› Keskustelut › Metsänhoito › Vanhaa räkämännikköä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3

  • Vanhaa räkämännikköä

    Lähetetty: 19.10.2016, 00:42

    Eli otsikon kertoma ongelma. Hoitamaton vanha, jo tukki-kokoiseksi kasvanut ns. räkämännikkö Pohjois-Karjalassa.

    Mitä kannattaisi tehdä? Puuston ikä arviolta 50-60v ja rinnankorkeusläpimitta +- 20cm. Joku jo sanoo tässä vaiheessa että äkkiä nurin ja uutta tilalle, mutta kun olisi aikeissa vaan jatkuvasti kasvattaa niin ei ole vaihtoehto. Omalla työllä jaksaa vielä hommata rungot tienvarteen joten oikeastaan kysymys kuuluu:

    Saako järeästä kuiturungosta mitään etua (lisähintaa) myydessä hankintana versus tukit erikseen niille jotka ne suostuu ostamaan? Koska jos ja kun joutuu näistä ns. lonimaan tukit niin itku tulee. Hidastaa työtä ja riskinä on että menee kuitenkin raakiksi. Mietin vaan miten a) yhtiöt b) verottaja suhtautuu jos kylmästi myy huonolaatuisen tukkipuun selluksi?

    Tekijä
    A.Karttunen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 19.10.2016, 11:54

    No ilmankos. Sehän se ammattitaidon teki. 🙂

    Visakallo 19.10.2016, 21:31

    Kuvat tuosta leimikosta auttaisi aika paljon lausunnon antamista.
    Onko puusto varmasti noin vanhaa?
    Aika sakeana on ollut, jos läpimitta on vain 20 cm.
    Metsänhoito on latvusten hoitoa.
    Niiden kunto ratkaisee mitä tässä pitää tehdä.

    metsänvartija 19.10.2016, 21:43

    Anna kasvaa, määrä korvaa laadun.

    Ikä ei oikein vastaa järeyteen jos rehevä pohja.

    Jätkä 19.10.2016, 22:02

    Epäilen tuota räkämänty nimitystä. Ellei sitten olla jossain kaatopaikan reunalla, jossa varikset ovat polkeneet jatkuvasti latvoja poikki.

    harrastelija 20.10.2016, 05:39

    Pari esim:

    !) Kun itsellä oli rakentamistarvetta, niin keräsin tukkipuun kokoiset eri kasaan ja kutsuin kenttäsirkkelin hommiin. Pintoja tuli vähän enemmän, mutta sain lankkua ja lautaa rakennuspuuhiin.
    Pinnatkin meni uuniin, tosin pintojen polttaminen ei ole kovin mukavaa.

    2) Naapuri pisti muutamia hehtaareita rämemännikköä nurin. Tuo räkämänty on vähän epämääräinen nimitys, mutta sellaista oksaista huonokasvuista känttyrää siellä oli.
    Alue matala-ojitettiin, mätästettiin ja istutettiin vuoden ikäisillä männyn taimilla.
    Hieskoiivu puski taimikon ohi, mutta viime kesänä metsurit sahasivat hieskoivut pois.
    Nyt alueella on tosi nätti reilu metrinen korkuinen tasainen männyn taimikko!
    Oikein silmä lepää!

    Korpituvan Taneli 20.10.2016, 08:59

    Tuon määritelmän räkämännikkö voisi jo vähitellen haudata. Sillä on muutama viime vuosikymmen huiskittu sinne tänne, eikä käyttäjätkään ole tietoisia mitä sillä itse tarkoittavat. Eli se kertoo käyttäjästään enempi kuin kuvatusta metsästä.

    Kyllä pitää osata eritellä vähän tarkemmin mitä vikaa puustossa on. Ei tuo tosiaankaan ikänsä ja järeytensä puolesta ainakaan liian nopeasti ole kasvanut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puuki 20.10.2016, 09:27

    ”Saako järeästä kuiturungosta mitään etua (lisähintaa) myydessä hankintana versus tukit erikseen niille jotka ne suostuu ostamaan? Koska jos ja kun joutuu näistä ns. lonimaan tukit niin itku tulee. Hidastaa työtä ja riskinä on että menee kuitenkin raakiksi.”

    Kuitupuukokoisesta saa hankintakaupassa paremman hinnan,
    jos voi myydä ne pikkutukeiksi/parruiksi . Vähäisiä määriä ei kannata erotella. Riippuu leimikosta ja omasta viitseliäisyydestäkin. Varsin. tukkipuu kannattaa erotella kuiduista jo melko pienissäkin erissä, hintaero sen verran iso.

    pihkatappi 20.10.2016, 10:31

    Aika karvaiselta näyttää hiukan alle 4 cm:n oksineen mänty, mutta jos rungot ovat suoria, kelpaavat ne tukiksi. Tuossa iässä ovat tyvitukin mitalta oksat takuulla kuivia oksia.

    Pete 20.10.2016, 11:52

    Taneli kuvasi hyvin tätä räkämäntykeskustelua 🙂

    Mahdoton sanoa mitä siellä on. Voi olla, että nyt tukkiprosentti jää alhaiseksi ja voi olla, että arvokasvua olisi sikäli vielä saatavissa, että järeä oksainenkin runko kelpaa paremmin tukiksi kuin laiha. Voi olla niin, että yläharvennus on tässä huonoin vaihtoehto. Siinä hakattaisiin nyt isoimmat puut huonolla tukkiprosentilla pois ja jäljelle jäävien latvukset eivät enää toivu, eli niistäkään ei tukkia hakattaisi. Ja tuuli ja lumi katkoo niitä.

    Näkemättä paha sanoa, mutta kun sinne halutaan alikasvosta, niin alaharventaisin nyt ja hakkaisin sitten joskus ne valtapuut kun ovat järeytyneet reippaasti. Nyt voisi vetää harvaksi 300-350 runkoa hehtaarille asentoon. Harvempi puusto helpottaa sitten alikasvoksen säästämistäkin.

    Pete 20.10.2016, 11:53

    Tupla

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3