Metsuri motokuski: ”Ala on aika iso kuin 8 ha joten varmaankin kannattaa miettiä myyntiä useammalle vuodelle. Tuohon rytmitykseen antaa varmaan palstan puunmyyjät lisä infoa.”

Luulisi puunostajia kiinnostavan isompi leimikko. Mikä idea tässä pilkkomisessa on? Pääomatuloveron minimoiminen vai puunhinnan vaihtelun riskin tasaaminen? Puukaupoissa maksuehdot voi sopia sopivasti kalenterivuosien mukaan ja huomioiden tuotto-odotus, puun hinnan pitäisi nousta karkeasti 1-2 euroa/m3 vuodessa, jotta odottelu kannattaa. Kyllä itse kerralla vetäisin aukoksi.

Vaikuttaa, että uuden taimikon kanssa tulee ongelmia, kun noin paljon on jo valmista vesakon ainesta. Kokeneemmat voivat ottaa kantaa. Itse lähtisin siitä, että kaikki heti pois energiaksi, jos käy kaupaksi. Jos ei käy kaupaksi, niin sitten vaan nurin kaikki lehtipuu. Parin vuoden päästä aukoksi ja uusi raivaus heti perään. Kohteelle joutunee palaamaan raivaamaan taas jo parin kolmen vuoden kuluttua.

Koska normaali uudistus on siis luultavasti erittäin työläs, kuvio saattaa toisaalta olla sellainenkin, että kannattaa harkita jatkuvaa kasvatusta, jolloin ensisijaisesti lähdettäisiin kasvattamaan koivua.

Todellakin pitää pätevän ammattimiehen kanssa selvittää eri vaihtoehdot.

Itse laittaisin lehtipuut ”lattiaan”.Energiapuun hankintahakkuussa ei tule kuin liikuntaa,omien laskemien mukaan ei ole taloudellisesti kannattavaa nykyhinnoilla,lisäksi aikaa tuhraantuu paljon.Päätehakkuun tekisin kahdessa erässä,helpottaisin uudistamista

Näyttää ihan siltä, että asiantuntemuksen sijaan on palstalla tarjolla vain luuloa ja jonkinlaisia käsitryksiä.

Avaajan kannattaisi ottaa selvää siitä, tekeekö paikallinen MHY sille laissa määriteltyä puukaupan avustusta ja neuvontaa. jos tekee, niin millä hinnalla.

Tuon kokoisesta leimikosta lähtee puuta jo tuhansia kuutioita, joten sieltä olisi mahdollista irroittaa sorvipöllejä, pylväitä, mahdollisesti junttapaaluja, tukkia, pikkutukkia, parruja ja kuituja jotka kaikki menevät eri jalostuslaitoksille.

MHY – jos se on keskittynyt lakisääteisiin tehtäviinsä – on hankkinut kaikille tavaralajeille omat ostajansa, jotka ottavat vain ne lajit, joita tarvitsevat.
Näin ollen ne pystyvät maksamaan hieman parempaa hintaa puusta ja jos se hinta on keskimäärin kaksi euroa parempi kuin jonkun huijari-osuuskunnan tarjoama, se tekee kuitenkin esim 4000 kuution kaupassa 8000 € ihan ylimääräistä rahaa.

Missään tapauksessa ei kannata ottaa vain pari tarjousta, enempää ei tipu, koska kauppa on niin suuri, että kaikki ostohaluiset eivät pysty siihen.

Tuo huijari-osuuskunta myy sitten noita erikoispuita keskimäärin kymppiä kalliimmalla noille pienemmille yrityksille. (veikkaus)

Parhaiten kantaa verotuksen takia pieni hankintakauppa, jolla maksaa vuosimenot ja poistot, mitään verotettavaa ei silloin jää.