› Keskustelut › Harrastukset › Vierasperäisten riistalajien istutukset Suomen luontoon

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 73)
1 2 3 … 6 7 8

  • Vierasperäisten riistalajien istutukset Suomen luontoon

    Lähetetty: 4.11.2020, 11:35

    Merkitty: 

    Tässä alustus aiheeseen

    Vieraslajilaki 1709/2015

    1 § Lain tarkoitus

    Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (vieraslajiasetus) soveltamisesta.

    3 § Vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto

    Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

    Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske:

    3) metsästyslain (615/1993) 42 §:ssä tarkoitettua vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan luontoon laskemista Suomen riistakeskuksen luvalla.

    *************************************

    Metsästyslaki 42 § (30.12.2015/1711)
    Vierasperäisen riistaeläimen ja riistaeläinkannan maahantuonti ja luontoon laskeminen

    Tässä pykälässä tarkoitetaan:

    1) vierasperäisellä riistaeläimellä villikania, kanadanmajavaa, tarhattua naalia, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa ja muflonia sekä kanadanhanhea ja fasaania; (17.5.2019/683)

    2) vierasperäisellä riistaeläinkannalla 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja riistaeläimiä, jotka eivät kuulu vierasperäisiin riistaeläimiin ja jotka ovat peräisin muualla kuin Suomessa esiintyvästä luonnonvaraisesta kannasta tai Suomen ulkopuolella tarhatusta kannasta.

    Vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan tuonti Euroopan unionin ulkopuolelta ja Euroopan unionin jäsenvaltiosta sekä niiden laskeminen luontoon on kielletty ilman Suomen riistakeskuksen lupaa. Lupa on evättävä, jos toimenpiteestä voi aiheutua haittaa luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle. Luvassa voidaan antaa määräyksiä siitä, miten maahantuonti ja tuonti toisesta jäsenvaltiosta sekä luontoon laskeminen on suoritettava.

    Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti Ahvenanmaalta olevan vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan tuontiin muualle Suomeen ja luontoon laskemiseen siellä.

    Haitallisten vieraslajien maahantuonnista ja ympäristöön päästämisestä säädetään haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1143/2014 sekä vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa (1709/2015). Vieraslajien ympäristöön päästämisestä säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa.

    **********************************

    https://vieraslajit.fi/lajit/MX.47629/show

    Valkohäntäkauris
    on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Lounais-Suomessa valkohäntäkauriin on koettu aiheuttavan vahinkoa erityisesti erilaisilla kasvimailla ja istutuksilla, mutta lisäksi on noussut esille valkohäntäkauriin laidunnuksen aiheuttamat haitat puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumiselle. Suurin haitta on kuitenkin todennäköisesti lukuisat kolarit, joita valkohäntäkauris aiheuttaa.

    ********************************

    Kuusipeura

    Kuusipeura on yksi viidestä hirvieläimestämme (heimo Cervidae). Meikäläinen kuusipeurakanta on Ruotsista tuotujen istukkaitten jälkeläisiä. Alkujaan kuusipeura on kotoisin Välimeren ympäristöstä, mutta sitä on suosittuna metsästyseläimenä istutettu eri puolille Eurooppaa aikojen saatossa. Suomessa kuusipeuran istutuksia on tehty 1930-luvulta alkaen eri puolilla Etelä-Suomea.

    Tekijä
    Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Planter 4.11.2020, 11:39

    Ylen uutinen 6.6.2014

    ”Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris saattaa runsastua Suomessa huomattavasti lähivuosien aikana. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Kaarlo Nygrén arvioi, että levittäytymisvaiheen jälkeen alkaa kannan selvä kasvu.

    Liikennevahinkojen lisäksi muuta haittaa istutuslajista ei vaikuta olleen, arvio tutkija Kaarlo Nygrén.
    – Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa.

    https://yle.fi/uutiset/3-7281721

    Planter 4.11.2020, 11:42

    ”Valkohäntä- ja kuusipeurakanta vahvistuu Kari Luostarisen ja Kari Turusen tarhassa Enonkosken Karvilassa. Tavoitteena on kasvattaa eläimet luontoon ja riistaksi.”

    https://ita-savo.fi/uutiset/kotimaa/2ac9562d-e362-4c84-91a5-da1eb601ae0b

    Planter 4.11.2020, 11:47

    590/2010
    Valtioneuvoston asetus
    tarhattavien peurojen suojelusta

    4 §
    ”Tarhan aitaaminen

    Peuratarhassa on oltava riittävän vahva ja korkea aita, joka estää tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina peurojen karkaamisen tarhasta sekä tarhan ulkopuolella olevien peurojen, hirvien, koirien tai muiden vastaavien eläinten pääsyn tarhaan…………”

    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100590

    A.Jalkanen 4.11.2020, 12:36

    Etelä-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa pieniä erillisiä kantoja. Kasvatettu meillä aluksi tarhoissa, joista luonnossa tavattavat esiintymät peräisin. (www.riista.fi/game/kuusipeura/)

    Wikipedia:

    Kuusipeuran nimialalajin alkuperä on Välimeren itäpuolisella alueella Vähä-Aasiassa, jossa se esiintyi Turkista Persiaan ulottuvalla alueella. Alkuperäisiä luonnonvaraisia populaatioita elää yhä eteläisessä Turkissa.

    Kuusipeuran leviäminen vieraslajina ihmisen avustuksella sai alkunsa 3 000 vuotta sitten, kun foinikialaiset kuljettivat niitä kauppa-aluksissaan uhrieläimiksi Etelä-Euroopan rannikoille. Myöhemmin Rooman valtakunnassakin kuusipeuroja käytettiin jumalien palvontamenoissa, ja roomalaiset kuljettivat niitä mukanaan Hispaniaan, Galliaan, Germanian länsiosiin ja Britteinsaarille. Roomalaisajalta peräisin olevia populaatioita on yhä jäljellä Britanniassa ja Saksassa.

    Suurin osa Lähi-idän ulkopuolisista esiintymistä on kuitenkin saanut alkunsa vasta paljon roomalaisajan jälkeen. Kuusipeura on ollut suosittu tarha- ja puistoeläin esimerkiksi kuninkaallisten eläinpuistoissa. Lajin nykyinen levinneisyys kattaa suurimman osan Keski- ja Etelä-Eurooppaa, ja erityisen runsaslukuinen se on Saksassa. Ruotsin ensimmäiset kuusipeurat, joita oli useita kymmeniä yksilöitä, toi maahan kuningas Juhana III 1500-luvulla. Carl von Linnéntieteellinen lajikuvaus 1700-luvulla ilmeisesti perustuikin ruotsalaisiin kuusipeuroihin.

    Metsuri motokuski 4.11.2020, 14:45

    Tuosta planterin avaukset voi jo huomata kuinka lainsäädäntö on muuttunut ja kiristänyt uusien lajien tuontia. Valitettavasti nämä ”peurat” on tuotu silloin kun säädöstöä ei ollut.

    Uskon että nykyään ei tuotaisi enää yhtään kuusi eikä valkohäntäpeuraa Suomeen.

    Muutenkin lainsäädäntö on tiukentunut luonnonkäsittelyjen osalta. Tuskimpa yhtään järven tai lammen pintaa saisi laskea niin kuin aiemmin tehtiin mitään kyselemättä metsä ja maatalouden hyväksi.

    Planter 4.11.2020, 14:56

    Nykyisenä twiitti-aikana kukaan ei taida jaksaa lukea ja ajatella mitä aloituksen lakipykälät tarkoittavat, joten otetaan se villakoiran yhdin.

    Vieraslajia ei saa kasvattaa, istuttaa tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

    Paitsi jos vieraslaji on riistalaji, silloin riistakeskus voi antaa luvan.

    Jos vieraslaji on muu haitallinen vieraslaji kuin riistaeläin, esimerkiksi hirvittävä kurtturuusu, maanomistaja on velvollinen poistamaan sen tontiltaan. Jos haitallinen vieraslaji on riistalaji ja maanomistajalla on alle  500 ha tontti ja poistaa haitan mailtaan on käräjillä syytetyn penkillä.

    Arvostetu riistatutkija on todennut ettei valkohäntäpeurasta ole mitään haittaa, joten on perusteltua antaa lupa kasvattaa sitä aitauksissa ja siirtoistuttaa esimerkiksi Savoon.

    Enonkoskella kasvatetaan ja päästetään luontoon valkohäntä-ja kuusipeuroja. Aitauksessa saa kasvattaa, mutta ei saa päästää luontoon, ellei riistakeskus anna lupaa. Lupa on ilmeisesti saatu.

    Vieraslajit.fi määrittellee valkohäntäpeuran paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, mutta maa-ja metsätalousministeriö on määritellyt sen riistalajiksi, jolloin sitä voidaan käsitellä haitattomana vieraslajina ruokkia ja siirtoistuttaa jne. vaikka muut kuin riistakeskus ovat todenneet sen hyvinkin haitalliseksi vieraslajiksi.

    Maanomistaja ei voi näissä asioissa vaikuttaa yhtään mihinkään, yhtään mitään.

    Jos joku päättää kipata kuormallisen riistaeläimeksi määriteltyjä biisoneita metsäautotielle ja ne hakeutuvat taimikkoosi, et voi tehdä mitään. Tarvitaan lupa ja 1000 hehtaarin tontti, että edes pääsee sanomaan mielipiteensä.
    Kun ne ovat syöneet taimikkosi neuvotaan, että taimikkosi oli hoidettu väärin. Olisi pitänyt raivata kaikki ylimääräinen pois tai ei missään tapauksessa raivat kaikkea, reikäperkaus, että biisoneille olisi jäänyt syötävää. Metsänomistajan oma virhe.

    https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4423615/Uusi+luonnonsuojeluyhdistys+haluaa+istuttaa+biisoneita+Suomeen

    A.Jalkanen 4.11.2020, 15:29

    Tuossa on kyseessä eurooppalainen biisoni eli visentti jota on luonnossa niinkin lähellä kuin Puolassa ja on ollut myös Ruotsissa. En silti toisi sitä tänne enkä villihevosiakaan. Rewilding-yhdistys tekisi enemmän hyvää kun valistaisi ihmisiä meidän nykyisten ravintoketjujen vinoumista ja pyrkisi korjaamaan niitä.

    Planter 4.11.2020, 15:43

    Ei osunut vieläkään. No supistetaan vielä villakoiran ydintä.

    Onko oikein, että riistakeskus voi yksin, muita kuulematta päättää, että vieraslaiji on haitaton, jos sen liha on maukasta.

    Rukopiikki 4.11.2020, 15:58

    Kyllä jo Ruotsin vallan aikana vaadittiin kruunun lupa järvenlaskuun.

    Planter 4.11.2020, 16:37

    ”Tuosta planterin avaukset voi jo huomata kuinka lainsäädäntö on muuttunut ja kiristänyt uusien lajien tuontia.”

    Pitää huomata, että vieraslajilaki koskee, myös haitallisen vieraslajin leviämisen ennalta ehkäisemistä:

    ”Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä….”

    Kun vieraslajia ruokitaan, siirtoistutetaan kasvattamalla aitauksessa ja sitten päästämällä luontoon, sekä rajoittamalla eri tavoin metsästystä, niin herää kysymys, onko se leviämisen ehkäisemistä?

    mutta näin voi tehdä sillä:

    ”ei koske:
    3) metsästyslain (615/1993) 42 §:ssä tarkoitettua vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan luontoon laskemista Suomen riistakeskuksen luvalla.”

    Riistakeskus voi ihan itse ja yksin sallia haitallisen vieraslajin levittämisen, jos liha on maukasta. Vai onko joku tietoinen prosessista, jossa esim. valkohäntäpeuran ja kuusipeuran osalta olisi tutkittu vaikutukset luontoon, ennen levittämispäätöksen  tekoa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 73)
1 2 3 … 6 7 8