Keskustelut Metsänomistus Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 131)
  • Vanhoilta metsänomistajilta metsät pois. Minun mielestä pakolla

    elä-Pohjanmaalle ja Lappiin toimintaansa laajentanut keskisuomalainen perheyritys Keitele Forest kantaa kortensa kekoon suurissa suomalaisissa mottitalkoissa. Yhtiö aikoo lisätä puunkäyttöään lähes miljoonalla kuutiolla parin seuraavan vuoden aikana, kertoo Keitele Forestin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio.

    Viime vuonna Keitele Forest korjasi puuta 1,3 miljoonaa kuutiota, joten sahaamisen lisääminen tarkoittaa sitä, että konsernin puunkäyttö miltei kaksinkertaistuu.

    Keitele-konserniin kuuluva Lappi Timber rakensi Kemijärvelle 300 000 kuution sahan sekä liimapuutehtaan, jotka käynnistyivät viime vuonna.

    Kylävainion mukaan sahaa ajetaan kuitenkin alkuvaiheessa vain 150 000 kuution kapasiteetilla, kunnes henkilökunta saadaan koulutettua, puunhankinta vauhtiin ja säädöt muutenkin kohdalleen.

    Suunnitelmien mukaan Lappi Timber investoi ensi vuonna kuivaamon laajennukseen neljä miljoonaa, jolloin Keitele Forestin kokonaisinvestointi sahaan kohoaa 40 miljoonaan euroon. Tuotanto menee pääasiassa Aasian markkinoille.

    ”Puuta on Lapissa tarjolla enemmän kuin pystymme ottamaan vastaan”, Kylävainio kertoo.

    Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla Keitele Forestilla on tarkoitus kaksinkertaistaa tuotanto ensi vuonna 250 000 kuutioon.

    ”Olemme kolmatta vuotta katsoneet tilannetta ja lähteneet liikkeelle riittävän ajoissa. Kun Äänekosken sellutehdas käynnistyy vuonna 2017, tarvitaan kaikkiaan seitsemän miljoonaa kuutiota lisää kuitupuuta. Samalla tarjolle tulee kolme miljoonaa kuutiota lisää tukkia”, Kylävainio laskee.

    ”Kaikkinensa me keskisessä Suomessa tulemme käyttämään vajaat miljoona kuutiota tukkia enemmän. Olemme valmiina nostamaan tuotantoa ja käyttämään tukkia.”

    Kylävainion mielestä puukaupan edistämiseksi olisi tärkeää, että nykyinen hallitus toteuttaisi metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verohuojennuslain.

    ”Nuoret hoitavat ja hakkaavat metsiä paremmin kuin vanhat polvet. Ilman heitä emme saa metsistä lisää 10-20 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.”

  • pitkät neulaset

    Voihan näistä asioista vääntää ja kalkumalaattoriakin näpytellä.
    Hankintalistalla on uudet hävittäjät piakkoin. Hinta 7 miljardia.
    Toiminta-aika 15 min. tosipaikassa. Koulutettava lentäjät ja huoltohenkilökunta. Onko tuossakaan nyt mitään järkeä?
    Velaksi koko roska. Pitäiskö yrittää työntää vaikka muutama klapikuorma bilateraalisesti siinä kaupan huumassa?
    Taikka 14 mm hirsikehikoita?

    Visakallo

    Luhanka on manner-Suomen vähäväkisin kunta. (n.760 asukasta)
    Kaiken lisäksi kunnan väestö on koko Suomen vanhinta.
    Kuitenkin kunnan talous on parhaimmassa kunnossa ainakin Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen mittakaavassa.
    Luhangan alennettu veroprosentti on nyt 18,5.
    Suuremmilla naapurikunnilla se on jopa 21,5.
    Eipä ihme, että Luhangan asukkaat ovat tyytyväisiä, ja kunta saa muista maaseutukunnista poiketen muuttovoittoa.
    En ole koskaan oikein uskonut pääkaupunkilaisia tutkimustuloksia, etenkään jos ne koskevat muun Suomen asioita.

    Timppa

    Puuntakanen vertailit vain yhtä lukua Luhangasta kirjoittaessasi. Lottovoitto on kyllä syntyä Luhankaan. Nimittäin siellä on runsaasti helsinkiläisten ym kesämökkejä, joista kunta saa kunnon kiinteistöverot. Vähäväkisessä kunnassa mökkien verojen ja toki mökkiläisten tuomien muidenkin tulojen merkitys korostuu.

    En tietenkään halua aliarvioida luhankalaisten omaa panosta. Sen haluan vaan sanoa, että mistä tahansa asiasta kirjoitettaessa pitäisi ottaa kaikki tekijät huomioon.

    Visakallo

    Päijänteen rannalla on yli 10 kuntaa, joilla olisi ollut aivan samat mahdollisuudet hoitaa talouttaan hyvin, mutta näin ei ole tapahtunut.
    On rantoja ja kesämökkejä, metsiä ja soravaroja sekä yrittelijäitä ihmisiä.
    Pienen kunnan ei ole mahdollista lähteä mukaan liian suuriin hankkeisiin, vaan ne on pidettävä hallittavan kokoisina.
    Eniten minua ihmetyttää alueen kaikkein suurimpien kaupunkien, eli Lahden, Jyväskylän ja Jämsän surkeat talousluvut.

    jees h-valta

    Lahdella näyttää olevan tärkeintä ainakin järjestellä ohikulkevat varmasti ulos kaupungista ja sujuvasti. Ohikulkuihin satsataan reilusti.

    Timppa

    Menee toki vähän aiheen ulkopuolelle, mutta vastaan Puuntakuselle. Totta on, että esimerkiksi Jyväskylässä on huonot talousluvut.

    Sitä vastoin Jyväskylän naapurin, entisen kotikuntan,i Muuramen talous on kunnossa. Kunta on osannut käyttää Päijänteen rantojaan tehokkaasti asuntotuotantoon ja hyötyy suuresta joukosta hyviä Jyväskylässä töissä käyviä veronmaksajia. (toki kunta on harjoittanut aina teollisuusmyönteistä politiikka, joten työpaikkoja on omasta takaakin)

    Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että näiden pienten kuntien taloustilanteeseen sijainnilla on merkittävä osuus. Suurten kuntien tilannetta heikentää toki tehottomuus. Toisaalta ne joutuvat panostamaan seutukuntiensa kehittämiseen, mistä sitten nämä kehyskunnat, kuten Muurame hyötyvät.

    uudehko metsänomistaja

    En ole lukenut koko ketjua, siksi saatan toistaa aiemmin jonkun esittämiä käsityksiä. Haluaisin kuitenkin tehdä muutaman tarkentavan kysymyksen.

    Mikä on tavoitteena vanhojen omistajien syrjäyttämisellä? Onko tarkoituksena saada enemmän tarjontaan puun myyntiin, jolloin puun hinta halpenisi nykyisestään? Kenen etua tälläinen ajaisi? Kenen mielipedettä otsikkokysymys heijastelee? Vai onko tarkoituksena ehkä omistajatahojen muutoksella houkutella uutta puun jalostusteollisuutta Suomeen?

    Suomen noin 100 miljoonan kuution puunkasvusta hakataa noin 65 – 70 miljoonaa kuutiota. Luvuista voi päätellä, ettei puun ostajilla ole vaikeuksia puun hankinnassa valtakunnan tasolla. Jossain paikoin voi tietysti puupulaa esiintyä, muttei tämän poistamiseksi ole järkevää tehdä koko valtakuntaa koskevaa periaatteessa mullistavan suurta muutosta.

    Myöskin uudelle tai laajentuvalle kapasiteetilla löytyy hyvin tilaa puumarkkinoilla. Ei tietysti aivan kaikkialla, mutta kaippa laajenevan tai uuden yrityksen suunnittelija etsii sellaisen paikan, josta puuta on kaupan.

    Metsuri motokuski

    Varmaan tuo toisen kappaleen alun päätelmä on aika oikea, Sitä kai sitä yritetään touhuta. Puulle voimakkaampi kierto. Mutta AR:n aloitus on hiukan provoisoiva.

    Mutta toisaalta näyttää nyt siltä että tuo Kylävainioin huoli ei ainakaan nyt ole ajankohtainen. Ilmeistä on että tukkia on enemmän tarjolla kuin sitä sahataan ainakin aamullisen lehden mukaan.

    Ammatti Raivooja

    Metsänomistajat ovat itse äänekkäimpinä ajaneet sukupolvenvaihdoksia metsään ja nuorempia metsänomistajia. Vanhojen metsänomistajien ayrjäyttäminen on ollut MTK:n kärkihankkeita ja he ovat laskeneet, että markkinoilta puuttuu tehtaiden avautuessa 3 miljoonaa kuutiota puuta jos metsiä ei saada nuoremmille omistajille.

    Itse en usko tässä elämässä, että 20 miljoonaa euroa mitkä on varattu aukupolvenvaihdosten helpottamiseksi riittää sysämään 3 miljoonaa kuutiota puuta markkinoille vuodessa, joten minusta on todennäköistä, että joudutaan pakkokeinoihin kun sitä yhteiskunnan ei tule hyväksyä, että tämä puumäärä jää vuosittain jalostamatta.

    Tollanen iso tehdas kun avataan niin vaakakuppi heilahtaa niin nopeasti kun kysyntä lisääntyy hetkessä valtavasti. Tässä jos jäädään ajattelemaan, että enpäs saanu sillo yks maanantai puita myytyä, että ei kysyntä varmaan paljoa nouse niin metaäomistajat yllätetään ihan housut kintuissa ja puun saanti varmistetaan hätäratkaisulla.

    Visakallo

    Toki jotain keppiä metsänomistajille keksivät, mutta nyt kun sellun hinta menee alamäkeä, todennäköisintä on kuitenkin vanhempien sellutehtaiden lopettaminen, eikä puun kysyntä nousekaan niin paljon kuin on kaavailtu. Myös puun tuontia lisätään.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 131)