› Keskustelut › Metsänhoito › Varhennettu ensiharvennus

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
1 2 3

  • Varhennettu ensiharvennus

    Lähetetty: 25.2.2013, 13:03

    Tervehdys.

    Tälläistä olen omissapäissäni pyöritellyt:

    Minulla etelä-savossa metsäpalsta 25ha omt-pohjat, jonka peränurkalla 2ha ala 25v puhdas kuusikko, keskipituus n.10m ja 2200kpl/ha. Puilla ei ole kasvutilaa tarpeeksi, mutta ei ole vielä ensiharvennus järeydessä. Tämä lohko sijainniltaan n.800m tiestä.

    Olen pyöritellyt ajatusta, jos tekisin alueelle ns. toisen taimikonhoidon. Puita jäisi 1600kpl/ha. Puut kaataisin lannoitteeksi maahan. Ensiharvennus tulisi sitten n.10v päästä. Saisin sen yhdistettyä muiden lohkojen harvennuksiin.

    Kommentoikaa ajatusta kiitos.

    Tekijä
    Dolmari
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Leevi Sytky 27.2.2013, 09:01

    Aloittajan kuusikossa sinnittelee 2200 kpl/ha erikokoista tukkipuun alkua. Autotien varteen on matkaa 0,8 km. Tuskin sinne kukaan lähtee koneitaan viemään ennenkuin puut järeytyvät vielä muutamia vuosia. Ja tehdään väh. talvitie.
    Maahan kaadosta tulee kustannuksia, kuten Petekin tuolla sanoi. Mutta mutta, kuinka paljon maahan kaadettujen puiden lannoitusvaikutus kompensoisi näitä kuluja?

    Gla 27.2.2013, 09:06

    Tuollaisen lannoitusvaikutuksen huomioiminen on näennäistarkkuutta.

    Gla 27.2.2013, 09:07

    SP: ”jos kuitenkin se tie ensin ja sitä odotellessa perkaus ja hakkuu vasta seuraavalla kierroksella muiden hakkuiden yhteydessä.

    …mutta se tie on kuitenkin tehtävä . Palsta ei pääse unohtumaan toista kertaa , kun sinne on kunnon kulkuyhteys”

    25 hehtaarin palstan kohdalla tien teon kannattavuus ei ole itsestäänselvä asia. Moni asia tietysti vaikuttaa, kuten palstan muoto, maapohja ja perällä olevan puuston ikä/määrä. Mutta ilman muuta tien teon kannattavuus kannattaa tässä tapauksessa laskea.

    Leevi Sytky 27.2.2013, 10:16

    Näennäistarkkuutta? Voisiko Gla perustella kommenttiaan.

    Gla 27.2.2013, 12:35

    Pohdit sitä, kuinka maahan kaatamisen lannoitusvaikutus kompensoi metsän hoidosta aiheutuvia kustannuksia.

    Jotta lannoitusvaikutusta ei syntyisi, pitäisi harvennettavat puut kerätä pois oksineen päivineen. Tuo ei ollut vaihtoehtona, koska risujakaan ei 800 metrin päästä kannata ajaa pois. Puusto pitää kuitenkin jossain vaiheessa harventaa, joten oksat, josta lannoitusvaikutus syntyy, päätyy ennemmin tai myöhemmin maahan riippumatta siitä, kuinka metsää hoidetaan. Toisaalta, mihin lannoitusvaikutusta oikein verrataan? Jos puusto olisi harvennettu jo aiemmin, olisi nyt ylimääräisiin puihin sitoutuneet ravinteet kasvatettavien puiden käytössä. Ei kuusikon hakkuutähteiden lahoamisessa vapautuvat ravinteet ole kiertokulkuun ulkoa tuotua tavaraa. Näin olisi vain siinä tapauksessa, että kohteeseen tuotaisiin risuja toiselta kuviolta.

    Näennäistarkkuuteen homma kaatuu viimeistään siinä, että kukaan tuskin osaa laskea, kuinka kyseisen kuusikon taloudellinen tulos todellisuudessa muuttuu sen mukaan, jätetäänkö sinne oksat vai ei. Aihetta käsittelevissä tutkimuksissakin on vaikutus kasvuun vaihdellut. Lisäksi tulokseen vaikuttaa se, kuinka oksat jakautuu alalla. Usein ne painottuu ajouralle tai sen läheisyyteen, joten ajourien välissä ei edes teoriassa hyötyä synny. Omt-pohjalla lannoitusvaikutus ei muutenkaan ole parhaimmillaan, kasvuun enintään ehkä muutaman prosentin suuruusluokkaa. Tuo ei ole edes hoidetun omt-kuusikon vuosikasvussa paljon. Hoidon merkitys on minimitekijä tässä kuviossa, joten sen vaihtoehtoihin kannattaa ajatukset keskittää.

    hanhi 2.3.2013, 08:27

    Turhan tiheässä tosiaan kasvaa. Kuusikko tosin on aika joustavaa käsittelyn suhteen. Mielestäni metsänkasvatuksen ohjenuorana kannattaa pitää se, että kasvua ei saa päästää ylitiheyden vuoksi pysähtymään.
    Eiköhän tuolta kuviolta löydy kuitenkin selkeästi tappiolle jääneitä riukuja, jotka kannattaisi ennakkoraivausperiaatteella käydä poistamassa. 400r / ha jos saisi pois niin voisi hyvinkin odottaa 5 vuotta ja ensiharventaa sitten.

    Tientekoa suosittelen itsekin. 25ha palstalla jos peränurkka on 800 metrin päässä, niin päättelisin että palstasi alkaa suunnilleen jonkin tien reunasta ja omaa tietä palstalla ei juurikaan ole.

    Jos oletetaan että palstasi on suorakaiteen muotoinen 312,5x800m niin sinulla on käytännössä siinä ajoura auki jatkuvasti jollain kohtaa, tieura ei veisi kasvatuspinta-alaa tilaltasi, mutta nostaa kantohintoja jokaisessa tulevassa hakkuussa. Vielä jos välillä sattuu olemaan pehmeikkö josta ei kesällä voi ajaa koneilla ja sen takana kesäkorjuukelpoisia kuvioita niin tienaaminen sen kun lisääntyy. Lisäksi hoitotöiden helpottuminen on sekin kotiinpäin.

    Minä tekisin 600m tietä ja sinne kääntöpaikka.

    Caballista 2.3.2013, 10:13

    **
    Riittääkö miesten luontainen ureavarasto kuinka pitkälle; ja onko liuos tarpeeksi väkevä?
    **
    Naiset olisivat luontaisesti parempia luontaiseen ureasuojaukseen. Hame päällä kyykistyessä urakka etenisi joutuisasti. Miesten suorittamassa luontaisessa ureasuojauksessa tulee ongelmaksi joko letkun jatkuva kaivaminen esille tai sitten letkun vaurioituminen lentävistä puuston kappaleista.

    Itse tekisin aloittajana reilun ennakkoraivauksen keväällä ennen itiöiden lentelyä ja parin vuoden päästä varsinaisen harvennuksen. Pari hehtaaria on aivan riittävä kuviokoko ja tilalta saattaa löytyä muitakin kohteita harvennukseen.

    A.Jalkanen 2.3.2013, 11:05

    Hyviä huomioita Gla ja hanhi. Tie helpottaa myös metsänhoitoa eikä vain hakkuita.

    Vaikka kuusilla on vielä runsaasti sitä vihreätä latvusta, tilanne muuttuu nopeasti huippukasvuvaiheessa olevassa metsikössä. Se ennakkoraivauksen luonteinen taimikonhoito voi olla ihan järkevä. Ravinteet tulevat kyllä tarpeeseen.

    Jos hoitoa tekee kesäaikaan, kantokäsittely saman tien urealla tai rotstopilla olisi hyvä. Amerikassa käyttävät myös booraksia. Tässä liuosten rahtaamisessa auttaisi se tieura tai mönkijäura kovasti.

    (Riittääkö miesten luontainen ureavarasto kuinka pitkälle; ja onko liuos tarpeeksi väkevä? Kun booraksissa on booria (tarkistin wikipediasta) kävisikö se samalla boorilannoitteeksi? Jos näin olisi, kantokäsittely ehkäisisi samalla kasvuhäiriöitä.)

    🙂

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
1 2 3