› Keskustelut › Metsänomistus › Venäjällä jo pula havupuutukeista, seuraako Suomi perässä?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Venäjällä jo pula havupuutukeista, seuraako Suomi perässä?

    Lähetetty: 27.12.2013, 16:07

    Maaseudun Tulevaisuus kertoo Venäjällä kärsittävän jo havupuutukkipulasta. Syynä tähän on pitkään jatkunut laajojen avohakkuiden jälkeinen huono tai olematon metsänhoito.
    Lehtipuut ovat vallanneet laajat uudistusalat.
    Mennäänkö nyt Suomessa samaan suuntaan?
    Uuden metsälain mukaan avohakkuualat voidaan jättää oman onnensa nojaan 10-25-vuodeksi.
    Sen jälkeen uudistaminen havupuulle on lähes mahdotonta.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane 28.12.2013, 18:09

    Venäjällä ei vielä koskaan ole puun hinnassa ollut uudistamis ja hoitokuluja.Suomalaisetkin on olleet hyödyntämässä tätä tilannetta.Venäläiset on ajatelleet että heillä on niin määrättömästi päätehakattavaa pinta-alaa että on turha laittaa rahaa työhön jonka hyödyn korjaa seuraavat sukupolvet.
    Onneksi on näin.Jos venäläiset olisivat harjoittaneet tehokasta metsätaloutta Suomen metsätalous olisi näivettynyt olemattomiin.
    Jotta tilanne jatkuisi samanlaisena on ryhdyttävä nopeisiin toimiin.
    Venäjälle on lähetettävä korkean luokan asiantuntijadelekaatio neuvomaan metsien käsittelyä.Delekaation johtajaksi on värvättävä emeritiusprofessori Erkki Lähde.Muut delegaation jäsenet ovat sitten vihreän liiton,greenpeacen,luonnonsuojeluliiton,luontoliiton ja myös ympäristöministeriön,metlan ja metsäyhtiöiden parhaat jatkuvan kasvatuksen asiantuntijat.Ryhmälle annetaan n.5 miljoonan euron vuotuinen määräraha ja evästys että takaisin ei ole tulemista ennen kuin venäjän metsät ovat jatkuvan kasvatuksen piirissä.
    Tällä pienellä investoinnilla varmistetaan Suomen metsätalouden taloudellinen kannattavuus ja se että venäjä ei tule koskaan nousemaan merkittäväksi metsätalousmaaksi.

    Puun takaa 29.12.2013, 05:50

    Kyllähän Maaseudun Tulevaisuus on siellä Venäjällä käynyt ja aika moni muukin.
    Monet meistä ovat siellä asuneetkin.
    Miten lienee ammattimiehen itsensä laita?

    jees h-valta 30.12.2013, 18:50

    Jos lehtipuu on rykinyt 25v. on siihen aivan helppo uudistaa mitä vain. Kas kun tekee vain lehtipuusta tilin välillä ja kentura väärinpäin ja vaikka sitten istuttaisi perunaa sen jälkeen. Kasvaa mikä vain.

    raivuri 30.12.2013, 22:20

    Empä onneksi usko. Ensinnäkin Venäjällä olisi puuta vaikka millä mitalla, mutta öljy ja kaasu ovat parempia bisneksiä. Toiseksi kun on tänä syksynä joutunut palstoja kiertämään niin kohtuu hyvältä sielä muillakin näyttää. Totaalisen hoitamattomat harvassa. Autosta katsoessa ei saa samaa kuvaa, koska pahimmat pusikot aina tien reunassa. Toki katastrofaalikuvioita jotain löytyy, valitettavasti yksi omaltakin maalta. Kuvaa tulossa… Jos kaikki metsät siirrettäisiiin tehokasvatukseen, ei sekään olisi hyvä. Kolmanneksi julkinen taho ja firmat omistavat kolmanneksen metsistä, joka jo takaa jonkinlaisen puunsaannin vahvistettuna aktiivisilla mo:illa. Annetaan me vain niiden joidenkin passiivisten keskittyä monimuotoisuuden ja vihreyden hoitoon…:)

    metsänvartija 6.1.2014, 15:56

    Ei ainakaan metsänvartijan hoitoalueella.

    Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, kasvut huipussaan.

    Kaskitalouden aikaiset metsät hakattu ja uudistettu (mäntyä rehevälle maalle..?) Vajaatuottoiset lepikot kuusikoiksi, pellot koivikoiksi.

    Rahaa on tullut kaskimetsistä, lannotetta riittää kun avohakkuun jälkeen oksat/neulaset, lehtipuun lehdet ja raivausjäte pitävät maan tuottokunnossa.

    Ensimmäiset avohakkuut ja vajaatuottoisten metsien viljelyt on tehty 1960-luvulla. Sen jälkeen uusia viljelymetsiä on tullut yhä enemmän.

    Tukkipuuta rupeaa tulemaan hakkuun piiriin 2020-luvulla, pitkäjänteinen määrätietoinen työ tuo tuloksia siitäkin eteenpäin.

    Metsänhoitorästit on Suomessa valtavat, riittääkö nykyinen hoitomäärä tyydyttämään teollisuuden tarpeen, siinä onkin hyvä kysymys. Saa metsämatemaatikot työtä.

    Uusi metsälaki on rappion laki. Taimistojen perkaus kuviolla joilla työ myöskin tuottaa olisi pitänyt säätää pakolliseksi. Tämä takaisi tukkipuun (ja muidenkin puutavara lajien saannon tulevaisuudessa).

    Metsänhoito on niin pitkäjänteistä työtä jossa useimmilta loppuu ymmärrys ennenkuin on edes päästy alkuun.

    Syynä metsänhoitomäärien valtavaan määrään on itse aiheutettu kustannuskriisi, sen ovat aiheuttaneet särkisilmäiset poliitikot.

    jees h-valta 6.1.2014, 19:21

    Uskon kyllä metsänvartijan tuota lausetta että useimmilta loppuu ymmärrys ennenkuin on päästy edes alkuun.
    Ja syy on hyvin yksinkertainen: Kas kun se ymmärrys loppuu siihen kun laitetaan toista metriä multaa neesun päälle.
    Metsänvartijan kasvatusopeilla saattaa jo kolmas polvi kasvattajia päästä tilin tekoon. Mahtaako vain jaksoa siellä tulevilla riittää vai myykö pohjineen nuoren kasvatusmetsän pois ennen.
    Jos tilinteko tähtää VAIN päätehakkuuseen voi olla varma että aika yksinään saa pukertaa ja selkään taputtelee vain haudankaivaja.

    Gla 7.1.2014, 05:12

    Jos minua edeltävät polvet eivät olisi kasvattaneet puuta pitkäjänteisesti, en minäkään saisi tukkia. Parempi siis olla katkaisematta tätä kiertokulkua ja siten kunnioittaa edeltäjien työtä. Nykytilan pitäminen itsestäänselvyytenä on paha virhe.

    jees h-valta 7.1.2014, 10:23

    Onneksi ei ole perimyspaineita vaan olen ostanut kaikki metsätilani. Ei ole nk. velkaa sukupolvien taakse. Kun olen kertaalleen puutavaran maksanut käyvällä markkina-arvolla on kait oikeus ja kohtuus että saan realisoida niistä omani pois?

    Gla 7.1.2014, 12:19

    Jees: ”Onneksi ei ole perimyspaineita vaan olen ostanut kaikki metsätilani. Ei ole nk. velkaa sukupolvien taakse. Kun olen kertaalleen puutavaran maksanut käyvällä markkina-arvolla on kait oikeus ja kohtuus että saan realisoida niistä omani pois?”

    Minäkään en ole perinyt aariakaan. Silti edeltävien sukupolvien merkitys metsien hoidossa on aivan oleellinen.

    Saat realisoida vaikka kaikki metsäsi heti, mutta kyse oli kai taloudellisesta kannattavuudesta.

    jees h-valta 7.1.2014, 12:41

    Toki minäkin kasvatushyödyn otan eli kasvatan arvoa niin puustossa kuin sitämyöten rahassa. Mutta en silti välttämättä tähtää hiukkaakaan seuraavan polven minusta hyötymiseen vaikka se sieltä automaattina tuleekin. En ole velkaa, en ees, enkä taapäin. Itsekästä mutta totta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3