› Keskustelut › Metsänomistus › Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 5 6 7 … 12 13 14

  • Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

    Lähetetty: 29.1.2016, 19:41

    elä-Pohjanmaalle ja Lappiin toimintaansa laajentanut keskisuomalainen perheyritys Keitele Forest kantaa kortensa kekoon suurissa suomalaisissa mottitalkoissa. Yhtiö aikoo lisätä puunkäyttöään lähes miljoonalla kuutiolla parin seuraavan vuoden aikana, kertoo Keitele Forestin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio.

    Viime vuonna Keitele Forest korjasi puuta 1,3 miljoonaa kuutiota, joten sahaamisen lisääminen tarkoittaa sitä, että konsernin puunkäyttö miltei kaksinkertaistuu.

    Keitele-konserniin kuuluva Lappi Timber rakensi Kemijärvelle 300 000 kuution sahan sekä liimapuutehtaan, jotka käynnistyivät viime vuonna.

    Kylävainion mukaan sahaa ajetaan kuitenkin alkuvaiheessa vain 150 000 kuution kapasiteetilla, kunnes henkilökunta saadaan koulutettua, puunhankinta vauhtiin ja säädöt muutenkin kohdalleen.

    Suunnitelmien mukaan Lappi Timber investoi ensi vuonna kuivaamon laajennukseen neljä miljoonaa, jolloin Keitele Forestin kokonaisinvestointi sahaan kohoaa 40 miljoonaan euroon. Tuotanto menee pääasiassa Aasian markkinoille.

    ”Puuta on Lapissa tarjolla enemmän kuin pystymme ottamaan vastaan”, Kylävainio kertoo.

    Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla Keitele Forestilla on tarkoitus kaksinkertaistaa tuotanto ensi vuonna 250 000 kuutioon.

    ”Olemme kolmatta vuotta katsoneet tilannetta ja lähteneet liikkeelle riittävän ajoissa. Kun Äänekosken sellutehdas käynnistyy vuonna 2017, tarvitaan kaikkiaan seitsemän miljoonaa kuutiota lisää kuitupuuta. Samalla tarjolle tulee kolme miljoonaa kuutiota lisää tukkia”, Kylävainio laskee.

    ”Kaikkinensa me keskisessä Suomessa tulemme käyttämään vajaat miljoona kuutiota tukkia enemmän. Olemme valmiina nostamaan tuotantoa ja käyttämään tukkia.”

    Kylävainion mielestä puukaupan edistämiseksi olisi tärkeää, että nykyinen hallitus toteuttaisi metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verohuojennuslain.

    ”Nuoret hoitavat ja hakkaavat metsiä paremmin kuin vanhat polvet. Ilman heitä emme saa metsistä lisää 10-20 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.”

    Tekijä
    Ammatti Raivooja
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • MaalaisSeppo 10.2.2016, 10:54

    Kuten Reima Ranta edellä totesi, niin maatalouspuolella ei ole perintövero-ongelmaa. Mistäköhän johtuu? Varmaankin siitä, että varsinaisia kuolemantapauksista johtuvia perintötilanteita tulee vähän. Toimivat tilat siirretään jatkajalle aikaisemmin edullisin ehdoin.

    Metsäpuolella on myös edullista siirtää tila seuraajalle edullisesti ns. sukupolvenvaihdoskaupalla. Kannattavuus on taattu sekä myyjälle, että ostajalle. Jostain syystä ei ilmeisesti käytetä riittävästi. Parempia etujako vielä odotellaan? Minusta nykyiset ehdot ovat jo riittävän hyvät.

    Reima Ranta 10.2.2016, 11:11

    Tiedän hyvin Seppo, että vaihtoehtoja on, jotka johtavat monenlaisiin veivauksiin ja verottomiin kauppahinnan lahjoituspyrkimyksiin ja varmaan pimeisiinkin puuhiin.

    Eikö kansalaisten tasavertainen kohtelu olisi perusteltu tavoite?

    Tärkein kärkihanke, mikä hallituksen olisi pitänyt tehdä, olisi ollut kilpailulakien saattaminen ajan tasalle. Metsäkartellioikeudenkäynti kertoo karua kieltä siitä, kuinka retuperällä ne ovat. Korkeinta oikeutta myöden väännetään vanhenemisesta, joka kertoo kädettömästä lainlaadinnasta.

    Toimivat kilpailulait ovat edellytys kansainvälisellekin pärjäämiselle kilpailussa.

    MaalaisSeppo 10.2.2016, 12:06

    Mitenkä kilpailulait ja kartellikuviot liittyvät metsätilojen omistusjärjestelyihin? En näe kytkentöjä. Liekö hidas maalaisjärki esteenä.

    Ammatti Raivooja 12.2.2016, 05:55

    Perunkirja oli melko tavallista luettavaa. Oli talo, kesämökki, metsää ja vähän osakkeitakin. Varallisuutta olisi siis ollut. Silti vanhus oli viettänyt vaatimatonta elämää pienen eläkkeensä turvin.

    Siviilioikeuden professorin Urpo Kankaan se teki surulliseksi.

    – Näin, että ihmisellä olisi ollut varaa oman elämänlaatunsa parantamiseen, mutta hän ei ollut tehnyt sitä. Koko omaisuus oli kiinni omistuksessa, ja sitä oli säästetty perinnöksi aikuisille lapsille, Kangas sanoo.

    – Ihmisellä on oikeus nauttia oman työnsä hedelmistä. Sitä varten palkkaa maksetaan. Ei sen takia, että voi jättää mahdollisimman paljon perintöä aikuisille lapsille.

    Hänen mielestään elämä on hyvin eletty, kun perunkirjan viimeisellä rivillä on nolla.

    Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina työskentelevä Kangas on Suomen johtava perintöoikeuden tutkija.

    – Minua huolestuttaa, että ihmisten arvoksi on tullut kuoleman jälkeisen elämän suunnittelu. Nyt elävät ja pian kuolevat ajattelevat, että he voivat ratkoa seuraavan sukupolven ongelmia ja vaikuttaa heidän elämäänsä. Pahimmillaan tämä tehdään oman hyvinvoinnin kustannuksella.

    Vaan eikö ole luonnollista, että vanhemmat haluavat helpottaa lastensa elämää?

    Kyllä, kyllä, Kangas nyökyttelee. Hänen mielestään on psykologisesti ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat jälkeen jäävän sukupolven kunnioittavan työnsä hedelmiä ja elävän parempaa elämää.

    Hän itsekin auttaa yli kolmekymppisiä tyttäriään tarvittaessa. Kankaan mielestä aikuistumisen kynnys eli aika, jolloin lapset alkavat opiskella, ostavat oman asunnon ja perustavat perheen, onkin paras hetki auttaa.

    – Mutta Suomessa perintö siirtyy tavallisesti eläkeläiseltä eläkeläiselle. He eivät ole enää mitään lapsia, joita vanhemman täytyy tukea.

    HS

    pihkatappi 12.2.2016, 06:39

    Täsmälleen samaa mieltä. Veroja ei tarvitse maksaa kun lahjoittaa joka vuosi muutaman tonnin ja silloin nuorena se taloudellinen tuki on tarpeen.

    Reima Ranta 12.2.2016, 10:26

    Ymmärrän toki raivoojien huolen metsänhoidosta..

    Ala on kovassa murroksessa. Turhat joudutaan karsimaan kovalla kädellä.

    Palkkakustannukset ovat nousseet rajusti kantorahatuloja nopeammin, josta vääjäämättä seuraa kannattavuuden heikkeneminen. Kun metsänhoidon investoinnit vielä joudutaan tekemään kymmeniä vuosia ennen tuloja, on hyvin ymmärrettävää mielenkiinnon hiipuminen. Onneksi korot ovat näin alhaalla.

    Raivoojat verhoavat huolensa kansantalouden kaapuun. Todellinen syy huoleen on huomattavasti lähempänä – oma napa – kuten meillä kaikilla tuppaa olemaan.

    Tarpeettomilla toimijoilla on menossa henkiinjäämistaistelu. Syyllinen pitäisi löytää tilanteeseen tietysti jostakin muualta kuin omista toimista.

    Markkinatalous perkaa alaa vielä kovalla kädellä.

    Rane 12.2.2016, 18:44

    Mikä sai rohvessorin pillittämään?
    Jos papalla on ollut oma talo,kesämökki ja metsäpalsta niin siinähän on ollut ainekset hyvään elämään.Todennäköisesti on myös ollut autokin kesämökillä kulkemiseen.
    Jos pappa olisi myynyt kaiken,asunut vuokralla,matkustellut ulkomailla ja juonut viinaa hän olisi ollut todennäköisesti huomattavasti onnettomampi.
    Vanhalle polvelle säästäväisyys on toinen luonto,ei toimiminen omaa luontoaan vastaan tee onnelliseksi.
    Luultavasti pappa on ollut onnellinen kun on juonut kahvia oman kesämökkinsä kuistilla linnunlaulua kuunnellen ja suunnitellen hoitotöitä omalle metsäpalstalleen.

    oksapuu 12.2.2016, 19:05

    Vieläkös se Raivo täällä sosialisoi yksityistä omaisuutta? Taitaa olla kyllä niin että valtiolta loppuu eläkkeenmaksukyky ennen kuin metsästä puut.

    Että hyvä näin…

    Ammatti Raivooja 13.2.2016, 17:46

    Tuo mitä pihkatappi ehdottaa on laitonta ja moraalitonta. Rahaa saa lahjoittaa 3999euroa kolmen vuoden aikana.

    Reima Rannan ei kannata olla huolissaan, sen lisäksi, että raivausalalle on ennustettu työvoimapulaa niin puunkäytön lisääminen lisää töitä. Nimittäis melkein jokainen metsähehtaari raivataan ennen kuin sitä hakataan. Silleesti ei mulla tarvii kummempia omia lehmiä olla ojassa. Se on tietysti makuasia tykkääkö ennakkoraivauksesta vai taimikonhoidosta enemmän.

    Muistuttaisin vielä RR:ää ja AJ:tä, että kemeratuet taimikoille melkein nelinkertaistettiin, että se summa mitä metsänhoidosta jää maksettavaa on ihan mitätön. Että nythän metsänhoito pitäisi kannattavampaa kuin pitkään aikaan. Muutosta on turha tosin odottaa olipa puunhinta mitä hyvänsä, metsänomistajarakenne on sellainen, että ei vaikutusta.

    RR on itse kertonut, että hän raivaa omia metsiään. Ilmeisesti ikuisesti. Ei vaan, joskus hänkin vanhenee ja paikat alkaa reistailla ni eiköhän hänkin palkkaa sitten ammattiraivaajan töihin. Vähän kakspiippunu juttu onko hyvä, että metsänomistajat ovat vanhoja eivätkä kykene itse fyysisesti tekemään niinkuin nuoret, äly pitäis kuitenkin säilyä.

    jees h-valta 13.2.2016, 18:55

    Valitan A.R. Kyllä sinäkin vanhenet etkä pääse ehkä ihan hirmuisesti hyötymään meidän metsänomistajien vanhenemisesta. Eikä tuo lähes kaiken ennakkoraivauskaan pidä ollenkaan paikkaansa. Nytkään minulla ei ollut yhdellekkään hehtaarille sellaista velvoitetta. Silti kävin jokusen puskan siivoilemassa kun kuitenkin poltipuita tarvitsen.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 5 6 7 … 12 13 14