Mitkä tahot ovat vastuussa, kun hirvikannan säätelymekanismi pettää? Metsälehdessä 16.2.2017 oli kaavio miten pyyntiluvista päätetään.

Oma käsitykseni asiasta:

Luonnonvarakeskus (Luke)
Luke antaa arvion hirvikannan koosta alueellisille riistaneuvostoille. Kaaviossa on se puute, ettei mitään nuolta ole piirretty tulevaksi Lukeen. Luke tarvitsee kuitenkin parametrit laskelmien tekemiseksi: saalismäärä, metsästäjien arvio kannan suuruudesta, havaintoja päivässä, hirvikolarien määrä. Luken vastuu rajoittunee siihen, että se tekee laskelmat oikein. Se ei voi olla vastuussa saamansa lähdeaineiston virheistä.

Sidosryhmät
Sidosryhmillä ei ole päätösvaltaa, niitä kuullaan, mutta ei kuunnella.
Eivät ole vastuullisia.

Riistahoitoyhdistykset, metsästysseurat ja luvanhakijat
Alueelliset riistaneuvostot määrittelevät tavoitekannan ja tiheyden hirvitalousalueille. Riistahoitoyhdistykset toimivat tämän raamin sisällä,
ne eivät voi saada lupia yli riistaneuvoston päätöksen.  Periaatteessa ne voisivat anoa lupia vähemmän ja yrittää siten nostaa kantaa, mutta lupahakemukset hyväksytään riistakeskuksessa, jonka pitäisi puuttua asiaan, jos kannan verotussuunnitelma alitetaan.

Riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat eivät ole vastuussa.

Vastuu jää akselille Alueellinen Riistaneuvosto <-> Riistakeskus

Metsästyslain 26 §:n mukaan Suomen riistakeskus myöntää pyyntiluvat hirven metsästykseen.

Riistahallintolaki, 2 §
Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

Otetaan esimerkiksi tuttu tapaus Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston päätös ja siitä hirvitalousalue VS3.  Sidosryhmien ehdotus oli 2,5 /1000 ha. Kanta oli Luken mukaan 5/1000 ha. Hirvitaloussuunnitelman mukaan yli 4/1000 ha tiheydet johtavat kestämättömiin metsävahinkoihin ja lisääntyviin kolareihin. Pöytäkirjan mukaan kokouksessa oli läsnä Riistakeskuksen edustaja.

Kokouksen jälkeen riistaneuvosto päätti kuitenkin nostaa tiheystavoitetta
seuraavalle kahdelle vuodelle. Vastuu tapahtuneesta on akselilla riistaneuvosto <->riistakeskus

Tämä tapahtui keväällä 2016. Loppuvuodesta nousi jonkinmoinen kohu menettelytavoista ja sen seurauksena tapahtui seuraava episodi. Käsitykseni mukaan metsästyskauden jälkeen hirvihavaintoja ja/tai päivähavaintoja ja kolaritilastoja muutettiin niin, että Luken laskemat hirvikanta-arviot laskivat vaikka riistahoitoyhdistyksiltä RiistaWeb:iin syötetyt tiedot näyttivät nousevaa kantaa. Saatiin Varsinais-Suomi 3 käyrä kääntymään alaspäin ja osumaan täsmälleen tavoitteeseen.

http://riistahavainnot.fi/static_files/hirvielaimet/Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf

Kolaritilastotkin ovat mukana laskelmissa.
Yllättäen ne otetaan riistavahinkorekisteristä, johon ulkopuolisilla ei ole
pääsyä. Vaati melkoista iterointia ja laskemista ristiin-rastiin, että
pääsi tulokseen, että riistavahinkorekisterissä täytyy olla huomattavasti pienemmät lukemat kuin liikenneviraston tilastoissa.

Hirvikannan hoitosuunnitelmassa alleviivataan avoimuutta sidosryhmien suuntaan. Riistaorganisaation tuottamassa lähdeaineistossa ei ole mitään luottamuksellista tai salaista. Luken verovaroilla palkatut tutkijat tuottavat hirvikanta-arviot.

Pyydän, että kaikille halukkaille järjestetään ainakin lukuoikeudet riistavahinkorekisteriin. Riistavahinkorekisterin rahoituskin on järjestetty siirtämällä siihen metsänomistajille tarkoitetut hirvivahinkorahat.

Pyydän myös, että Luke julkaisee saamansa lähdeaineiston, josta se on laskenut kanta-arviot. Miksi näitä pitää kaivaa päiväkausia väkisin esiin kääntäen kannot ja kivet…vaikka sekin onnistuu.
Silloin metsästyseurat ja riistahoitoyhdistykset voisivat tarkistaa, ettei ole tapahtunut virheitä matkan varrella.

Tämä olisi hyvä alku järjestelmän tervehdyttämiseksi.