Keskustelut Metsänhoito Varsinainen savotta!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 47)
  • Varsinainen savotta!

    Tuli kohdalle vähän erikoisempi työmaa. Totesin palstan reunassa , että eipä ole taaskaan raivaussahalla siunattu tätäkään työmaata. Lähtö toiselle kohteelle oli jo lähellä , muutta toive siitä ,että perällä olisi parempaa sai aloittamaan hommat.

    Kuvio oli suurehko , useita hehtaareita. Männylle se lienee alunperin istutettu , mutta kuusta ja koivua oli siunantunut sekaan ”kohtuullisen” runsaasti. Palstalla oli varsin niukastikin aluskasvosta sisältäviä kohtia , mutta luvattoman paljon rk-läpimitaltaan alle 8 sentin kuusentureikkoa laajoilla alueilla.

    Yllätys oli suuri , kun tämän tureikon alta ja seasta löytyi läpimitaltaan alle tuuman raivauskantoja. Markkinakelvotonta tavaraa oli raivuusta huolimatta vielä jäljellä tuhansia (jopa 6000) kappaleita hehtaarilla . Vielä pyöreämmäksi huulet menivät , kun tiheikön keskeltä paljastui pystykarsittuja umpikieroja räkämäntyjä.
    Kaikki männyt muotoon katsomatta oli karsittu 5 metrin korkeudelle saakka.

    ….tuli vain mieleen , että mistä ohjeet kyseiseen toimintamalliin ja oliko kenties moinen tila saavutettu kemeran avulla….kuvia tulossa , jos sensori sallii..

  • jees h-valta

    Pitää antaa kyllä tunnustus suorittavan oman työn alalyyseistä.
    Yksi syksyn mielenkiintoisimpia ja paljon jutunaihetta sisältänyt kuvittaja/kirjoittaja.
    Olen paikoin hiukan ”raskaantanut” omaa ”väitöstyötäni” ihan vain jutun laajenemisen ja monitahoisuuden varmistamiseen.
    En ole aivan kaikesta ollut (enkä vieläkään ole) samaa mieltä, mutta jotkut asiat kuten hirvet on ollut jopa velvollisuus tunnustaa olevan paremmalla tolalla kuten hän on täällä väittänytkin.
    Olen tämänkin asian kanssa tarkkailulla mutta tällä hetkellä olen jo uskaltanut jättää sekä H-valllan yhden h-haavikon aidan että pohjois-satakunnan kaksi aitaa virrattomiksi. Tänään en esim. nähnyt yhtään hirven jälkeä koko puoli-satakunta kierroksellani.
    Myös muita olen saanut mennä ”puolivaloilla” ja ”tressittä” jo kotvan aikaa. Lähinnä akkuja ”pyörittääkseni” pidän niitä toiminnassa.
    Tuo konetyön vaihtelevuus myös mielenkiintoista koska itsellänikin yleensä moto ja ajokone pari kertaa vuodessa vähintään pyörähtää tiluksilla. Nytkin maaston haastellisuus antaa seuraavaan hakkuuseen pikkaisen lisämielenkiintoa. Mennäänkö siitä mistä ostava meinaili vaiko suosta ”pohjaten” ja kiertäen.

    Leevi Sytky

    Jesse alkaa oppia. Lisäksi vielä ennen kuin seuraavan kesän kukat kukkivat ja ruoho vihannoi, on hän jo käännetty Vihreitten kannattajaksi. Kovan linjan.

    jees h-valta

    Ei minulla Leevi ihan siihen sentään rahkeet riitä. Rajansa se on ”venumisellakin”.

    A.Jalkanen

    Suorittava porras on aivan oikeassa että raivaustyön tuottavuus laskee jyrkästi kaadettavan puun paksuuntuessa, eli taimikonhoitoja voidaan tehdä kaksi yhden myöhään tehdyn hinnalla. Maksoin juuri itse mhyn laskun: taimikonhoito, vaikea 482 e/ha, näkemäraivaus 284 e/ha ja ennakkoraivaus 279 e/ha.

    Jos männyn laatu on mutkien vuoksi niin heikko, että siitä ei ole tukiksi, on mahdollista rohkeasti vaihtaa pääpuulajia. Tuossakin kuvatussa tapauksessa vaihtoehtona olisi huonojen mäntyjen poisto ja kuusi-koivusekametsän edelleen kasvatus.

    Pete

    Puulajin vaihtoa näissä räkämänty ja mutkamäntytilanteissa kannattaa miettiä kaksi kertaa. Mielestäni se tulee kyseeseen todella harvoin ja aivan poikkeustapauksissa. Suorittavan kuvissa en nähnyt sille aihetta olevan. Toivottomia tilanteita ovat lähinnä totaalisen vinoon istutetut keinutuolimänniköt. Sellaisia ei enää pottitaimien aikana tule. Lievästä hirvensyönnistä mänty toipuu vaikka metsänomistajaa kyllä vatuttaa. En missään nimessa halua puolustella ylitiheää hirvikantaa. Mielestäni oikea talvikanta olisi alle 30000 yksilöä.

    Mutta siis jos kyseessä on männikkö, jossa mäntyjen latvusten osalta on mahdollisuudet jatkaa kasvatusta, niin minä en mutkaisuudesta olisi huolissani vaikka se harmittaisikin. Männyt ovat kuitenkin dramaattisesti edellä alikasvoskuusia ja männyistä kannattaa reippaasti harventamalla kasvattaa niin järeitä kuin mahdollista. Järeys korjaa laatuakin ja ne voi myydä integraateille tukin hinnalla aikanaan. Tietysti reipas harventaminen on vaikeaa jos lähtötilanne on viidakko. silloin täytyy vain tehdä harvennukset useammassa otteessa.

    huski

    Ollaan taas asian ytimessä – pystykorjuu kelpoiselta harvennukselta puuttuu kait laatukriteerit,on pitkiä hampaita,isäntäpalvelua,hintanäkemyksiä ja metsän kuntoon laittamista hinnalla-, konstilla hyvänsä.Mutta metsätyössä kait onkin hieman aina periaatteessa siitä että laitetaan edellisten tekijöiden pieniä/suuria virheitä kuntoon.Onpa tullut monta sellaista palstaa aamulla aloittettua jotka ovat olleet tienvarresta niin Hyvän näköisiä että että- iltaan mennessä on sitten mieli jo muuttunut…..minullakin sitkeähkö mies ehk`olenkin??Enempi minusta ostajalta tarvitaan ammattitaitoa nuorten harvennusten ostossa kuin aukkoleimikon kaupoissa siellähän pärjää ihan rahapussilla ja näyttelemällä köyhää- mut nää nuoret kohteet on osattava kiertää ja kaartaa kehumalla.

    suorittava porras

    Nyt on runsas pari viikkoa tutustuttu palstaan ja sen tilanteeseen. Metsän kehitys on ollut epätasainen , paikoin puusto on järeydeltään ja kehitykseltään kohtalaista , paikoin aukkoista ja maapohja sopimattoman puulajin valtaamaa. Jälkimmäisen tapauksen puusto on aivan liian pientä korjattavaksi. Sitä olisi voinut kasvattaa vielä vuosia.

    Pystykarsinnan tehnyt taho on ollut todella aktiivinen . En ole löytänyt koko työmaalta YHTÄÄN KARSIMATONTA PETÄJÄÄ !! Raivaus on sitävastoin jäänyt reilusti puolitiehen. Liekö ollut tarkoitus tehdä energiapuun korjuu , johon raivausläpimitat nippanappa riittäisivät. Todellista hyötyä raivauksesta ei ole ollut.
    Kyseisen palstan kokemuksiin nojaten pidän muotiin tullutta näkemäraivausta liian lievänä toimenpiteenä.

    Aluskasvos on sen verran kookasta , että se vaikeutta merkittävästi poistettavien puiden valintaa. Kun kaikki puut on lisäksi pystykarsittu , ei ole edes oksia merkkinä huonompilaatuisten runkojen kupeessa. Liian monta kertaa on tullut raapaistua pusikon keskeltä se parempi yksilö ja huonompi on jäänyt kasvamaan. Tämä vain siksi ,että puuta ei ole nähnyt riittävän monesta kulmasta.

    Tuoreille metsänomistajille antaisinkin neuvon , että poistakaa aliskasvos palstalta enne muita tomenpiteitä. Sen jälkeen on helpompi vaikkapa valita ne muutama sata paraslaatuista runkoa karsittavaksi .Puuston arviointikin onnistuu paremmin avoimemmissa olosuhteissa. Hyvä näkyvyys varmistaa myös oikeat valinnat puita korjattaessa.

    suorittava porras

    Työmaan ensimmäinen kuvio oli myös hieman poikkeava käsittetelytavaltaan. Harvennusta sekin , mutta poistettavien puiden tilavuus vaihteli 20-litrasta 1600-litraan. Järeästä mäntyvaltaisesta leimikosta sorkittiin aluskasvoksena syntynyt kuusi ja vialliset männyt pois. Pystyyn jäi keskijäreydeltään reilusti yli kuution petäjikkö. Metsä olisi ollut ikänsä ja kasvunsa puolesta uudistettavissa jo aikoja sitten.

    Samalle työmaalle on osunut monta merkillistä asiaa. Selvästi liian vanhaa metsää on harvennettu ja joitakin kuvioita on pystykarsittu , vaikka toimenpiteellä ei saavuteta merkittävää etua. (No , onhan ne komeita ne karsitut tyvet kuitukasassakin.) Tärkein , eli kasvatettavan puuston kasvua hidastava , arviointia ja työskentelyä haittaava aluskasvos on kuitenkin jäänyt pääosin poistamatta. Homma olisi onnistunut varmasti vähemmällä vaivalla , kun jokaisen männyn karsiminen viiden metrin korkeudelle asti.

    Esimerkki osoittaa , että metsiä voi Suomessa aika vapaasti hoidella halujensa mukaan. Millainen sekamelska syntyykään , jos mahdollisuuksia vielä tästä lisätään. Koneille ja niiden käyttäjille ainakin on tiedossa lisää haasteita. Kuinka tehdä kannattavasti ja onnistuneesti töitä samanaikaisesti alle 50-litran keppimetsässä ja harvennuksella , jossa puiden tilavuus on pitkästi toisella motilla (= yli 1 m3)?(samassa työohjelmassa molemmat)

    jees h-valta

    Eli keskimäärin kohtuullista ”puitavaa” kuitenkin. Tosin aivan samaa mieltä tuon laatuisesta toiminnasta. Kyllä joku on pihalla kuin lumiukko tai sitten juuri tätä ”puistotaiteilíjan” vikaa.
    Eli haetaan nyt komeaa harvaa ja järeää sileärunkoista ”puistikkoa”.
    Olisko vain suunnitelma luontaisesta uudistuksesta muuttunutkin tuon tyylilajin suuntaan. Vaiko jälleen se ”asiantunteva” neuvonta?
    Minulle mm. tarjottiin ensin energiapuukauppaa jossa ostaja olisi riipinyt muutaman hehtaarin kuviolta ne parhaat palat ja jättänyt huonommat oman onnensa nojaan. Poistumaksi parhaalta paikoilta 50 kuutiota hehtaarilta vaikka kuvio metsaan.fi:n mukaan sisältää puuta alle 60 kuutiota/ha. Taitaisi tuulettua mukavasti mäensyrjät. Tällöin olisin hänen mielestään saanut hyvän hinnan.
    Se hyvä hinta vain jäi jo seuraavassa puhelussa toiseksi erikoistuneen ostajan hinnalle. Ja hänelle ei ollut mitään alasta tarve hylkiä. Ja siitä koko alasta se sama satakunta mottia jotka tämä eka meinasi nypätä parilta ha:lta.

    suorittava porras

    Tuosta energiapuukaupasta….

    Toinen kauppakumppanikandidaatti oli rehellinen …… toinen ei ehkä…
    Toinen siis sanoi reilusti , että jokaista kolkkaa ei ole järkevää koluta….toinen taas jättää tuon arvioinnin ja valikoinnin koneenkuljettajan tehtäväksi. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa , kun hakkuu on jouduttu keskeyttämään liian pienten puiden , liian pienen kertymän tai maaston kantavuusongelmien takia erityisesti energiapuukohteilla.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 47)