Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Arja H

    Kyllä otsikossa on siteeksi tottakin, nyt vaan ilmeni, että olisi pitänyt kirjoittaa, että ovatko epäjärkevät metsäalan ihmiset kerääntyneet maa-ja metsätalousminiteriöön.

    Ihmettelin ”yleisellä tasolla” onko metsänhoidon taso laskenut, enkä ajatellut anella täältä mitään metsänhoito-ohjeita, mutta pari kommenttia kuitenkin.

    Kuvio josta pahoitin mieleni on merkitty metsäsuunnitelmassa VT, se on pääasiassa loivan rinteen yläosaa ja jääkauden vetäytyessä täältä lounaasta, siihen on lajittunut kaikkein hienoin kiviaines, hiesu lienee lähinnä oikea määritelmä. Syksyllä ja keväällä se on paikoin lähes kittimäistä märkää velliä, johon saappaat imevät kiinni kesällä se taas kuivuu korpuksi. Kyllä se routii, syksyllä oli muokatut paikat täynnä pystyssä olevia pieniä jääpuikkoja.

    Kun sanoin, että metsä pitäisi jättää seuraavalle sukupolvelle parempana kuin on itse saanut, niin en tarkoittanut, että metsän puuvarannon pitäisi olla suurempi.  Meitä opetettiin, että jos teet aukon niin pitää huolehtia, että sen tilalle alkaa kasvaa vähintään yhtä hyvä, mieluummin parempi, metsä kuin olet itse kaatanut. Minusta oli ihan kohtuullista, että  sijoitin noin 7% (netto) saamastani hakkuutulosta takaisin aukkoon, että sukupolvivelvoite tulee suoritettua.

    Ne joilla metsätalous on ainoa tai merkittävin tulolähde varmaan osaavat sopeuttaa toimensa muuttuviin olosuhteisiin ja laskevat kannattavuutta ja sijoitustuottoja. Uskallan kuitenkin väittää, että 90% yksityisistä metsänomistajista tekee miten heitä joku muu neuvoo, koska omistajakunta on etääntynyt metsistään. Kyllä tässä joku ongelma on kun neuvot ovat kaikki erilaisia. Valinnanvapaus on tietysti hieno periaate, mutta kyvyt eivät riitä valitsemaan, jos on kymmenen erilaista vaihtoehtoa ja siitä ns parhaasta sanovat kaikki muut paitsi ohjeen laatija, että se on tuhoon tuomittu yritys.

     

    jees h-valta

    Kyllä Arjan kritiikissä siementä on paljonkin. Noin varmasti suurin osa metsänomistajiksi ryhtyvistä käyttäytyy että juoksee ”ammatilaisten” neuvojen mukaan. Itse olen sikäli poikkeus etten ole koskaan hakenut mitään neuvontaa tai opastusta alan väeltä. Olen itse aina maalaisjärjellä yrittänyt pärjätä. Itse saa ainakin mitä tilaa ettei tarvitse sitten katkeroitua muille. Olen mielestäni onnistunut. Aloin esim. heti uudistaa kuusikoita nopeakasvuiselle lehtipuulle. Nyt on hyvä verrantaesimerkki sukutorpan maisemista. Itse sain ostettua yhden 7,9ha:n palstan sen ympäriltä ja kun silloin tehdyssä perinnönjaossa aikalaiset olivat pyrkineet tasapuolisuuteen niin kuviot olivat aika samankaltaisia. Oli joutopeltoa ja kuusi/mäntysekametsää kaikilla. Minä en ollut enää perijä vaan yhden palstan ostaja. Nyt varsinaisen torpan saajan jälkeläiset juuri uudistavat omaa vanhan metsän osuuttaan. Peltoheiton kanssa ovat jo vuosia tapelleet kuusen ylös saamiseksi ryönän joukosta. Kuusi oli pahasti nyt lahovikaista eli tukkipros. varmaan ei paljon 50% ylitä. Itsellä ei silloin kaksikymmentä vuotta aiemmin juurikaan lahoa vielä ollut kuin joku pieni lumppi tyvestä korkeintaan. Uudistin silloin peltoheiton osuuteni haavalle ja kuusikon pohjat myös haavalle muokkaamattomaan maahan. Nyt motokuskikin päätteli että kukahan hölmö on ja miten kun nyt saan haavasta taas päätehakkuun jo toiseen kertaan samalta alalta. Eli kaksikymmentä vuotta minun kasvattamaani tuo vielä yhden sadon. Ja kun tuo naapuritilan kuusikon tukin osuus noinkin paljon lahosta huonontunut voi sanoa että kuusikymmentä vuotta ja tuhoa paljon suotta. Tämä ei paljon aloittajan esimerkkiä liippaa mutta kertoo että voi ja saa ajatella eritavallakin kuin virallinen mantra syöttää. Monessa muussa palstallani olen toiminut täsmälleen yhtä itsenäisesti ja itsepäisesti. Tietoisena aika nuivasta suhtautumisesta niin Mhy kuin Metsäkeskus-suunniltakin. Onhan sieltä lunta tullut tupaan monet kerrat. Mutta ei enää nykyään.

    mehtäukko

    Sanoisin, että kannattaa hankkia M Kärkkäisen opus ”Kärkkäisen tehokas metsätalous”. Myös J Juurikkalan käytännönläheiset pakinat osuvat kohdalleen.

    Valinnat helpottuu ratkaisevasti.

    A.Jalkanen

    Aloitukseen vielä sen verran, että avohakkuut pitää aina muokata, oli sitten kyse luontaisesta tai viljelemällä tapahtuvasta uudistamisesta. Ainoastaan jos aukko on niin pieni että muokkauskoneen haalaaminen paikalle tulisi kohtuuttoman kalliiksi, muokkauksesta saa laistaa. Kun alueet muokataan, niihin tulee yleensä ennemmin tai myöhemmin taimia.

    Mänty ei ole varsinaisesti hiesumaalle sopiva puulaji. Onkohan alue sittenkään sitä puolukkatyyppiä? Jos se heinittyy, kyseessä saattaisikin olla kuuselle sopiva alue.

    jees h-valta

    A.Jalkasella juuri samanlainen kommentti kuin eräällä MHY:n toimarilla minun ensimmäisten hakkuideni aikoihin. Oli toki vanhan omistajankin hakkuuaukko uudistettavaksi. Siihen myös sanottiin ettei onnistu missään nimessä ilman muokkausta. Nyt siitä samasta alasta on jo hakkuita tehty ja nyt olen tosiaan e-puukaupoilla jälleen alalta. Kas kummaa, runsaasta hirvilaidunnuksesta huolimatta alle kahdessakymmenessä vuodessa ollaan jo uudelleen metsää hakkaamassa. Onko silloin ollut hyvä ohje ”ammattiväeltä”. Ei minusta. Ja varmasti oli sen avohakkuu kuin viiden ha:n avohakkuu voi olla. Ei ollut edes ennakkoraivattu joten sehän oli kuin räjähdyksen jäljiltä silloin. Ja siihen olisi vielä pitänyt kaivurikin ottaa tuhoa täydentämään. Olen monesti miettinyt sitäkin että jos olisin ne männyt silloin istuttanut muokattuun maahan eli mättäisiin niin hirvethän olisivat nyppineet ne lähes kaikki ylös maasta. Sehän kestää huomattavasti kauemmin tiivistyä piukaksi ja juurevaksi kuin muokkaamattomaan silloin putkella tökityt. Että arvostelen kyllä muokkaukomennuksia A.J. Tein sentään haavikoitakin useita ennen kuin aloin muokata pohjia. Sitten sainkin kaiken turhan ryönän alustaan. Eli kuusta,mäntyä, koivua, kaikkiahan sieltä sitten nousee kun rikottuun maahan siementä putoaa. Väitän että asioita voi tehdä enemmän kuin yhdellä tapaa. Sen olen jo todistanut itsellenikin.

    Visakallo

    Luonnontaimilla on kiusallinen taipumus tulla juuri sinne minne ei pitäisi, kuten tuolla toisessa ketjussa kerroin siitä työläästä hehtaarista, johon oli tullut varmaan 30 hehtaarin kuusentaimet!

    Jätkä

    Kaikki ovat jo varmasti todenneet, että: Kaikki mitä Jeessi tekee, on ehdottomasti maailman parasta. Ja kaikki, mitä Jeessi jättää tekemättä, on maailman viisaimpia ratkaisuja. Ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua hän tunnustaa, että tulihan siitä taimikosta huonosti kasvava ja vajaatuottoinen, kun suurin osa putkella tökityistä taimista kuoli, taikka tuli kempuratyvisiksi ja luonnon antama tarjoustaimikko on hidaskasvuista. Polttopuuksi  (energiapuuksi) vaan kaikki  – kolmeen kertaan hakattu ja aina vain samaa laadutonta paskaa.

    Anton Chigurh

    Arja H kirjoittaa: …ovatko epäjärkevät metsäalan ihmiset kerääntyneet maa- ja metsätalousminiteriöön… (miniteriö?)

    Meillä ei ole lainkaan metsätalousministeriötä, puhumattakaan että olisi metsätalousministeri. Meillä on valitettavasti vain metsästystalousministeriö jota johtaa varsinainen yleisnero metsästystalousministeri.

    jees h-valta

    Huomauttasin jätkälle ettei se ole mitenkään huono taimikko vaikka siinä aukkoja tulikin hirvien laidunnuksella. Sen on Metsäkeskuksen tarkastaja käynyt toteamassa ihan OK-taimikoksi jo aikapäiviä sitten. Ei antanut aukkoihin mitään ohjeita vaan sanoi että ne sopivat luontoon vallan mainiosti. Siihen on Metsään.fi:ssä ensiharvennusohje kiireellisenä. Se että teen sen e-puuna on aivan muun puun aikaansaannosta. Eli saan vielä paremman hinnan kun saan valtavasta määrästä leppää+muutpuut rankana ( arvio210m3) saman kuitupuuverrannollisen hinnan. Huomauttaisin että tältä kiireellispalstalta ollaan saamassa arvion mukaan myös mäntytukkia! (Ei oikein kerro hitaasta kasvusta)

    risuparta

    Ketjun otsikko on totta!  Mitä muuta voisi sanoa porukasta , joka on valjastettu ilmaisen kuitupuun tuottajaksi.

    Luonto arvot : monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta on täysin unohdettu.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 299)