› Keskustelut › Metsänomistus › Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14

  • Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

    Lähetetty: 29.1.2016, 19:41

    elä-Pohjanmaalle ja Lappiin toimintaansa laajentanut keskisuomalainen perheyritys Keitele Forest kantaa kortensa kekoon suurissa suomalaisissa mottitalkoissa. Yhtiö aikoo lisätä puunkäyttöään lähes miljoonalla kuutiolla parin seuraavan vuoden aikana, kertoo Keitele Forestin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio.

    Viime vuonna Keitele Forest korjasi puuta 1,3 miljoonaa kuutiota, joten sahaamisen lisääminen tarkoittaa sitä, että konsernin puunkäyttö miltei kaksinkertaistuu.

    Keitele-konserniin kuuluva Lappi Timber rakensi Kemijärvelle 300 000 kuution sahan sekä liimapuutehtaan, jotka käynnistyivät viime vuonna.

    Kylävainion mukaan sahaa ajetaan kuitenkin alkuvaiheessa vain 150 000 kuution kapasiteetilla, kunnes henkilökunta saadaan koulutettua, puunhankinta vauhtiin ja säädöt muutenkin kohdalleen.

    Suunnitelmien mukaan Lappi Timber investoi ensi vuonna kuivaamon laajennukseen neljä miljoonaa, jolloin Keitele Forestin kokonaisinvestointi sahaan kohoaa 40 miljoonaan euroon. Tuotanto menee pääasiassa Aasian markkinoille.

    ”Puuta on Lapissa tarjolla enemmän kuin pystymme ottamaan vastaan”, Kylävainio kertoo.

    Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla Keitele Forestilla on tarkoitus kaksinkertaistaa tuotanto ensi vuonna 250 000 kuutioon.

    ”Olemme kolmatta vuotta katsoneet tilannetta ja lähteneet liikkeelle riittävän ajoissa. Kun Äänekosken sellutehdas käynnistyy vuonna 2017, tarvitaan kaikkiaan seitsemän miljoonaa kuutiota lisää kuitupuuta. Samalla tarjolle tulee kolme miljoonaa kuutiota lisää tukkia”, Kylävainio laskee.

    ”Kaikkinensa me keskisessä Suomessa tulemme käyttämään vajaat miljoona kuutiota tukkia enemmän. Olemme valmiina nostamaan tuotantoa ja käyttämään tukkia.”

    Kylävainion mielestä puukaupan edistämiseksi olisi tärkeää, että nykyinen hallitus toteuttaisi metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verohuojennuslain.

    ”Nuoret hoitavat ja hakkaavat metsiä paremmin kuin vanhat polvet. Ilman heitä emme saa metsistä lisää 10-20 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.”

    Tekijä
    Ammatti Raivooja
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • K.Moilanen 16.2.2016, 13:42

    En voi väittää yksityiskohtaisesti tuntevani kuinka sukupolvenvaihdoksia/perintöveroa metsien osalta on pyrkimys muuttaa, mutta kaiketi tarkoitus on mahdollistaa omaisuuden siirtäminen metsänä kevyemmällä verotuksella kuin muissa omaisuuslajeissa. Itselle hiukan hankala hahmottaa millä perusteilla se pitkässä juoksussa edesauttaisi pyrkimystä metsien tehokkaampaan käyttöön, vaikka metsätalous onkin luonteeltaan ylisukupolvien ulottuvaa.

    Timppa 16.2.2016, 14:50

    Meikäläisen kokemuspiiriin mahtuu pari metsäomaisuuden perintöä. Vaimo oli perimässä vanhapoikaveljeään. Perillisiä ei yhtään harmittanut vaikka joutuivat sivuperinnöstä maksamaan kovan perintöveron. Sehän hoitui, kun tilasi metsäyhtiön tekemään aukon. Nimittäin olisi ollut sellainenkin vaihtoehto, että lankomies olisi testamentannut omaisuutensa jollekin lahkolle, jonka edustajat sitä kovin yrittivät.

    Vanhempieni perikuntien perintöverot olivat sen verran pienempiä, että hoituivat pesän muulla varallisuudella.

    Mielestäni on älyllistä epärehellisyyttä väittää, että pienempi perintövero jotenkin estäisi metsätilojen pirstoutumista, toisaalta tuskin lisääkään. Valtio menettää verotuloja. Se on varma.

    oksapuu 16.2.2016, 16:07

    Hmm…

    ”Valtio menettää verotuloja. Se on varma.”

    Yksityisen puuntuottajan pääomavero on jopa 34%, yhteismetsän 28%
    ja säätiöt 0%. Verotuksen pitäisi olla tasapuolista juu…

    oksapuu 16.2.2016, 18:37

    Taneli on oikeassa…

    Verotuksella ne kulagitkin ajettiin kolhoosiin.

    Timppa 16.2.2016, 19:09

    Vihjaatko Oksapuu, että yhteismetsiä perustetaan pienemmän verokannan vuoksi? Jokaisen pitäisi ymmärtää, ettei pysyviä omaisuusjärjestelyjä kannata suunnitella sillä perusteella, että verotus on yhtenä vuonna jotakin. Seuraavanahan se voi muuttua vaikka miten.

    Kyllä yhteismetsien perustamisessa lienee kyse yleensä muista arvoista. Suurten tilojen pysyminen kokonaisina. Suvun yhteyden säilyttämisestä. Hyvän metsänhoidon tason turvaamisesta. Jne.

    Valtiovalta on asettanut yhteismetsille enemmän vaatimuksia kuin tavalliselle metsänomistajalle. Kirjanpitovelvollisuuden, vähän isommille tilintarkastuspakon, muita hallintovelvoitteita…. Nämähän eivät paranna metsänkasvua, mutta maksavat. Siksi mielestäni on oikeudenmukaista, että yhteismetsiä hyvitetään alemmalla verolla tavallisiin metsänomistajiin verrattuna.

    oksapuu 16.2.2016, 19:22

    Jaa-a…

    Itselle on tullut kirjallinen tilanostotarjous sekä yhteismetsältä että säätiöltä viimeisen kahdenvuoden aikana.

    Että kai tuo jotain nykytilanteesta kertoo…

    Reima Ranta 16.2.2016, 19:48

    Perintöveroprosentti ei muodostu vanhaisännän metsän arvon mukaan, vaan kunkin perijän saaman osuuden mukaan. Kun perijöitä on paljon niin isonkin omaisuuden veroprosentti pienenee.

    Perijöiksi vain kaikki mahdolliset, ainakin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat.

    Mitään tekemistä asialla ei ole sen kanssa, säilyykö tila yhtenä kokonaisuutena vai ei.

    Metsäomistus on keskimäärin n. 30 ha. Kun se jaetaan kahdelle lapselle ja heidän kummankin kahdelle lapselle (esim.) eli kuuteen osaan, ei perintövero varmaankaan päätä huimaa. Valtion saama verohyöty on ilmeisesti myös varsin vähäinen.

    Isommissa metsäkokonaisuuksissa, jotka ilmeisesti olisivat tavoittelemisen arvoisia monestakin syystä, tilanne voi olla kokonaan toinen. Kaksi kertaa kiertoaikana maksettava luokkaa 20 % perintövero voi sitä vastoin olla huomattava ongelma.

    Sitä saa mitä tilaa!

    Reima Ranta 16.2.2016, 20:04

    Kuten edellä jo kirjoitin, metsätalouden ydinongelma on metsänhoitoinvestointien pitkä, vasta usein yli sukupolvien ulottuva tuloutuminen. Kun näin on, verotuksen keinoin ei tulisi tuhota innostusta metsänhoidon investointeihin. Veroja tulisi kerätä silloin, kun tuloja metsästä syntyy. Määrään en ota kantaa – se on ikuisuuskysymys mistä ja kuinka paljon veroja tulisi kerätä.

    Em. ydinongelmaa on yritetty paikata tukemalla näitä kauaskantoisia investointeja. Niiden ongelma vain on se, että ne ovat enemmän tai vähemmän epäoikeudenmukaisia, leijonanosa tuista kuluu muuhun puuhasteluun kuin metsänhoitoon jne.

    Verotus metsänhoitoon ja järkevään tilanmuodostukseen kannustavaksi ja tuet pois.

    K.Moilanen 17.2.2016, 08:46

    Metsänhoitoinvestointien tulouttaminen toki onnistuu myös tilan myynnin kautta. Jotenkin tuntuu mahdollisuuksien osalta demokraattisemmalta ettei metsäomaisuudesta tehdä omaisuuslajia joka mahdollistaa varallisuuden siirtämisen edullisesti seuraavalle sukupolvelle. Teoriassa muutos nostanee myös entisestään metsämaan hintaa ja näin hankaloittaa uusien innokkaiden ja mahdollisesti kyvykkäämpien metsätalousyrittäjien asemaa.
    Jos metsästä pitää tehdä verotehokas perinnönsiirto omaisuuslaji, niin varmaan joku yläraja verottomuudelle (alhaiselle verolle) on kuitenkin paikallaan.

    Timppa 17.2.2016, 09:39

    Mitä nykytilanteesta Oksapuu kertoo se, että joku yhteismetsä tai säätiö haluaa ostaa metsäsi?

    Joillakin yhteismetsillä, esim suuri Mustialan yhteismetsä, on ollut pyrkimyksenä kauan hankkia lisämaita ohjaamalla osa voittovaroistaan lisämaan ostoon. Vaikuttaako tähän verotus, siihen en osaa ottaa kantaa. Onko järkevää? Riippuu varmaan monista tekijöistä. Meidänkin yhteismetsää perustettaessa sovittiin, että voidaan hankkia lisämaita. Hintataso on ainakin meillä päin sellainen, että kukin osakas saa sijoittaa osuutensa yhteismetsän tuloksesta järkevämmäksi katsomallaan tavalla. Periaatteessa oltaisiin kyllä valmiit maksamaan kovempikin hinta muutamasta yhteismetsän maiden sisällä olevasta pikkupalstasta, mutta omistajat pitävät näemmä parempana antaa metsänsä ränsistyä hoitamattomana.

    Rajoittuvatko Oksapuun metsät jonkun säätiön tai yhteismetsän maihin? Ja ovatko myös ehkä erittäin hyvin hoidettuja?

    Naapurissa kävi niin, että erittäin suuren metsätilan omistajan tytär avioitui Ranskaan ja tila olisi jäänyt sitten ranskalaisporukalle. Kaveri möi tilansa valtaosan metsäyhtiölle ja perusti rahoilla säätiön, joka tukee Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi opiskelevia., mikä tietenkin on hyvä asia siihen verrattuna, että rahat menisivät Ranskaan (Ollaan kyllä arvioitu, että parempi tuotto olisi tainnut tulla jättämällä ne metsät säätiölle).

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14