Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • suorittava porras

    Ei auennut maatalous-metsätieteellinen minullekaan eka kerralla. Toista yritystä suunnitellessani oli vaihtoehtoina opiskelu tai isännyys kotitilalla. Valitsin jälkimmäisen.

    Luottamustoimet lisäsivät kiinnostuksen sivulajiina olleeseen metsätalouteen. Metsäalan kursseja ja käytännön harjotusta 18 vuotta omaan piikkiin maatilalla ja vähän tilan ulkopuolellakin ”manuna” ja motolla. Lopullien alan vaihto vuonna 1997 , josta saakka  täyspäiväisesti metsätöissä. Eläkeläiskortti (täysin palvelleena) ollut taskussa muutaman kuukauden.

    Käytännössä olen nähnyt ja oppinut yhtä ja toista .Nähnyt onnistumisia ja epäonnistumisia ja tehnyt niistä johtopäätöksiä , mikä toimii ja mikä ei.  Biologian lait ratkaisevat onnistuneen lopputuloksen , ei tuet eivätkä porkkanat.

    Mottona avaukseen liittyen. ”Pomoksi käy tumpelompikin , mutta kunnon motokuskia ei tule kaikista.”

    Planter

    Taidetta ja tanssia on vaikein päästä opiskelemaan, tekniikkaa helppo. Eikös se raivaussahaus ole ikäänkuin tanssahtelua, joten he lahjakkaimpia.

    https://yle.fi/uutiset/3-10852916

    A.Jalkanen

    Metsäsuunnittelun opettajilla (jotka ovat samalla alan tutkijoita) on kestovitsi. Jos ei osaa tehdä käytännön hommia, pitää ruveta suunnittelemaan, ja jos ei osaa suunnitella, pitää ruveta opettamaan suunnittelua.

    Rane

    ”Ne jotka osaa tekee mitä vaan

    Ne jotka ei ryhtyy opettamaan.”

    Juice

    Japine56

    Kävin aikaa sitten viisikymppisenä huvikseni suorittamassa yo-tutkinnon käymättä lukiota kun oli se toisen asteen tutkinto olemassa. Kaverin kuopus meni yliopistoon arvosanojen perusteella. Testasin mihin minä olisin päässyt, Vaasan Hankkeniin. Pitäisi se ruotsin kieli opiskella.

    Hyöteikkö

    Pistin uunin lämpiämään. En mitenkään lämmityksen takia mutta vain tunnelman näin iltapimeällä. Hyvin vetää. Vielä tuosta metsätieteelliseen hakemisesta. Siinähän armeijan käyneet saivat aikoinaan lisäpisteitä. Samoin työharjoittelusta ennen hakemista. Minähän olin sen verran tarkka , että vain Mhy:n työaikani ilmoitin. Kyllähän meidän metsäteknikko kiroili ja sanoi että jos tuon tiesin niin oisin pistänyt vähintään kymmenen vuotta lisää työkokemusta. Muuten suunnilleen nelivuotiaana tein ensimmäisen leimikkoni. Vesurilla kaulasin kotipihan koivut.

    Jätkä

    suorittava porras:”Mottona avaukseen liittyen. ”Pomoksi käy tumpelompikin , mutta kunnon motokuskia ei tule kaikista.”

    Suurin osa on kuitenkin jäänyt tumpeloasteelle. Kunnon motokuskeja on todella pieni prosentti motokuskeista. Pitäisi olla alalle palikkatestit ja selkeästi parempi palkkaus. Kyllä lahjakkaita tyyppejä olisi, mutta parempi palkka ja siistimpi työ vetää ne muihin töihin. Hyvä motokuski ei työttömäksi joudu…

    Rane. – Mutta ne osaavat opettaa! Ei opettajan tarvitse olla esim maailman paras tekemään niitä asioita, mitä opettaa. Jos hän olisi, niin ei kai hän huonolla palkalla olisi opettajana!

    Rane

    ”Ei opettajan tarvitse olla esim maailman paras tekemään niitä asioita, mitä opettaa. Jos hän olisi, niin ei kai hän huonolla palkalla olisi opettajana!”

    OK

    Tolopainen

    Katsokaa menestyneitä yrittäjiä, onko paljonkin loppututkinnon suorittaneita, ei ole, yleensä koulu on jäänyt kesken. Tutkinnon suorittaneille pitää olla jokin virka, johon mennään päivästä ja vuodesta toiseen nauttimaan ikälisien tuomasta ansiotason noususta. Töillä ei ole niin väliä ammulla voi laittaa toimiston oven kiinni ja punaisen valon palamaan, kukaan ei tule häiritsemään. Miksi korkesti koulutetun ihmisen pitää mennä valtiolle tai kunnalle töihin, joista selviäisi aivan hyvin vaikka ei olisi mitään tutkintoa, kyse on pelkästä byrokratiasta. Miksi yhteiskunnassa ei ole valmiita startuppeja, johon sijoitettaisiin koulutettuja ihmisiä. Valtio voisi alkaa keskittyä myös hyödylliseen toimintaan pelkän tarkastamisen sijaan. On kaikenlaista tarkastusvirastoa, ne voisi yksityistää. Jospa valtio siirtyisikin yrityspuolelle kuten Kiinassa tekee. Demokraattisissa maissa talouskasvu on hyvin vaatimatonta, jotain tarttis alkaa tekemään. Kiina jyrää länsimaat mennen tullen. Vaikka pidämme heidän järjestelmäänsä diktatuurina. Meillä hallinnon aika menee täysin tyhjien asioiden pyörittelyn, jota kutsutaan demokratiaksi. Tulokset ovat täysin epädemokraattisia, kun mitään ei saada aikaan. Kansalaisten parhaaksi tarkoitettuja uudistuksia ei yhdessa hallituskaudessa ehditä tekemään. Hallitus ehtii päättää vain menonlisäyksistä ja verojen korotuksista.

    Hyöteikkö

    Tässä aamukahvia keitellessä ja päivän valkenemista odotellessa tuli vielä mieleen opiskeluajat ja ammatinvalinta. Istuttiin opiskelukaverini kanssa siinä Metsätalon ruokalassa evästä purasemassa. Suuresti arvostamamme professori tuli istumaan samaan pöytään. Oli valinnut lounaaksi hernekeiton ja juotavaksi lasillisen piimää. Kaverini katsoi professorin lounasta ja tuumasi: ”Nyt se alakaa rohvessorilla rosessi”.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 299)