Jos on vanha kankaan laidan ojitusalue ja ojituksella näinkin pitkäksi männyt kasvaneet, niin olisiko jo turvekerros sen verran haihtunut ja ohentunut, että kivennäismaa ei enää ole kovin syvällä (turvetta alle 50 cm) ja ruokkii kasvua. Sijainti kankaisiin ja vesitöihin nähden kiinnostaisi tai meneekö tulvapuro alueen läpi? Ei varmaankaan ole ison suon keskiosaa.
Alue on ojitetun kivennäismaan reunametsää, eli kivennäismaa on ollut myös soistunutta ja voisi sanoa nyt, että on ainakin osin turvekangasta. Ei siis ole ison suon keskiosaa, eikä alueen läpi mene tulvapuroa ja vesistöjä ei ole lähellä. Tutkin vuoden 1952 ilmakuvaa, jolloin ei vielä ojituksia. Sen perusteella näyttäisi, että alue on ollut harvapuustoista, sekä nevapintaa että mättäitä.
<p>Alkuviikosta kävin metsässä joka on tuhkalannoitettu 7 tai 8 vuotta sitten. Vaikutusta näyttää olevan niin karuilla kuin rehevillä turvemailla. Osa kuvioista oli lannoitettu harventamattomaan metsään joten kasvun parantuminen ei voi olla harvennuksen aiheuttamaa vaan lannoituksen tekemää hyvää. Karuimmilla kuvioilla vanhatkin tasapäistyneet männyt olivat aloittaneet uuden kasvun. Rehevimmillä paikoilla myös heinän ja aluspusikon määrä näytti lisääntyneen</p><p>Kasvu näyttää kyllä lisääntyvän, kannattavuus taas riippuu lannoituksen hinnasta ja takaisinmaksuajasta. Suurempia tykkytuhoja tai muitakaan vaurioita ei vielä näkynyt. </p>
Lumituhot ovat lannoitetuissa metsissä todennäköisimpiä n. 200 m merenpinnan yläpuolella olevissa kohteissa. Usein sade alkaa siellä vetenä, muuttuu sitten rännäksi ja yötä myöten lumeksi. Ja sitten alkaa rytinä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.