Kyllähän on haaveunta kympin nousuun kuitupuulle tuudittua jatkossa. Tietysti jos inflaatio oikein ryöpsähtää vauhtiin, niin ajan mittaan kyllä. Reaalisesti lopputulos lähempänä nollatulosta. Täällä julkisyhteisöillä isot leimikot kilpailutuksessa, joten tarjontaa tulee . Maanviljelijätkään eivät ole varsin rahoissaan, isolla tilallakin väkilannoitteet ostamatta. Syksyllä sai maksettua vasta viime kevään lannoitteet, silloin hinta vain oli tuplaantunut. Glan analyysi edellä realiteettia, ajanmittaan vasta nähdään mitä tapahtuu.
Kemin uusi tehdas kun jysähtää käyntiin, niin kuitupuun hinta pohjoisessa nopeasti 40€/m3. Ouluun menee paljon energiaankin, joka pitää hinnan korkealla.
En oikein jaksa uskoa että kannattavaa tuotantoa vähennetään puun hinnan nousun estämiseksi. Mutta jos puun hinta nousisi liikaa, sillä olisi vaikutusta. Mikä on liikaa kenenkin mielestä? Mielestäni kaiken puun hinnan pitäisi nousta ja laskea lopputuotteiden hintojen mukana, mitä itse kukin ostaja puusta tekee.
Teollisuus on lyhytnäköistä jos se ei katso tilikautta pitemmälle – heidänkin etunsa on hyvälaatuinen ja runsas raaka-aine. Kuitupuun hinnan tasokorotus, samoin koivutukin, olisi pitkällä tähtäimellä viisas veto koska se palkitsisi hyvästä metsänhoidosta.
Samoin hirvieläinpolitiikan tiukentaminen – puun laadun ja määrän turvaamiseksi ja monimuotoisuuden kohentamiseksi. – Tässä terveiset Antti Kurviselle mutta hänellä on ensin vähän muita kiireitä kuten maatalous.
Suomi tarvitsee erityisen paljon nyt vientituloja (mutta ei esim. osinkoihin laitettaviksi) ja puun kantohinta joustaa kuten aina ennenkin on tehnyt. Voisi kannattaa joustaa muissakin palkkavaatimuksissa yms. ja panostaa esim. huoltovarmuuden säilyttämiseen .
Puun reaalikantohintojen liika laskeminen (esim. ei ollenkaan inflaatiokorotuksia) johtaa mm. korjuukulujen nousuun ja tiestön rapautumiseen. Joten ei auta rusinoiden poiminta pullasta kuin lyhyen aikaa ellei kokonaisuutta oteta huomioon.
Euroopan talous sukeltaa nyt energiapulan ja pakotteiden johdosta, joka puolestaan vähentää myös suomalaisen metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää. Suomessakin on jo siirretty rakennuskohteiden aloituksia tai pysäytetty työmaita kohonneiden kustannusten ja mm. teräksen saatavuusongelmien takia. Venäjä tarjoaa samaan aikaan omia metsätuotteitaan edullisesti Kiinalle ja muille ”ystävällisille maille”, joten niissä maissa suomalaisten tuotteiden kysyntä vastaavasti heikkenee. Ukrainan jälleenrakennus ei ala vielä vähään aikaan, joten sieltäkään ei ole odotettavissa kysyntäpiikkiä. Tällä perusteella en jaksa uskoa kovinkaan suuriin puun hinnannousuihin täällä Suomessa.
4,6 % oli täällä helmikuussa. Jos ei osta esim. ruokatarvikkeita eikä polttoaineita, niin olisi pienempi. Mutta sitten pitää syöminen, kulkeminen ja lämmitys hoitaa erilailla kuin tavallisesti.
Korjuukulujen nouseminen on ilm. siirretty kantohintoihin. Mutta aikansa kutakin.
Hylkäsin kaksi saamaani ostotarjousta. Toinen lupasi antaa uuden syksyllä, koska kauppa on helppoa integroida naapurin kanssa samaan leimikkoon joka on siis ostettu jo viime vuonna ja tulee korjuuseen ensi talvena.
Toisesta jäi kuva että myy nyt hitossa, vielä talvikorjuun aikaan ja väisteli taitavasti epäilyäni hinnan noususta tyyliin:” No ei se tämän kokoisessa leimikossa suurta osaa näyttele sellainen parin euron korotus..”. Eli ymmärrän nämä niin että kysyntä ainakin paranee ja voi nousta hintakin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.