Keskustelut Metsänomistus Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 131)
  • Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

    elä-Pohjanmaalle ja Lappiin toimintaansa laajentanut keskisuomalainen perheyritys Keitele Forest kantaa kortensa kekoon suurissa suomalaisissa mottitalkoissa. Yhtiö aikoo lisätä puunkäyttöään lähes miljoonalla kuutiolla parin seuraavan vuoden aikana, kertoo Keitele Forestin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio.

    Viime vuonna Keitele Forest korjasi puuta 1,3 miljoonaa kuutiota, joten sahaamisen lisääminen tarkoittaa sitä, että konsernin puunkäyttö miltei kaksinkertaistuu.

    Keitele-konserniin kuuluva Lappi Timber rakensi Kemijärvelle 300 000 kuution sahan sekä liimapuutehtaan, jotka käynnistyivät viime vuonna.

    Kylävainion mukaan sahaa ajetaan kuitenkin alkuvaiheessa vain 150 000 kuution kapasiteetilla, kunnes henkilökunta saadaan koulutettua, puunhankinta vauhtiin ja säädöt muutenkin kohdalleen.

    Suunnitelmien mukaan Lappi Timber investoi ensi vuonna kuivaamon laajennukseen neljä miljoonaa, jolloin Keitele Forestin kokonaisinvestointi sahaan kohoaa 40 miljoonaan euroon. Tuotanto menee pääasiassa Aasian markkinoille.

    ”Puuta on Lapissa tarjolla enemmän kuin pystymme ottamaan vastaan”, Kylävainio kertoo.

    Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla Keitele Forestilla on tarkoitus kaksinkertaistaa tuotanto ensi vuonna 250 000 kuutioon.

    ”Olemme kolmatta vuotta katsoneet tilannetta ja lähteneet liikkeelle riittävän ajoissa. Kun Äänekosken sellutehdas käynnistyy vuonna 2017, tarvitaan kaikkiaan seitsemän miljoonaa kuutiota lisää kuitupuuta. Samalla tarjolle tulee kolme miljoonaa kuutiota lisää tukkia”, Kylävainio laskee.

    ”Kaikkinensa me keskisessä Suomessa tulemme käyttämään vajaat miljoona kuutiota tukkia enemmän. Olemme valmiina nostamaan tuotantoa ja käyttämään tukkia.”

    Kylävainion mielestä puukaupan edistämiseksi olisi tärkeää, että nykyinen hallitus toteuttaisi metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verohuojennuslain.

    ”Nuoret hoitavat ja hakkaavat metsiä paremmin kuin vanhat polvet. Ilman heitä emme saa metsistä lisää 10-20 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.”

  • Metsuri motokuski

    Ymmärtääkseni energiapuun tuet pienenttiin sen vuoksi että valtion kuluja haluttiin pienentää. Kyllä kai se energiapuukin pitäisi jotenkin saada edes lähelle omakustanteiseksi muullakin keinolla kuin tuilla.

    pihkatappi

    Metsäfirmat painostavat päättäjiä. Luvataan taata työpaikkoja sitä vasten että täällä säilytetään mahdollisimman alhaiset tuotantokustannukset. Puusta maksu kykyä olisi, metsäyhtiöt tekevät sellulla parasta tulosta, mutta kun puun tarjonta on selkeästi kysyntää suurempi, näkyy se hintatasossa. Metsäfirmojen tavoite on pitää poissa kilpailu pienpuusta ja siinä ei kansallinen etu paina pätkänkään vertaa.

    Korpituvan Taneli

    Raivooja ei ole ilmeisesti oikein edes selvillä siitä että juuri perikunnat on se hankalin omistusmuoto metsätalouden kannalta. Sitä ei välttämättä purä edes aika. Perikuntien purkupakko auttaisi moniin muihinkin kuin metsäongelmiin.
    Mitä muuten sinun mielestä on hyötyä siitä että metsänhoitoon perehtynyt ja aktiivisti toimiva vanhus luovuttaa metsänsä nuorelle polvelle, jonka periaatteet on imetty jostain viherpiiperöjen oppaasta. Silloinhan puun tulo loppuu siltä palstalta.

    Jos puumarkkinoita nyt sitten pakolla pitää ohjata niin sitten pitää rokottaa nimenomaan puuta myymättömiä omistajia, ilman ikärasismia.

    Mihin ne lisäkuutiot sitten myydään, kuitumarkkinat ovat tällä hetkellä täysin tukossa?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Taneli nin täysin sataoikeassa. Mitä ihmeen kaahotusta tämä raivooja oikein pitää?
    On aivan selkeästi havaittavissa ettei meitin ”kullannuput” ole hiukkaakaan kiinnostuneita mitenkään suurina massoina ryntäämään metsätöihin sen pareen hoidollisiin kuin hakkuillekkaan.
    Olen omallekkin yrittänyt puhua myös hiukan itsensä kehittämisen perään myös metsäpuolesta mutta ei kuulemma kiinnosta.
    Nämä sukupolven vaihdokset kaahotuksena toisenkautta metsäyhtiöiltä ymmärrän. He toivovat saavansa ne loputkin itsehoitotoimet metsistä pois. Eli täyshoitosopimuksia he hinkuavat. Siihen nuoret kyllä varmasti helposti saa uunotettua.

    Timppa

    Kerropa Taneli, mihin perikuntien purkupakko auttaisi. Minunkin muutamat serkkuni ovat purkaneet vanhempiensa perikunnat ja pirstoneet siten kunnon metsätiloja. Ei vaikuta järkipuuhalta. Jos perikunta muutettaisiin metsäyhtymäksi, niin siinäkin tarvitaan taas konsensuspäätöksiä.

    Kyllä yhteismetsä on järkevin hallintamuoto pitkäjänteiseen metsänomistukseen. Sekä laki että ohjesääntö velvoittavat kestävään metsätalouteen. Hallinto on systemaattista ja riippumatonta yksittäisen osakkaan tilanteesta tai mielipiteistä.

    Metsuri motokuski

    Ei kai se perikunnan purku tarkoita sitä että myös metsät pirstotaan. Voihan sen perikunnan purkaa muullakin tavalla. Annetaan sille eniten kiinnostuneelle mahdollisuus yrittämiseen kohtuu hinnalla. Jos kellään ei ole kiinnostusta niin myydään koko palsta.

    Olen kyllä samoilla linjoilla Tanelin kanssa että aika heikoille nuo perikuntien metsien hoito on. Yleensä sieltä otetaan se mikä helpoiten on rahaksi muutettavissa, mutta jos sinne pitäisi rahaa tai työpanosta mättää kuten metsänhoitotoimiin niin kiinnostusta ei oikein löydy. Laittaisiin samaan nippuun myös osan metsäyhtymistä, jotka ovat vähän niin kuin perikuntien jäämistöä. Eli jotain on tehty mutta siitä on menty missä aita on matalin.

    On myös paljon sellaisia perikuntia joissa ei tehdä mitään kun osa omistajista katsoo että metsä on vain virkistystarkoitussa ja perinne metsänä eikä mitään hakkuita saa tehdä. Samoin ei sitten olla valmiita tekemään hoitotöitäkään joten metsät sitten ”raiskaantuu” loppujen lopuksi.

    Timppa

    Metsään liittyy niin paljon erilaisia tunnetekijöitä, minkä vuoksi siitä ei useinkaan haluta luopua. Siksi metsäomaisuuden jakamisessa on vaikeusasteita paljon enemmän kun yleensä muun omaisuuden.

    Meikäläisellä on kokemusta vain kahdesta perikunnasta ja kyllä niiden metsät ovat olleet aina hoidettuja. Luulisin kyllä, että enemmän löytyy noita Mm:n tapauksia.

    pikkutukki

    Metsänomistaja voi olla tolokku olipa ikä mikä vain ! Eihän kaikkea tarvitse itse tehdä !

    Hyöteikkö

    Ehttomasti Ammatti Raivoojan kanssa samaa mieltä. Mitä helevettiä ne vanhat asutustilalliset niitä mehtiään panttaavat. Ja niitä ite raivaamiaan peltoja. Ja vielä kun kunnan pitää järjestää kerran viikossa kauppakyyti sieltä syrjätien päästä kauppakeskukseen. Ei tule helevettiäkään. Konkurssiin ne Suomen pistävät.

    Palstamato

    Varmaan ne pakkokeinot nuoria aktivoi hommaamaan metsää eläketurvaksi, jos vanhana odottaisi pakkolunastus…

    Sinänsä joutavaa keskustelua, perustuslaissa on aika vahva omaisuuden suoja. Ja hyvä niin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 131)