolella tarhatusta kannasta.

    Vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan tuonti Euroopan unionin ulkopuolelta ja Euroopan unionin jäsenvaltiosta sekä niiden laskeminen luontoon on kielletty ilman Suomen riistakeskuksen lupaa. Lupa on evättävä, jos toimenpiteestä voi aiheutua haittaa luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle. Luvassa voidaan antaa määräyksiä siitä, miten maahantuonti ja tuonti toisesta jäsenvaltiosta sekä luontoon laskeminen on suoritettava.

    Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti Ahvenanmaalta olevan vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan tuontiin muualle Suomeen ja luontoon laskemiseen siellä.

    Haitallisten vieraslajien maahantuonnista ja ympäristöön päästämisestä säädetään haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1143/2014 sekä vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa (1709/2015). Vieraslajien ympäristöön päästämisestä säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa.

    **********************************

    https://vieraslajit.fi/lajit/MX.47629/show

    Valkohäntäkauris
    on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Lounais-Suomessa valkohäntäkauriin on koettu aiheuttavan vahinkoa erityisesti erilaisilla kasvimailla ja istutuksilla, mutta lisäksi on noussut esille valkohäntäkauriin laidunnuksen aiheuttamat haitat puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumiselle. Suurin haitta on kuitenkin todennäköisesti lukuisat kolarit, joita valkohäntäkauris aiheuttaa.

    ********************************

    Kuusipeura

    Kuusipeura on yksi viidestä hirvieläimestämme (heimo Cervidae). Meikäläinen kuusipeurakanta on Ruotsista tuotujen istukkaitten jälkeläisiä. Alkujaan kuusipeura on kotoisin Välimeren ympäristöstä, mutta sitä on suosittuna metsästyseläimenä istutettu eri puolille Eurooppaa aikojen saatossa. Suomessa kuusipeuran istutuksia on tehty 1930-luvulta alkaen eri puolilla Etelä-Suomea.

  • Planter Planter

    ”Miksi valkohäntäpeuran suhteen ei noudateta ns. varovaisuusperiaatetta mikä on ympäristöasioissa yleinen oikeusperiaate.”

    Kyllähän sellainen on ollut esityslistoilla, mutta muistaakseni Jari Leppä taisi ns pyyhkiä persiinsä sillä, etteivät joudu aiheuttaja maksaa periaatteella omalle kukkarolleen. Pitää tarkistaa mitä tälle tapahtui:

    2.1.4 2.1.4 Kansallinen vieraslajistrategia

    Valtioneuvosto hyväksyi kansallista vieraslajistrategiaa koskevan periaatepäätöksen 15.3.2012. Periaatepäätöksessä linjataan toimenpiteitä haitallisten vieraslajien aiheuttamien riskien pienentämiseksi. Tavoitteenaon, että Suomessa esiintyvät vieraslajit ja niiden aiheuttamat haitat tunnistetaan ja torjuntatoimet toteutetaan kattavasti. Suomeen tulee luoda vuoteen 2020 mennessä järjestelmä, jonka avulla vieraslajien aiheuttamia ongelmia pystytään hallitsemaan ja uusien haitallisten vieraslajien pääseminen maahan estetään.

    Lainsäädännöllä tulee luoda oikeudellinen perusta viranomaispäätöksille ja toimenpiteille, joilla uusia haitallisia vieraslajeja voidaan nopeasti torjua ja joilla voidaan rajoittaa maahan jo asettuneen haitallisen vieraslajin leviämistä. Eri toimijoiden vastuut vieraslajien torjunnassa on selvennettävä. Sääntely tulee toteuttaa joko täydentämällä voimassa olevaa lainsäädäntöä tai säätämällä tarvittaessa haitallisia vieraslajeja koskeva erityislaki. Lainsäädännön on perustuttava varovaisuus- ja mahdollisuuksien mukaan aiheuttaja maksaa -periaatteille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En usko että tuosta kuusipeurasta löytyy YVAa, ympäristövaikutusten arviointia, ja vaikeaa sitä on etukäteen tehdäkään, kun vaikutuksia ei voi tietää ennen kuin kokeillaan. Esimerkiksi valkohäntäpeuran muihin hirvieläimiin levittämä imusuonimato oli täysi yllätys, joka on ilmeisesti ollut jo Amerikoista tuotujen muutaman yksilön mukana. Jos tuo mato sattuisi leviämään ihmisiin esimerkiksi punkkien mukana?

    http://www.hs.fi/tiede/art-2000002874443.html

    Perusongelma taitaa olla se, että peurat ovat riistalajeja ja siten valtiovallan erityissuojeluksessa.

    Metsuri motokuski

    Tosiaan erityissuojeluksessa. Meillähän on kanadanmajava myös riistalaji joka pyritään hävittämään vieraslajina. Minun puolesta kaurista voisi kohdella myös samoin.

    Planter Planter

    ”En usko että tuosta kuusipeurasta löytyy YVAa, ympäristövaikutusten arviointia”

    No ei varmasti, YVAa käytetään kaavoitus ja rakennushankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin, kuusipeurat ei ihan istu siihen palettiin.

    Jos tänne yrittää rahdata ulkomailta uusia elukoita, tarvitaan ympäristökeskuksen hyväksyntä, mutta ongelma on jo täällä olevat, ehkä niihinkin voisi ympäristöministeriö puuttua.

    ”Luonnonsuojelulaki (1096/1996)

    43 § Vierasperäisten lajien leviämisen rajoittaminen

    Jos vierasperäisen eläin- tai kasvilajin tiedetään leviävän luontoon helposti ja on perusteltua aihetta epäillä, että se voi muodostua terveydelle haitalliseksi tai maamme alkuperäisen lajiston kannalta vahingolliseksi, ympäristöministeriö voi antaa lajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä.”

    http://vieraslajit.fi/sites/default/files/Vieraslajistrategia_web.pdf#overlay-context=fi/node/27

    Planter Planter

    Sanokaas ny, onko valkohäntäpeura haitallinen vieraslaji vaiko eikö ja  kuka sen päättää?

    Maa-ja metsätalousminiteriön alainen erätalousyksikkö on vakuuttanut ja vakuuttaa edelleen Suomen vaakunalla vahvistettuna, ei ole haitallinen.

     

    haitallinen

    ***********************************************

    Toisaalta Suomen korkeinta päätäntävaltaa edustava elin on määritellyt sen haitalliseksi vieraslajiksi 2012, jonka jälkeen määrä on noin kaksinkertaistunut ruokkimalla ja kantaa ”hoitamalla” vaikka piti painaa jarrua.

    Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta.

    Valtioneuvoston on hyväksynyt kansallisen vieraslajistrategian 15.3.2012

    Valkohäntäkauris (peura) on kansallisen vieraslajistrategian laji ja määritely haittojen osalta siinä näin:

    ”Valkohäntäkauris on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Lounais-Suomessa valkohäntäkauriin on koettu aiheuttavan vahinkoa erityisesti erilaisilla kasvimailla ja istutuksilla, mutta lisäksi on noussut esille valkohäntäkauriin laidunnuksen aiheuttamat haitat puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumiselle. Suurin haitta on kuitenkin todennäköisesti lukuisat kolarit, joita valkohäntäkauris aiheuttaa.”

    Kansallinen vieraslajistrategia

    ”Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymä strategia, jonka kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on, että Suomessa olevien ja Suomeen mahdollisesti saapuvien haitallisten vieraslajien aiheuttama uhka ja haitta on minimoitu.”

    Puuki

    Metsästys&kalastus lehden mukaan vhp:ja on joidenkin arvioiden mukaan jo 200 000 kpl:tta Suomessa.  Ainakin paikallinen haitta siitä vieraslajista on selvästi tavallista suurempi .   Aitaus suurimman esiintymän alueella ja korvausten maksu haitoista kärsiville riistasta saatavista tuloista olis paikallaan.

    Erikoiseksi on mennyt metsästyspuolella,  kun villisikakin nähdään joissakin mielipiteissä tervetulleena lisäyksenä riistaeläimiin vaikka sen yleistymisen tuoma terveyshaitta olisi liian  iso.  Melkein sama tilanne on vhp:nkin kohdalla .

    Metsuri motokuski

    Tuohon villisikaan ei kyllä paljon sympatioita hery. Valitettavasti jotkin tosiaan haluaa siitä riistalajia mutta ei niitä varmaan paljoa ole jotka haluavat. Sen vuoksi villisika on metsästysajallisesti aika avoin.

    Scientist Scientist

    Ensimmäiset valkohäntäpeurat muistaakseni tulivat Suomeen sodan jälkeen Minnesotan suomalaisten lahjana. Ne sijoitettiin Laukon kartanon maille Vesilahteen, siitä koko kanta on syntynyt. Ei silloin mitään YVA menettelyjä ollut. Jälkikäteen aika huono lahja, vaikka sodan jälkeen varmaan kaivattiin lihaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt olisi pitänyt ottaa oppia vhp:n aiheuttamista ongelmista, eikä istuttaa kuusipeuraa luontoomme. Kumpikin noista pitäisi sallia vain tarhattuna.

    Planter Planter

    ”Tuohon villisikaan ei kyllä paljon sympatioita hery. Valitettavasti jotkin tosiaan haluaa siitä riistalajia mutta ei niitä varmaan paljoa ole jotka haluavat.”

    Se ei ole vieraslaji, vaan tulokaslaji, tullut ihan itse tänne, ei tuotu. Se on riistalaji:

    villi

    Se lienee niin hyödyllinen otus, että  monet haluavat ”hoitaa” riistaeläimen kantaa ylöspäin. Uudellamaallakin olisi ekologinen lokero, paljon käsittävää.

    ”Moni matkustaa Suomesta Ruotsiin, Saksaan ja Viroon villisikajahtiin. Ruotsissa villisikoja on muutamia satoja tuhansia, kun meillä niitä siedetään juuri ja juuri tuhatkunta,” kuvaa riistasuunnittelija Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta Uudeltamaalta.

    Mies on itsekin käynyt villisikajahdeissa kaikissa näissä maissa ja toivoo tilanteeseen muutosta Suomessa.

    ”Jos kanta saisi kasvaa niin, että meilläkin voisi järjestää villisikajahteja, rahat jäisivät kotimaahan. Lisäksi markkinoille saataisiin lihaa, jossa vältettäisiin monet lihantuotannon eettiset ongelmat. Luonnossa eläneen eläimen liha on puhtainta mahdollista.”

    ******************”’

    ”Ensimmäiset valkohäntäpeurat muistaakseni tulivat Suomeen sodan jälkeen..”

    Ne eivät tulleet itse vaan tuotiin, joten vhp on vieraslaji. Maa-ja metsätalousministeriön mielestä ei ole haitallinen ja valtioneuvoston vieraslajistrategian mukaan on haitallinen.

    *****************

    ”Nyt olisi pitänyt ottaa oppia vhp:n aiheuttamista ongelmista, eikä istuttaa kuusipeuraa luontoomme. Kumpikin noista pitäisi sallia vain tarhattuna.”

    Ehdottomasti noin.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 73)