Linkin uutisessa oli joku mutkakin oikaistu. Linjatyön tekevä urakoitsija on aika pitkään vastuussa tekemästään työstä, ja korjaanaan virheensä omaan piikkiin.

Maanomistaja ei neuvottele asiasta urakoitsijan, vaan verkkoyhtiön kanssa. Maanomistajalla on sopimus kaapelista tämän kanssa. Verkkoyhtiö sopii korvausasiat urakoitsijan kanssa. Jos työn on tehnyt aliurakoitsija, pääurakoitsija keskustelee asiat tämän kanssa. Ja vaikka aliurakoitsija olisi tehnyt konkan, se ei vaikuta verkkoyhtiöön tai maanomistajaan. Näillä on omat keskinäiset sopimuksensa, johon maanomistaja ei ole osallinen.

Perusasia, että sopimusketjua noudatetaan.

Itse kaapelihankkeessa erikseen sähköpostitse varmistin, että verkkoyhtiö varmistaa riittävät peittosyvyydet, vaikka ojia myöhemmin perattaisiin. Vaikka tuo keskustelu tuskin työn totettajalle saakka on mennyt, ainakin asiasta on etukäteen puhuttu. Jos sen jälkeen paljastuu laiminlyöntejä, on verkkoyhtiön vaikeampi syytä kaapelin rikkojalle vierittää. Toki täytyy silti aina muistaa, että kaivajan pitää ennen kaivutyön aloitusta selvittää kaapelin sijainti. Kartta tai muistikuva sijainnista ei riitä.

Muun kaivutyön vastuista on esiintynyt kummallisia retteloita. Vastuuvakuutus ei korvaa mitään. Näyttö ei aina kuulemma ”löydä” kaapelia tai syvyyttä. Jos sen kaivaja katkaisee, maksaja on itse…!?

Näyttäjän pitää löytää kaapeli. Kaivaa sitten vaikka sen esiin. Kaapelin omistaja vastaa sijaintitiedosta. Ellei kaapelia löydy, ei pidä kaivaa. Tai jos se on muualla kuin sen pitäisi olla, kaapeliyhtiö vastaa vahingosta. En kyllä saata uskoa, että liian pintaan jäänyt käytössä oleva kaapeli ei näytössä löydy.