Keskustelut Metsänomistus Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 131)
  • Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

    elä-Pohjanmaalle ja Lappiin toimintaansa laajentanut keskisuomalainen perheyritys Keitele Forest kantaa kortensa kekoon suurissa suomalaisissa mottitalkoissa. Yhtiö aikoo lisätä puunkäyttöään lähes miljoonalla kuutiolla parin seuraavan vuoden aikana, kertoo Keitele Forestin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio.

    Viime vuonna Keitele Forest korjasi puuta 1,3 miljoonaa kuutiota, joten sahaamisen lisääminen tarkoittaa sitä, että konsernin puunkäyttö miltei kaksinkertaistuu.

    Keitele-konserniin kuuluva Lappi Timber rakensi Kemijärvelle 300 000 kuution sahan sekä liimapuutehtaan, jotka käynnistyivät viime vuonna.

    Kylävainion mukaan sahaa ajetaan kuitenkin alkuvaiheessa vain 150 000 kuution kapasiteetilla, kunnes henkilökunta saadaan koulutettua, puunhankinta vauhtiin ja säädöt muutenkin kohdalleen.

    Suunnitelmien mukaan Lappi Timber investoi ensi vuonna kuivaamon laajennukseen neljä miljoonaa, jolloin Keitele Forestin kokonaisinvestointi sahaan kohoaa 40 miljoonaan euroon. Tuotanto menee pääasiassa Aasian markkinoille.

    ”Puuta on Lapissa tarjolla enemmän kuin pystymme ottamaan vastaan”, Kylävainio kertoo.

    Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla Keitele Forestilla on tarkoitus kaksinkertaistaa tuotanto ensi vuonna 250 000 kuutioon.

    ”Olemme kolmatta vuotta katsoneet tilannetta ja lähteneet liikkeelle riittävän ajoissa. Kun Äänekosken sellutehdas käynnistyy vuonna 2017, tarvitaan kaikkiaan seitsemän miljoonaa kuutiota lisää kuitupuuta. Samalla tarjolle tulee kolme miljoonaa kuutiota lisää tukkia”, Kylävainio laskee.

    ”Kaikkinensa me keskisessä Suomessa tulemme käyttämään vajaat miljoona kuutiota tukkia enemmän. Olemme valmiina nostamaan tuotantoa ja käyttämään tukkia.”

    Kylävainion mielestä puukaupan edistämiseksi olisi tärkeää, että nykyinen hallitus toteuttaisi metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verohuojennuslain.

    ”Nuoret hoitavat ja hakkaavat metsiä paremmin kuin vanhat polvet. Ilman heitä emme saa metsistä lisää 10-20 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.”

  • eurokanto

    Lähikylissä oli syyskesällä myynnissä pienehköjä hoitorästisiä metsä-
    tiloja.Ostajat 65 70 ja 80 vuotta ylittäneitä eläkeläisiä,puolessa vuodessa hoitaneet metsät kuntoon.Kuinka tuomittavia vai kiitettäviä
    moiset teot ovat ?

    Korpituvan Taneli

    Jos veroporkkanoita asetetaan niin ehtona pitäisi sitten olla se että tilaa ei pilkota, kesämökkitontteja enempää. Tila pitäisi jäädä kokonaisena joko jollekkin perilliselle tai sitten se myydään kokonaisuuteena jollekkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Reima Ranta

    Pyydän anteeksi Gla, jos olen ollut liian provosoiva.

    Pitäisikö tuohon kysymykseesi sanoa kuin Janne Ainolle kapakkaan lähtiessään, Ainon tiedustellessa paluusta. ”Aino hyvä, en ole ennusta, olen säveltäjä.” Onko siis metsätalouden kannattavuuden arvioiminen enemmän ennustamista vaiko säveltämistä? Tiedämme kumpikin, että kysymys ei ole yksinkertauinen. Yhtälössä on tuntemattomia runsaanpuoleisesti!

    Sinulla oli tuossa joskus edellä kyllä pointti puumassan tulevaisuudennäkymistä. Se sisältää kuitenkin näissä olosuhteissa myös runsaasti hankalia kysymyksiä – aina Väyrysiin saakka.

    Sen voin omasta puolestani sanoa, että minulla ei ole sellaista paljasta metsämaata, johon sijoittaisin 1500-2000 e/ha. Omalla kohdallani investointi uuteen metsään on ollut kaikissa tapauksissa metsänhoitoa kannattavampaa. Siis juuri päinvastoin, kuin sinä annat ymmärtää.

    hogi

    Isonkin metsätilan spv onnistuu nykyiselläkin lainsäädännöllä kivuttomasti ja lähes ilman rahaa, esim. pitkällä korottomalla lainalla, jota seuraava polvi voi lyhennellä puukauppatuloillaan (ja hyödyntää metsävähennyksen). Helpotuksia ei mielestäni tarvita, suurin jarru sukupolvenvaihdoksille on myyjän korvien välissä.

    Metsätilojen luovuttusvoittoverokohtelua suvun ulkopuolelle myytäessä tulisi helpottaa. On kiistaton kansantaloudellinen etu, että metsä päätyy sen hoidosta kiinnostuneelle ostajalle, kuin puolipakolla omalle maisterispojalle kaupungissa.

    Pakkokeinojen sijaan kannattaisin ns. metsätilamaksua, ts. joka hehtaarista maksettaisiin vuotuinen maksu, jonka saisi kokonaisuudessaan vähentää puun myyntivoittoverosta esim. 10 vuoden aikana. Tällöin hoidosta kiinnostumattomat saisivat maksaa harrastuksestaan ja ammattimaisesti metsiään hoitaville tällä ei olisi kustannusvaikutuksia. Valtiolle tästä tuloutuvat rahat voisi ohjata esim. Kemeraan

    Gla

    Joko taas esitetään puun pakkomyyntiveroa? Tuo on yhtä käyttökelpoinen menettely, kuin teollisuudelle puun ostopakkovero.

    pitkät neulaset

    Pankit noteeraavat metsämaan vakuusarvot todella pieneksi – siis
    rahoituspuolella ns. sakkaa. Kaupankäyntitilanteessa täytyy olla osoittaa muita vakuuksia saadakseen tarvittavan rahoItuksen.
    Nuori metsänostaja maksaa monesti asunto- auto- ja vieläpä opintolainaakin.
    Puunostokartellit,puun heikko hintakehitys,väläytellyt kiinteistöverot ja
    perintövero osaltaan tuottaa epätietoisuutta päätöksien tekemiseen.
    Muutamat ovat kitkutelleet noista miinoista läpi ,omistaen maksetut
    runsaspuustoiset tilat. Eläkkeet juoksevat ja suoranaista polttavaa
    rahantarvetta ei ole. Perintöveron maksu lienee se seuraava kuluerä?
    Veronhan yhteiskunta saa heidän metsistään kun myyntitilanne tulee.
    Perijä maksaa perintöveron ja puun myynnillä jos tämä kuitataan niin menee vielä puun myynnistä summia.

    jees h-valta

    Pitkät neulaset oikeassa. On tämä moninkertaisen verotuksen maa ja sinällään tavallaan epäonnistunut järjestelmä. Valtakunnan velkaantuminen lisää näitä verotusmiinoja vaikka meidän ”eu-onnelan” tavoitteissahan pitäisi kait olla vähentää ja yksinkertaistaa sekä harmonisoida verotusta muiden koalition maiden mukaiseen suuntaan.
    Kaiken huipuksi meidän ”onnelamme” ei pysty hoitamaan pakolaisille edes välttävää kattoa pään päälle vaan pitävät kuin karjalaumaa ulkona vuoden kylmimpään aikaan. Tuntuu kummalta mihin se kaikki raha eu:nkin piirissä oikein katoaa.

    Ammatti Raivooja

    Tässä oli uutinen, että mikähän kunta se oli joka aikoo laittaa paljon lääkärissä käynti oikeasti maksaa, että asiakas kun saa parinkympin laskun niin todelliset kulut siitä käynnistä voi olla tuhansia. Tämän idea on valaista ihmisiä siitä miksi veroja maksetaan.

    Ongelmat vain pahenee jos ei päästä tästä kehästä pois missä ongelmien syvetessä vaaditaan rahaa valtion taikaseinästä mitä ei ole ja ongelmat jatkavat syvenimistään ja kehästä pääsee pois ottamalla avuksi pakkokeinoja. Jokainen järkevästi ajatteleva tietää, että mikään ei muutu ilman niitä ja ongelmat vain jatkavat kasautumista.

    Jätkä pätkät

    Mitä tekemistä lääkärissäkäynnin hinnalla on yleensä koko Metsälehden keskustelupalstalla, saati vanhempien ihmisten sairauskuluilla?
    Haluaisitko itse maksaa heidän kulunsa? Tee sopimus kuntasi päättäjien kanssa, he varmaan suostuvat moiseen.

    Ammatti Raivooja

    No toistetaan ja en sanonu mitään vanhempien ihmisten terveyskuluista vaan kaikkien ihan tasapuolisesti. Siis se hinta laitetaan siihen sen takia koska ihmisten ymmärrys miksi maksetaan veroja on hämärtynyt. Minusta tässä on suorat yhtäläisyys merkit metsäalaan jossa jokaisen ongelman kohdalla alkaa huutoäänestys mitä veroja pitää alentaa. Metsälehdessäkin oli taannoin neljän kohdan lista miten ongelmia ratkotaan ja 3 niistä oli rikkaiden verojen alentamisia. Valtio kerää veroja, jota meillä on lähes ilmainen terveydenhuolto. Rikkaiden verojen alentaminen nostaa köyhien maksuja. Perintöveron poisto 0,5 miljardia, ei ihan pikkuraha, keneltä muulta se voitaisiin leikata kuin köyhiltä?

    Ajatus siitä, että kun metsässä tehdään vähemmän töitä ja yhä harvempi vanhus osallistuu tärkeimmän vientialan kasvuun niin sitä yhä enemmän kompensoitaisiin rikkaiden verotuksen alentamisella, on kestämätön. Minä, toisin kuin monet uskon, että työstä pitää maksaa palkkaa eikä toisinpäin kun hommat hoidetaan huonosti niin annetaan epäoikeudenmukaisia verohelpotuksia.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 131)