Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Visakallo

    Tolopaiselle kommentoisin, ettei minun mielestäni ne pahimmat hirvensuojelijat ole kuitenkaan siellä Perussuomalaisten joukossa.

    Arja H

    Kiitos mielenkiintoista kommenteista.

    Me olimme ”tyttöporukka” naisille järjestetyllä raivaussahakurssilla. Siellä oli mielenkiintoista keskustelua osallistujien kesken. Meillä oli isien perintönä ohje, että metsä pitää jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin on itse saanut. Niin olivat isät tehneet. Nyt tämä hyvä perinne katkeaa. Vaikka parhaamme teemme, niin itse emme osaa. Jos ohjetta hakee, niin joka paikasta tulee erilainen, niin kuin näkyy tästäkin keskustelusta. Teemme niin tai näin, näyttää väkisin siltä, että kaadetun tilalle syntyy huonompi metsä kuin entinen.

    Kuitenkin palaan vielä otsikkoon. Eikö nyt kuitenkin jossain ole epäviisautta, jos ennen on osattu hoitaa metsää edellistä sukupolvea paremmin ja nyt suuntaa kääntyy toisinpäin. Onko se sitten se maa-ja metsätalousministeriö, missä epäviisaus muhii ja josta pitäisi astua metsään katsomaan.

    Tolopainen

    Järjestä  Arja mies pistämään siementä itämään. Niin kyllä se metsä syntyy, muutamalla satasella, kun verottajakin osallistuu.

    pikkutukki

    Kyllä Arja puhuu asiaa ! Olet saanut oikean käsityksen metsäalaa vaivaavista ongelmista . Organisaatioon piiloudutaan , pitäisi kuunnella asiakasta ja pystyä opastamaan uusia metsänomistajia . Ehkä jos olisi Timpan tyylinen naapuri , sieltä saisi parhaiten tietoa ja kokemusta . Kaikilla tahtoo olla oma lehmä ojassa asioissa tai yleisen käytännön mukaan mennään vaikka päin seinää !

    A.Jalkanen

    Olet Arja oikeilla jäljillä.

    Tolopainen

    Miten se  on metsäpuolen osaajien vika, jos metsässä on hirviä ja kauriita, jotka syövät taimia. Sehän on yritystoimintaan liittyvä olosuhderiski. Koska eläimiä ei voi estää syömästä alue pitää aidatata, jos haluaa riskistä eroon. Riistaorganisaatio käyttää niin suurta valtaa, että sille ei voi metsänomistaja mitään.

    Puuki

    Onhan niitä neuvoja saatavilla , kunhan vain sopivat osaisi kysyjä valita valikoimasta, joka on laajentunut entisestään uuden metsälain voimaan tulon jälkeen. Siitä voisi kirjoittaa vaikka muutaman romaanin miten on muuttunut menneistä ajoista metsänhoito ja tavat hoitaa metsiä (ja onhan niitä varmaan jo kirjoitettukin).

    Tälläkin palstalla on monenlaista ilmaista neuvoa saatavilla, runsauden paljous voi olla suurin ongelma. Aina löytyy joku joka tietää asiasta ; yleensä löytyy monia . Omat kokemukset ja tieto ei välttämättä vastaa kysyjän tapausta suoraan, voi olla erilaiset lähtökohdat ja kasvupaikat yms.

    A.Jalkanen

    Sinulla kun on Tolopainen suhteita ’korkeille tahoille’ niin otappa agendalle tämä hirvipolitiikka.

    Tolopainen

    Pitänee hoitaa tuokin asia kuntoon seuraavaksi, kun ei pojat kykene. Laitan agendalle.

    A.Jalkanen

    Pakko siteerata tähän kun sattui niin sopivasti. Pappi puhuu prostituutiosta vangitulle, kehräämössä pakkotyössä olevalle ja pakoa suunnittelevalle Anna-Stinalle kirjassa 1793 näin (raakki = vanginvartija):

    ”Et ole tyhmä mutta pelkäänpä että yliarvioit minun valtani. Kirkkoherrana minulla ei ole mitään käskyvaltaa raakkeihin. Haltuuni ei ole koskaan uskottu avaimia. Vaikka olisikin, suurella portilla on yöllä vartijat. Ehdotat sellaista mitä olen itsekin harkinnut, tyttö pieni, ja jos minulla olisi mahdollisuus, olisin tässä vaiheessa jo tyjentänyt koko talon. Mitä väliä silläkin on, kun lutkat istuvat muutaman päivän päästä taas rukkiensa ääressä? Mutta Björkman, kirottu olkoon hänen nimensä, ei ole niin tyhmä ettei hän tajuaisi sitä, ja tässä talossa hän on onnistunut erottamaan henkiset asiat maallisista juonittelujen ja korkea-arvoisten ystäviensä avulla.” ?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 299)