Keskustelut Metsänhoito Vanha metsälaki takaisin

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 68)
  • Vanha metsälaki takaisin

    Merkitty: 

     

    Metsien hiilensidonnan lisäämiseksi on ehdotettu niin lisäsuojelua kuin metsänomistajille maksettavaa korvausta hakkuiden lykkäämisestä. Molemmat vaihtoehdot ovat vaikeita toteuttaa ja aiheuttaisivat yhteiskunnallista eripuraa.

     

    Pöytälaatikosta kannattaisikin pelastaa Metsäkeskuksen muutosneuvotteluiden tuoksinassa vanhan metsälain mukaiset metsien uudistamisläpimitat ja -iät. Yksityisten metsänomistajien mielissä ne toimivat edelleen yleisesti päätehakkuun ajankohtaa määrittävänä tekijänä. Paluu vanhaan olisi siksi helppo hyväksyä ja valtion rahoja säästyisi.

    Kiertoaikojen määrittäminen palvelisi myös metsäluontoa. Valtion ja yhtiöiden metsissä hakataan parhaillaan aukoksi 1970-luvulla perustettuja männiköitä. Tämä hirvittää jopa leimikoita suunnittelevia metsäammattilaisia. Tauti tarttuu yksityismetsiin, sillä uuden sukupolven käsitys päätehakkuukypsyydestä on hämärtynyt.

    Vanhan lain mukaiset uudistamisrajat loisivat luontevan rajapyykin myös hiilensidontakorvauksille. Metsänomistajat sitoutuisivat lakirajoihin, mutta jos kiertoaikaa tästä jatkettaisiin, olisivat he oikeutettuja korvaukseen hiilivaraston ylläpidosta.

    Valtion ja yhtiöiden metsissä päätehakkuisiin saattaisi tosin tulla muutaman vuosikymmenen tauko.

    Artikkeli viimeisessä Metsälehdessä

  • Puuki

    Vanha metsälaki ei ota huomioon nykyistä metsien terveyden tilaa. Kirjanpainaja- ja tyvilaho ovat lisääntyneet entisen lain voimassa olon ajoista.   Yksittäisen metsäkuvion kokonaiskasvukaan ei parane kiertoaikaa pidentämällä, jos tuholaiset vie kasvusta suuren osan.

    tamperelainen

    NM Puuki ymmärtää nykymetsien tilanteen

    ”Ei esim kuusikoita kannata eikä voi kasvattaa kovinkaan järeäksi.2-harvenuksen jälkeen iskee helposti kirjanpainaja tai maannousema-alueilla tyvitukit tuhoutuvat”

    Hämmästelem MLn toimittajan nykytilanteen käsitystä.Vanhan metsälain kriteereihin ei voida palata.Puuston ikä ja RK-mita ovat aivan liian jäykkiä työkaluja metsätaloudessa.Niiden käyttöä tietysti haluaa EUn Komissio(taas valmistellaan uusia säädöksiä metsiin!)ja kaikenkarvaiset toisten metsien suojelijat.Ukoilijat saavat sopeutua taaajamien ulkopuolella  nykymetsätalouteen

    Kannattaa tutustua K-Euroopan tai Ruotsin kuusikkotuhoihin

    Lisäksi viimeisimmän MK-tiedon mukaan päätehakkuiden ikä ja järeysindeksit nousseet

     

    mehtäukko

    Ei puuston järeys tai alimittaisuus voi tietenkään olla tuhon takia vajaapuustoisten kuvioitten uudistamisehto. Kitukasvuiset kuusikot kuiville kasvumaille sorkka- elukoitten takia ovat samassa kastissa, kuin myös puustoltaan huonolaatuiset.

    Mystinenmetsätyömies

    Aloittaa voisi vaikka perintöverotuksesta. Kuinka monella on varaa periä metsää ilman että ottaa sieltä hakkuun muodossa tuloja? Perintöveron metsän osalta voisi siirtää myyntituloihin, jolloin se kannustaisi pitämään puut pystyssä.

    Kalle Kehveli

    Miksi yleensä puut pitäisi kasvattaa tukkikokoon? Voihan joku keskittyä energiapuuhun tai kuitupuuhun. Jokainen tehköön omaisuudellaan täysin mitä haluaa.

    ”Vapautta on kuolla viinaan”

    Perko

    Tutkittua , 20 v hakkuunjälkeen metsä ei sido hiiltä.  Timo  Pukkala: ”Vaikka istutetut ja jalostetuin taimin perustetut metsät kasvavat jossakin ikävaiheessa todella hyvin, taimikko on kuitenkin hiilen sidonnan ja puuntuotoksen kannalta tuottamaton kehitysvaihe. Tämä ( yksittäinen) vaihe puuttuu jatkuvapeitteisestä metsätaloudessa.”   On hölmöyttä jos metsänomistaja eivät  ymmärrä  yritystään käsitellä kuin lain valvonnassa.   Metsät ovat vähiten ilmaston haittoja aiheuttavia eikä niitä tule syyllistää ja lainvoimalla pakottaa.  Edellisen lain peruja ovat monet hyönteis-  ja lahohaitat aukkojen reunametsistä levinneinä laajalle tasaikäisiin kasvustoihin.

    Tolopainen

    Hiilen sidonnan kannalta ei ole mitään eroa tehdäänkö päätehakkuu kerralla vai useammassa pienessä erässä. Jos kaikki puut korjataan. Metsien käsittely on hiilipäästöjen kannalta neutraalia. Päästöjä ei tule lisää, mutta ei myöskään vähennystä, kun tarkasteluaika on riittävän pitkä. Ainetta ei synny eikä häviä kemiallisessa reaktiossa, kuten puiden kasvu ja lahoaminen.

    mehtäukko

    Miksikö, Kehveli? Jos olet ymmärryttävästi näitä tämänkin voorumin juttuja seulonut, eikö arvuutus ole aika turha? Tietysti jos mo:lla on se oma napa lähinnä, aikansa eletään kuin pellossa ja… stop.

    Kalle Kehveli

    Ei Kalle palvo metsäänsä, vaan se on yhtä raaka sijoitusmuoto kuin osakkeet. Myyntiajankohta on kaikista tärkein, kaikki muu on pakkopullaa.

    Metsäkupsa

    Lapissa voi 20 vuotta tai tuplaten mahdollisesti mennä niin, ettei puusto uudistamisen jälkeen alla olla hiilinielu. Kyllä 15:ssa vuodessa täällä uskoakseni loistava hiilinielu on kehittynyt. Mitä tulee metsälakiin, niin olen nykyiseen tyytyväinen. En kaipaile vanhaa takaisin rajoituksineen, vaikka kieltämättä näkee kesken kasvuistakin metsään hakattavan. Lakiloissa on aina omat hyvät ja huonot puolet, mutta omistajahan omalta kohdaltaan on se, jonka kuuluu ratkaisut tehdä. Metsäpuolella on meitä moneen lähtöön, niin on aina ollut ja niin tulee olemaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 68)