Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Visakallo

    Onnea risuparta! Sinulta tuli nyt ensimmäinen kommentti neljään vuoteen, ettet maininnut sanoja ”apulanta” ja ”räkäpetäjä”!

    suorittava porras

    Vai on arviossa tukkia ja giljotiinilla pitäisi korjata. Alle viiden motin erät kirjataan kuiduksi. Tuskin enempää löytyy.

    jees h-valta

    Niin, onhan Jätkäkin otsikosta aivan kelvollinen esimerkki! Mutta sinällään olen aivan eri mieltä risuparran väitteestä. Miksi emme nimenomaan tuottaisi kuitupuuta kun sitähän meiltä halutaan ostaa? Metsässä on monta eri mahdollisuutta ja monta eri tuotantosuuntaa. Risuparta saa ihan vapaasti tuottaa luontoarvoja. Minä en valitettavasti niillä elä. Mutta siinäkin peittoan varsin monta metsää joita kasvatetaan eri metodeilla.

    jees h-valta

    Ei ainakaan ole alle viiden motin eräksi kirjattu koska hinnoiteltu on omanaan ja tiedän toki että löytyy yli viiden motin. Kuten kuusitukkiakin. Mutta sitä ei ollut erikseen hinnoiteltu. Sen aion vielä vaatia. Pitää muistaa etten ole vielä hyväksynyt tarjousta. Varsinkin kun heillä on kova hinku 1,3ha:n kuusikkoon.

    suorittava porras

    …no korjataanko giljotiinilla vai ei?

    Anton Chigurh

    Timppa: …Eivät metsästäjät hirviä kasvata vaan ampuvat niitä…

    Jukka bisi väitöskirjassaan (vuodelta 2010): …Suomalaiseen metsästykseen liittyy hallinnollinen erikoisuus, jossa vapaaehtoiset metsästäjät muodostavat riistahallinnon perustan…  …Metsästysseura hallinnoi seuran alueen metsästystä jäsenistönsä kautta ja päättää saaliskiintiöistä lukuun ottamatta sellaisia lajeja, jotka ovat pyyntiluvanvaraisia. Tällöin pyyntiluvan myöntää alueellinen riistaanhoitopiiri, jonka päätöksiä ovat tekemässä metsästäjien omat edustajat…  …tyytymättömyys suomalaista metsästäjävetoista riistahallintoa kohtaan tuli konkreettisesti esiin… 

    Sorkkaeläimiä metsästää meillä satatuhatta (100000) henkilöä, josta joukosta suurin osa ei omista metsää.

    Tämä tolkuttomuus johtuu siitä, että vuohi (satatuhatta sorkkaeläinlaiduntajaa, niitä holtittomia) on päästetty kaalimaan vartijaksi. Haaremin vartijaksi pääsevät vain eunukit.

    jees h-valta

    Suorittava, jumal…a minua ei kiinnosta miten korjataan vaan se että korjataan ja ehtojen mukaan.

    mehtäukko

    Risuparta rykäisi heltastaan oikean räkäpetäjä valeensa,- luonto-arvot ja ilmastonmuutosvouhka olisi unohdettu!

    Raivaaja

    Metsätaloussuunnitelma varmasti oikein tehty. Ei suunnittelijan tekijä yleensä tiedä hirvi-tai hallavaarasta. Omassa metsässä suurelta osin pahaa hallatuhoaluetta ja maaperän mukaan kuusta pitäisi istuttaa. Ja näin oli metsäsuunnitelmaankin laitettu. Itse kun tiesin että ei kuuset välttämättä selviä niin istutin mäntyä. Mutta kun hirvetkin täällä viihtyy niin vaaraa on männyillekin. Onneksi ovat kuitenkin tähän mennessä selvinneett pahimmalta. Metrin pituisia juuri nyt joten vaaran vuodet vasta edessä. Hirvinauhaa on pidetty taimikon ympärillä. Katkovat hirvet nauhan aika tiheään mutta jospa niillä jokin apu olisi.

    Puuki

    Pienet erät tukkia menee kuitupuun hinnalla normihakkuissa ja pienet erät e-puuhakkuussa tulevaa kuitupuuta e-puun hinnalla.

    Melkoista tureikkoa on jos e’puuta tulee yli 200 mottia /ha. Ei siinä enää taimikonhoitoa voi tehdä.  Olisi pitänyt tehdä aikoja sitten jos olis aikomus ollut laatupuutakin kasvattaa kohtuullisessa ajassa. Mutta käyhän se nykyään noinkin.

    Hiesumailla onnistuu myös mä-viljely yleensä mutta parempi kylvönä (hirvien takia) tai sitten luontaisesti kuin istutettuna. Se tosin riippuu mm. maaperän kyvystä päästää vettä läpi. Savihiesu-sekoitus voi olla joskus kinkkinen uudistettava mille puulajille tahansa . Silloin sen valtaa tavallisesti hieskoivu .  Kotitilalla suurin osa on niitä suht. reheviä hiesumaita ja monenlaista uudistamista on tehty. Yhtä hyvin on onnistunut luontaisesti kuin viljelemälläkin; usein yhdistelemällä molempia ja puulajejakin samalla kuviolla.

    Se on tuo hiilensidonta asiakin hyvin hoidossa , jos onnistuu viljellä jalostetuista siemenistä olevaa alkuperää ja sopivasti muokatulle maalle. Se oli tutkittu jossain tutkimuksessakin (Ruotsissa) vasta, että maanmuokkaus ei lisää hiilipäästöjä. Saman totesin itsekin aiemmin  kun laskin yhteen muokk. aiheuttamat maaperäpäästöt (tutkimuksesta  saatu tieto) ja lisäkasvun hiilensidonnan erotuksen.  Ei pärjää siinä kisassa harsimalla hakatut metsät alkuunkaan.  Joskus tosin kannattaa sitäkin harrastaa ihan muista syistä johtuen.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 299)