Täällä Lenni mollasi Timpan neuvoa, mutta jos lukee aloittajan kysymyksen eli harvennus vai avohakkuu, Niin Timpan vastaus on ainoa mahdollinen, näistä kahdesta.
Totta kai voidaan Suojellakkin, mutta kysymys tehtiin kahdesta vaihtoehdosta. Ei tuon ikäistä kuusikkoa kannata harventaa. Luontaisestikkin syntyneessä kuusikossa ne ”nuoret puut ja taimet” kun ovat yleensä samanikäisiä kuin ne ”vanhatkin puut”.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Yleensä vastaavia kysymyksiä esitetään noin 60 vuotiaista kuusikoista. Suojelupuolelta mainittakoon vaihtoehdoksi myös Linkolan säätiö:

Perusasetelma että jossain olisi 150-vuotiasta metsää tuntuu jo erikoiselta. Sen ikäiset kuuset ovat nimittäin halkaisijaltaan 1 m jos metsää on pidetty sopivan harvana. Hienoa puuainesta silloin. Se pitäisi korjata erikoisvälinein eikä sallia ”hoskattavaksi” selluksi. Vannesahojakin on maassamme siellä täällä tyvitukeille. Yksi sellainen puuhan on luokkaa yli 5 kiintokuutiota! Onnitellut sellaisen metsän kasvattajalle! Itselläni on vain muutama sellainen eikä siksi mitään tarvetta kaataa niitä. Metsä niiden ympärillä voi erittäin mainiosti eikä alueella esiinnyt mitään juurilahoa.

Jos kuusikko on noin vanhaa mutta ”tureikkoa” niin se olisi paras rauhoittaa, niin monenlaista eläimistöä sinne on jo asettunut. Se kasvaa todellakin hitaasi, mutta puun laatu on korkeinta mahdollista esim. puusepänteollisuuteen. Jälleen kerran, eri mitään ylivaltoja motomiehille käsitellä ja luokitella sitä kuin nykyaikaista ”räkämännikköä”.

Mitä lopulta tulee kuusen ikään, olen ollut sitä mieltä että 150 v olisi jo kohtalainen tavoiteikä. Useampikin jälkiharvennus olisi pitänyt siinä kuitenkin pitää ”turakotumisen” ennalta ehkäisemiseksi. Tuon ikäinen puu ei oikeastaan ole vielä ”vanhuuttaan vanha vaan voi olla itse asiassa parhaassa kasvuvauhdissa. Niin on minunkin suojelupuittekin laita, kun lähes 1 cm tulee paksuutta joka vuosi ja pituutta myös lähes 0.5 m, vaikka puuni onkin jo 30 m korkeaa ”maisemapuuta”. Ei pidä ajatella että 1 cm kasvu on 1 metrista vain 1 %, vaan että verrattuna keskimääräiseen n. 60-vuotiaan metsän kasvuun massan kasvu on siihen nähden hehtaaria kohti vielä luokkaa kaksinkertainen…

Millaisessa tiheydessä Tobiaksen kuuset ovat ja miksi arvelet että kasvu ei ole niissä pysähtynyt vaan edelleen hyvää tasoa? Kuinka pitkä on vihreä latvus? Yhden cm läpimitan kasvua on hyvä tulos minkä ikäiselle kuusikolle tahansa.

Noiden muutamien isojen kuusten ympärillä on ”normaalia” 80-vuotiasta kuusikkoa, ikäänkuin tuulen suojana. Vihreät latvukset ovat haaroittuneita ja ikäänkuin uutta kasvustoa alkanut tulla noin 5 m korkeana ”tupsuna” ja siis sen verran ympäröiviä puita korkeammalle. Isojen puiden välinen etäisyys valonsaantimielessäkin on suuri, noin parikymmentä metriä. Ihmettelen vain miten siitä maaperästä riittää ravintoa kiskottavaksi tuolla tavalla. Ai niin, kaksi suurinta puuta onkin aivan sadan vuoden takaisen pellon reunamilla …

Kunpa vain  noita isoja olisi kymmenissä lukien, nyt ne ovat harvinaisuuksiani. Muuten peruskuusikkoni on noin 80-vuotiasta ja voi hyvin, mutta siinä pitäisi tehdä vielä sitä muka vihonviimeistä harvennusta, jotta kasvu vielä kiihtyisi. Nyt ne hipovat toistensa oksastoja. Tietäisi vain miten harvaan ne pitäisi jättää, jos suunnittelee niille vaikka edes ikähaitaria 80 – 110 vuotta; ei kerro oppikirjat sitäkään.

Rinteikköisestä maaperässä ei olisi valittamista. Nätti monilajinen sammalikko siellä kasvaa ja aluspuuna olleet lehtipuut kuolevat ja lahoavat hiljakseen valon puutteeseen. Teerien kukerrusmaita ja metsäkyyhkysten asuinsijoja. Kaikki ei ole homogeenista aluetta istutuksista huolimatta, vaan siellä on sekalaisia pieniä tihentymiä, joissa mm. hirvet käyvät kyhnyttämässä turkkiaan ja ketutkin luikahtelevat. Ihan riittävästi elämää, ettei tarvitse sen takia toimia niinkuin joku valtiotieteilijä Hesarissa äskettäin, kun mainosti aukkohakkuita suhteuttamalla niiden eläimistöä viljapeltojen vastaavaan …