Sepä olisi mukava nähdä käytännössä miten noilla jaloilla avustetaan kärry ylös. Kaksi palkkinenen runko on huomattavasti tukevampi alusta kuormaajalle.

Hydrauliikasta saatava teho on noin 10kw luokkaa tuolla Fordin pumpelilla. Liikkeet kuin hidastetussa filmissä.

Nivelaisahan kärryssä oli. Sen kanssa voi kärry kaatuakin auka helposti, jos teli on tukinajoasennossa ja kolmekin pankkoa, joten kolmimetristä saa mätettyä kyytiin sermiä vasten. Kuitenkin siinäkin tapauksessa on kuorma ensin purettava, kun kärry on kyljellään.

Nosturilla voi kokeilla kärryn nostamista pystyyn, joko painamalla puomilla alaspäin. Taikka kääntämällä puomi vastakkaiselle pyolelle ikäänkuin vastapainoksi ja samalla nivelaisalla taivuttaen mutkalle. Taikka tukemalla puomin pään maata vasten ja peruuttamalla kärryä / traktoria taaksepäin.

FMG:n metsäyhdistelmässä oli ”automaattiset tukijalat”, joissa ei ollut hydrayliikkaa lainkaan. Niillä ajelevat kehittivät tuota kärryn nostoa ilman tukijalkoja.

Kurun normaalimetsäopistossa eräs opettajakokelas näytti demostraation, jossa Valmetin metsätraktori kaadettiin siinä konehallin pihassa, hän istui ohjaamossa ja väänsi koneen pystyyn alle minuutissa – koneen käydessä koko ajan.

Aikaa korjausliikkeeseen ei ole kovin paljoa, kun moottori käy ilman voitelua.

Itse olen Metsäkärryn nostanut viisi kertaa, Lokomon kuormatilan kerran, mutta yhteensä ainoastaan kaksi kertaa omilta jäljiltä. Hyvällä tuurilla nostin metsäkonekuskin jäljiltä pari kertaa – ja helpon näköisesti.

Kuski pyysi opettamaan hänellekin, mutta en arvannut tahallani kaataa.

Kaikissa hydraylijärjestelmissä lienee useampiakin ylipaine venttiileitä, joita voi kätevä kaveri säätää tavalla tai toisella. Esim Taavetissa o melko helppo pääsy perässä sijaitsevalle pumpulle. Pumpun vaihtaminenkaan tehokkaampaan ei liene ulkomaan temppu. Näkyy uudet pumput maksavat n. 150 €urosta alkaen, mutta viidelläsadalla saa aivan varmasti litroja ja painetta niin paljon kuin moisesta traktorista kukaan voi toivoa.

Pojat ovat varustaneet maataloustraktoreita myös asentamalla keulaan TR-kaivurin pumpun ja säiliön, jolloin samalla on saatu myös etupainoa vastikkeeksi sille, että nosturi on asennettu takapalkkiin taikka tuppiin.

Paras ohjaamo muuten pienemmissä maataloustraktoreissa on Ursuksessa taikka Zetorissa, koska niissä on kuljettajan jaloille tilaa myös penkin takana tasaisella lattialla. Ei tarvi lisätä muuta kuin pyörähtävä jakkara.

Lassen linkin pakettia (525 nosturilla) tuli aikoinaan vedettyä 502 valmetilla, jossa viistonnisen tasoinen hydrauliikka. Painoa vaan vähemmän, eli vetopitoa ei saanut kunnolla edes kunnon ketjuilla. Jälkien ajo tyhjänä ja urien kovettuminen, sen jälkeen pystyi vetämään täysiä kuormia…mutta tyhjänäkään ei paljon pystynyt peruuttamaan. Nyt nelikko vetämässä ja pystyy peruuttamaan. Ja yksi huomio, jos nosturin venttiilistössä ei ole omaa vipua aisaohjaukselle, vaatii se traktorilta oman kaksitoimisen venttiilin, nosturin käyttöön riittää pelkkä yksitoiminen kippihydrauliikka ja vapaan paluun liitin.

Eli erittäin soiva paketti aloittajan hommiin. Vanhemmissa Hakeissa ja Nokissa ketjukääntö, sen kanssa on kätten voiteita liiaksi. Tuon kokoluokan paketteja tulee nyt käytettynä aika hyvin vaihtoon, suurentuneet traktorit vaatii päivittämään kärryt 10-12 tonnin kantavuudelle.

”Kuormaajan ventiilipöydässäkin ylipaineventtiilit niin ei se välttämättä auta tr. painetta nostaa. Foorti 5000 varmasti riittävä pienen maatilakuormaimen käyttöön.”

Käytännössä kaikkia ylipaineventtiileitä voi säätää – tavalla tai toisella. On toki toimintoja, joiden painetta ei ole tarvetta nostaa, mutta joku liike voi olla niin ”hengetön”, että mielelään lisäisi siihen painetta. Yksi sellainen on aika usein tornin kääntö. Mutta malttia pitää kuitenkin olla.

Traktoreissa on joskus ollut paineet niin alhaiset, että kun ne on säädetty edes siihen, mitä Traktorin papereissa lukee, niin alkaa nousemaan eri tahtiin.

Syvennyin noihin paineisiin oikein tosissaan, kun säätelimme ja mittailimme Laimetin eri toimintojen paineita. Siinä monelle toiminnalle oli ihan joku muu paine kuin se, mitä pumppu tyrkkäsi.

Kerran kesähelteellä käyttämäni täyshydraylinen klapikone menetti tehonsa, kun oli oikein kova helle. Säätelinpä Belaruksen paineita ihan vain summassa niin, että alkoi isommatkin pöllit halkeamaan  /katkeamaan. Letku korkkasi irti ja öljy oli tulikuumaa. lopetin homman sillä kertaa, mutta hain painemittarin, jolla mittasin seuraavan päivän aamuna paineen : = 320 baria. Laskin paineet 200 bariin ja vehkeet pelittivät paremmin kuin uutena. (Belgussa hyvä pumppu).