Keskustelut Metsänhoito vanhan metsän harvennus

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)
  • vanhan metsän harvennus

    Hei.
    Omistan muutaman hehtaarin kuusimetsän jonka puut on 150 vuotta vanhoja. Metsälle ei ole ikinä tehty mitään jonka vuoksi metsä on tiheä ja puut kaiken kokoisia.
    Vieläkö kannattaisi jonkinlsista harvennusta kokeilla vai onko avohakkuu ainoa viisas ratkaisu.

  • pihkatappi

    Ei metsän kasvu kiihdy harventamalla, kasvu itseasiassa voi hieman laskea jos oikeaoppisesti harvennetaan. Tuossa vaiheessa harvennusta pitää harkita tarkoin. Kun 80 vuotiasta kuusikkoa harvennetaan, pitää harvennuksella saavuttaa tukkipuuosuuden selkeä nouseminen. Harvennuksen tukin hinta on 50 ja aukon 67. Jos harvennuksessa poistetaan lähinnä kuitupuita ja harvennuksen jälkeen kuvion tukkiprosentti alkaa nousemaan nopeammin, esim 60 – > 80, harvennus kannattaa, jos harvennuksessa poistetaan tukkia paljon, pitää jo miettiä tarkemmin. 80 vuotiaan kuusikon voi myös lannoittaa, ilman harvennusta tai harvennuksen lisäksi. Jos runkoluku hehtaarilla alle 800, minä en harventaisi yhtään, jos yli 1000 niin se harventaminen olisi yksi vaihtoehto ja jos on lähemmäs 2000, hakkauttaisin todennäköisesti aukeaksi heti. Harvennuksen jälkeen tärkeää että kaikista kuusista tulee avohakkuuseen tukkia useampi pölkky joka puusta, runkoluku voi olla huono mittari, mutta alle 600 rungon ei kannattane harvennella, oppaissa harvennetaan pohjapinta-alan mukaan, eli kyllä ne asiat on oppaissa.

    Jätkä

    Metsän kasvu ei tosiaan kiihdy pelkällä harventamisella, mutta jos tiheys / pohjapinta-ala on liian korkea, niin passaamalla se sopivaksi, kasvamaan jätettyjen puiden kasvu kiihtyy, eli hehtaarin kasvu pysyy suunnilleen samana.

    Tietty, jos sieltä ”yläharvennetaan” isot puut pois ja jätetään aluspuista jonkinlainen metsä, niin hehtaarikasvu romahtaa, varsinkin jos jäävät puut ovat yhtä iäkkäitä kuin poistetyt valtapuut.

    80-vuotiaat puut ovat vielä täydessä kasvukunnossa, jos ne ovat hoidettuja, eli niissä on riittävästi elävää, vihreää latvusta. Elikkäs niitä voisi vielä lannoittamalla pieksää nopeampaan kasvuun.

    Timppa

    Nuo Tobiaksen ”maisemakuuset” ovat tosi herkkiä kuolemaan, jos ympäristö hakataan.

    Kerran nauhoin yhden harjoittelijatytön kanssa mäntyharvennusta, johon rehevimmille paikoille tehtiin pari pienaukkoa.   Toisessa kasvoi suuri kuusi.  Tyttönen oli sitä mieltä, että jätetään pystyyn.  Niinpä tietenkin tehtiin.  Kesti pari vuotta hakkuusta, niin kuusi kuoli.

    Naapurissa metsäyhtiö jätti  tien kahta puolen kaksi suurta kuusta ikään kuin portin pylväiksi.  Niille kävi samoin.

    metsä-masa

    Kyllä edellä on jo kerrottu oikeat toimenpiteet ja menetelmät 150 vuotiaalle kuusikolle. Euroilla mitattuna tuoreet ja terveet rungot mahdollisimman nopeasti tilille.

    Metso-ohjelma on vaihtoehto jos ei tunnesyistä avohakkuuta ja uudistusta haluta tehdä, jos saa määräaikaisen  sopimuksen syntymään ?

    Poiminta hakkuu yläharvennuksena on 150 vuotiaalle kuusikolle heikoin vaihtoehto, lopullinen kuva epäonnistumisesta paljastuu vasta muutaman vuoden jälkeen, jatkuvina tuulenkaatoina ja tuhoutuneina väli- ja alispuina.

    Maisemallisesti kuvio muuttuu epämiellyttävän näköiseksi, huono kulkuisiksi ja tuottamattomaksi jätemetsäksi.

    Jean S

    Jatkuvat tuulenkaadot ja tuhoutuneet välipuut ovat seurausta siitä, että metsä menee yhtäkkiä liian harvaksi. 10-15 % runkoluvusta ei ole paljon, ja yhtään enempää ei parane ottaa.

    kuusessa ollaan

    Ja minkä kokoista on tyvileikoltaan kyseinen metsä, sekin vaikuttaa…jos haluaa kasvattaa jättikuusia vaikkapa viiluteollisuudelle, sitten alaharvennus siten, että pituuden mukaan lyhyitä pois, vaikka syntyisi aukkojakin. Aukkopaikkoihin voi tulla taimiainesta, joka varsinaisessa uudistushakkuussa voisi keventää maisemaa. Sitten sopivalla hetkellä sorvipölkyksi koko kuusikko.

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)