Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Jätkä

    Arja H:”huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä,”

    -Tyttökaverisi oli varsin lähellä asian ydintä. Varmasti suurin osa maa-ja metsätieteiden opiskelijoista (miespuolisista) oli ajautunut opintosuuntaan siksi, että eivät oikein päässeet muihin tiedekuntiin. Metsänhoitajien joukossa on älykäs ja fiksu MIES poikkeus. Eräs MH oli keskittänyt koko tarmonsa löytääkseen ison talon ainoan tyttären ja sai kuin saikin hänet kampitettua. Hän oli ostanut paksun kirjan, johon oli luetteloitu kaikkien isojen talojen tiedot, niin hehtaareista, kuin myös perheenjäsenistä.

    Poikkeus toki vahvistaa säännön ja ilmeisesti esim Puukin ikäluokan Metsäteknikoilla oli tiukemmat pääsyvaatimuket opistoon kuin yliopistoon konsanaan. Niinpä esim pankkimaailma  palkkasi erittäin paljon metsäteknikoita (nyk. metsätalousinsinöörejä) johtotehtäviin – ja arvioimaan ituniskojen metsien vakuusarvoja.

    Oli myös pankkeja, joissa ei ollut metsäasiantuntijaa ja ne pankit ajautuivat yleensä lopettamaan koko touhunsa lainoitettuaan PA-maatiloja.

    A.Jalkanen

    Aloitus haukkuu väärää puuta. Haukkujen oikea osoite olisi riistahallinto.

    Timppa

    Eletään reaalimaailmassa.  Kuten tuolla jollain palstalla kirjoitettiin niin keväällä olisi saanut järeistä puista poimintahakkuussa 10 euroa vähemmän kuutiolta kuin aukon puista.  Sama kokemus minulla vuodelta 2018, jolloin erään suuren konsernin puunostaja sanoi, että heillä kaikki poimintahakattava puu ostetaan harvennushakkuun hinnalla.  Tästähän ole kirjoittanut lukuisia kertoja.  Siis aukkojen puusta saadaan niin paljon paremmin, että erotuksella katetaan uudistuskulut.

    Meidän jaksollisen kasvatusmetsämme kasvavat n 45 % enemmän kuin Luken ”laboratoriometsät”

    Kun historiasta tiedetään jatkuvan kasvatuksen johtavan metsien kasvun taantumiseen, on ihmeellistä, että näin selvästä asiasta väitellään vuosikymmenestä toiseen

    Perko

    Monikerroksisen  kasvuston oletan  olevan hankalampi  selvittää kun en noita kustannuksia osaa ihan hatustakaan nykäistä.  Mutta tuo käyräkuvasto on raaka sijoituksille jos  vastaavaa tuottoa ei  saa ja toiseen  potenssiin eikä metsästä sitä saa, ( pörssin päiväkaupassa  ehkä). Nopeutetulla maankäyttö kierrätyksellä, minimoimalla menot  ja pitämällä  puustoa  parhaassa tuotossa  voi  korjata menetystä.  Se on sitten sama miksi sitä nimittää.

    Päätehakkuun tulot ovat sitä valmista rahaa ja se ei ole ilmaista sijoitusta jos leiviskän hautaa maahan, tarinassa  nasaretilainen jo opetti!

    Mutta onhan täällä  NNA -mies joka höyryää lahopuista ja supersukuisista puista  laskelmissa, pitää kysyä.    Kuullaan myöhemmin!

    mehtäukko

    ” Aloitus haukkuu väärää puuta.” Ja voidaanpa kysyä, kuinka on mahdollista, että noin ”uunoille” jää metsät hoidettavaksi.

    Perko

    Ne vasta ääliöitä jotka ei osaa palkattuna hoitaa tehtäviään! M-Ukolla:kaan ei oo ollut ensimmäistäkään ratkaisua!!

    R.Ranta

    Minäkin olin toisellakymmenellä valtavan kiinnostunut metsäalasta. Jäljet johtivat kuitenkin aivan muualle. Olen monesti miettinyt, että olisivat tainneet metsät jäädä ostamatta, jos metsäopintoihin olisin lähtenyt. Vaikka sanotaankin, että ei oppi ojaan kaada. Pahoin pelkään, että olisi kaatanut. Niin kaukana oli oma arkijärki neuvonnasta metsiä ostettaessa.

    Sitä usein ihmettelin, miksi alan ammattilaiset eivät käyttäneet hyväkseen aivan poikkeuksellisia olosuhteita metsävarallisuuden kartuttamiseen – rahattomanakin.

    mehtäukko

    Mehtäukon ei tarvitse sotkeutua syvemmin Perkon esittämiin toilauksiin.  Mitä ratkaisuja sitä nyt ollaan vailla?

    Moni ”alan ammattilainen” on ahneuden iskiessä poikkeuksetta kiinni jäädessään menettänyt entisenkin varallisuutensa.Virkansa myös.

    Metsuri motokuski

    Tästähän voisi tehdä sen johtopäätöksen että jos on kiinnostunut metsästä ja metsänhoidosta on heikkolahjainen. Vai mitä Anneli?

    Rane

    Tjaa.Eräs täkäläinen,nyt jo edesmennyt, Mhy-mies kertoi muistelmissaan miten hänen kaverinsa kanssa ostamansa tilan ostohinta tuli takaisin jo ensimmäisessä hakkuussa.Hän oli tietenkin viran puolesta arvioinut ko.tilan.Mielestäni ihan lahjakasta.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 299)