› Keskustelut › Metsänhoito › Vesipumppu ojitus-keruualtaaseen.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Vesipumppu ojitus-keruualtaaseen.

    Lähetetty: 27.1.2022, 23:00

    Merkitty: 

    Minulla on 6 ha:n aukko joka on hyvässä vedossa etelä-pirkanmaalla. Istutuskuusten lisäksi aukkoon on tullut ainakin kolmena vuonna peräkkäin mäntyä todella paljon.

    Ongelma on seuraava : alue ojitettiin ja on alavaa, ojat laskevat naapurin rajalle ja siihen oli tehtävä iso keruuallas, koska ei saanut vetää umpimetässä kilometrin päässä asutuksesta 20m ojan pätkää hänen puolelleen, missä valmis laskuoja eteenpäin.  Hirvet kyllä tykkäisi kööllötellä pesulla ja itikoilta karuussa…

    Onko kohtuuhintaisia esim. aurinkokennosysteemejä, mistä virran laittaisi uppopumppuun.

    Tekijä
    Hämis
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 29.1.2022, 11:10

    Tuolla aiemmin kirjoitin omasta saostusaltaasta. Siinä purkuputkessa on ”patoluukku”, jonka olen sulkenut kevättulvien mentyä ja avannut elokuussa. Siinä altaan puoleisessa putken päässä on 90 asteen mutka alaspäin, joten ohut jääpeite ei sulje putkea etelän talvitulvien aikana.

    Metsuri motokuski 29.1.2022, 11:13

    Harvoin metsä kärsii niin paljon kuivuudesta. Tuohan malli on jonkin verran käytössä peltoviljelyssä. Parina viime kesänä on ollut aika pitkiä kuivajaksoja ja ainakin meillä ei mt pohjilla näkynyt merkittävää kuivumista taimissa. Jonkin verran tosin aurinkoisimmilla kohdilla mutta olisiko kyseisellä kastelulla saanut niin paljoa kosteutta että pintaan asti kosteus olisi piisannut.

    Puuki 29.1.2022, 11:30

    Kosteus pitäisikin saada mieluummin alapuolelta juurille , niin on tehokasta.  Sillä tyylillä autiomaassakin voi kasvattaa vaikka omenapuita.  Paikoin vasta istutetut pienet taimet (ja kylvökset) varsinkin kärsi viime kesänäkin kuivuudesta.  Kuivia kesäilmoja on odotettavissa tulevaisuudessakin lisää.

    Jätkä 29.1.2022, 13:48

    Jos ojitusalueella puut kärsivät kuivuudesta useampana vuotena, on kyllä ojat kaivettu jostain muusta syytä kuin vesitalouden takia.

    On luonnollista, että kun on mätästys tehty vanhan teorian mukaisesti, eli korkeita tötteröitä, niin siinä mätäs voi kuivua ennenkuin taimi on ehtinyt kunnolla juurtua, mutta normaalisti taimi työntää juurta veden perässä melko tehokkaasti, eli ”jäitä hattuun”. Puut kasvavat melko kuivissakin olosuhteissa ihan mukavasti, kunhan ravinnetasapaino on kunnossa.

    Turvemailla kai useammin liika märkyys haittaa, kuin kuivuus. Kun ennemmin ojitettiin avosoitakin, joilla kävellessä ei tavalliset kontion varret riittäneet kaikin ajoin, niin viisi vuotta ojituksesta oli puuntaimia ihan turkkina koko alue täynnä. Ojitus auttoi siemeniä itämään ja kuivahtaneeseen turpeeseen oli helppo upottaa juurensa.  ”Suo on aina tiine”!

    Visakallo 29.1.2022, 15:06

    Näin se menee kuten Jätkä kirjoitti. Vuonna 1963 ojitetusta avosuosta korjattiin tällä viikolla isot pinot sorvikuusta ja sahatukkia.

    Puuki 29.1.2022, 15:22

    Vettä  riittää yl. suurimmaksi osaksi hyvin  mutta jos pitkät kuivat kaudet yleistyy, niin voi alkaa vaikuttaa kuivimmilla turvemaillakin myös puun kasvuun jossain vaiheessa, jos on esim. syvät ojat jotka vetää hyvin ja pohjaveden pinta laskee alle norm. kuivana aikana.   Melko kuivaa oli viime heinäkuussa monilla turvemailla joilla norm. ei ole koskaan ollut kuivuutta. ( Meni hyvä turpeennosto kesäkin vähän hukkaan monilla) .       Pintajuuriset kuuset (taimikot varsinkin ) aurinkoisilla paikoilla kärsii ensin kuivuudesta.     Karhunsammaleiset turvemaat ei uudistu luontaisesti kunnolla ilman  maanmuokkausta.

    Itsellä haittaa oli jonkin verran vain mä-kylvössä kangasmaalla. Turvemailla männyt kasvoi hyvin.

    Hämis 29.1.2022, 16:25

    Jos joku viisaampi kehtaa katsoa kuvieni – kuusen.jälki-istutus. Siinä näkyy metsänpohjaa, kyseessä tämän keskustelun 6 ha:n uudistusala. Jonkunlaista korpipohjaa tämä ala on. Paksusammal, välillä heinää välillä varpua. Syvemmistä ojista tullut paikoitellen hienoa soraa, välillä hienoa hiekkaa. Turvekerrosta. Ollut todella tiheää hakattaessa.

    Istutuskuuset lähti viimekesänä rajusti kasvuun, juroivat 2-3 vuotta. MUTTA, mitä kuvastakin näkee, männyn tulo kautta aukon on raivokasta. Sitä tulee sammaleestankin. Ja sirkasta 3 -4 vuotta vanhaan. Eli tarkaneuron perään jos olisi, saattaisi olla istuttamatta 1800 kuusta/ha.

    Tomperi 1.2.2022, 09:53

    Miten siihen ojittamattomaan maahan on voinut syntyä aikoinaan metsä?  Onkohan kysessä täysin tarpeeton ojitus?

    Sulli 1.2.2022, 11:29

    Metsähän tulee Suomessa maata muokkamatta, kylvämättä, istuttamatta, raivaamatta, harventamatta lähes joka paikkaan, kyse onkin ajasta jonka se ottaa.

    Kalle Kehveli 1.2.2022, 11:41

    Suomessa alavimmilla mailla metsä kuolee, jos ei estä sitä ojittamalla.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6