Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Gla

    Planter: ”Meneekö tämän nyt kohtuuttomuuksiin asiakkaan näkökulmasta. Arja ei olisi saanut luottaa asiantuntijan laatimaan metsäsuunnitelmaan vaan asiat olisi pitänyt ottaa omiin näppeihinsä.”

    Mitä ehdotat ratkaisuksi tilanteeseen?

    Minusta kyse ei ole suunnittelusta, vaan suunnittelun ohjauksesta. Minä teetän töitä mhy:llä, eikä siinä ole minkäänlaista ongelmaa. Mutta minä en kysy mhy:ltä, mitä kannattaisi tehdä ja sitten anna mhy:n hoitaa asia. Olen kyllä kokeillut, mutta kun mm. vastauksena oli hirvieläintuhojen takia kuusen istutus juurikääpäiselle alueelle ilman, että kaveri mitenkään otti huomioon juurikääpäisyyttä tai asiakkaan valmiutta käyttää syönninestoainetta (metsäsuunnitelmassa mänty), hyvään lopputulokseen pääsemiseksi langat nyt vaan tällaisella puuhastelijallakin pitää olla itsellä. Metsäkeskuksen kaveri ehdotti tuhotun koivikon tilalle myös kuusta, koska koivut syödään ja kuusi ehkä jaksaa sinnitella heinittyvässä kohteessa. Sanoin, että lääkkeet heinikkoon kyllä löytyy, joten hyväksyi tuohon kohteeseen männyn. Mutta sokeasti ulkopuolisiin luottamalla päätös olisi tehty puutteellisten lähtötietojen perusteella.

    A.Jalkanen

    Em. keskustelu kuvaa hyvin tilannetta, johon on jouduttu puutteellisen hirvieläinkannan hoidon vuoksi. Korjausta odotellessa…

    Planter

    ”Mitä ehdotat ratkaisuksi tilanteeseen?”

    Mieli  tekisi ehdottaa hirvieläinmäärän vähentämistä, mutta metsänomistaja ei siihen pysty vaikuttamaan, joten en ehdota. Metsänomistajan on opittava sopeuttamaan toimensa ajatuksella, että hirvi on päämetsänhoitaja ja sanelee reunaehdot.

    Ehdotan, että kaikkiin metsäsuunnitelmiin lisätään vakiosivu, jotenkin tähän tyyliin:

    *********************************************************

    Siinä  kerrotaan riskit jos juurikääpäinen kuvio uudistetaan uudestaan kuuselle.

    Siinä kerrotaan myös hirvituhoriskit uudistettaessa männylle tai lehtipuille.

    Pyydetään tarkistamaan paikallinen hirvieläintuhon riski Luken laidunnuspainekartasta, jos uudistetaan männylle tai lehtipuulle.

    Opastetaan taimikon aitaus ja syönninestoaineen käyttö, mitä suojaustoimenpiteet edellytävät metsänomistajalta ja karkeasti niiden kustannuvaikutus.

    ********************************************************

    Nythän ei Tricoa mitenkään mainosteta, aloitajallekin oli kerrottu ettei ”hirvimyrkkyä” suositella. Se tuntuu olevan lähinnä tiskin alla oleva konfliktien hallintaväline ”hankalien” metsänomistajien hiljentämiseksi.

    Jos tuolta Trico-ketjusta ottaa tarkennetut summat, niin riistakeskus käytti Tricon hankintaan vuodessa noin 150 000€, kun vähenetään metsänomistajan maksama osuus.

    Ne kaatolupamaksuina kerätyt varat, (noin 5 milj. €) ovat lain mukaan tarkoitettu pääasiallisesti vahingontorjuntaan. Tricoa voisi avoimesti mainostaa ja toimittaa 20-kertaisen määrän ja siihen kuluisi vasta reilu puolet varoista.

    Miksi näin ei tehdä? Riistakeskus haluaa tietysti pitää rahat itsellään ”hirvikannan hoitoon”. Toisaalta jos taimikoita alettaisiin ruiskuttaa laajamittaisesti, laidunnuspaine siirtyisi entistä voimakkaampana suojaamattomiin taimikoihin ja tilanne kärjistyisi.

    Suosittelen, että kaikki kynnelle kykenevät tilaavat 100 litraa Tricoa, ehkä sillä tempauksella päästäisiin lööppeihin. 10 l pänikän hinnaksi tulee kuitenkin verovähennyksen jälkeen vain noin 35€ ja litkun voi hyödyntää tai myydä pois.

     

    Gla

    Planter: ”Ehdotan, että kaikkiin metsäsuunnitelmiin lisätään vakiosivu, jotenkin tähän tyyliin:

    *********************************************************

    Siinä  kerrotaan riskit jos juurikääpäinen kuvio uudistetaan uudestaan kuuselle.

    Siinä kerrotaan myös hirvituhoriskit uudistettaessa männylle tai lehtipuille.

    Pyydetään tarkistamaan paikallinen hirvieläintuhon riski Luken laidunnuspainekartasta, jos uudistetaan männylle tai lehtipuulle.

    Opastetaan taimikon aitaus ja syönninestoaineen käyttö, mitä suojaustoimenpiteet edellytävät metsänomistajalta ja karkeasti niiden kustannuvaikutus.”

    On tietysti hyvä, että huomioidaan päätökseen vaikuttavia tekijöitä. Toisaalta eikö suunnitelman pitäisi olla suunnitelma, jossa päädytään hyvään ratkaisuun? Tuossa mallissa suunnittelija pesee kätensä ja sysää vastuun toteuttajalle. Et taloa rakentaessasi voi kelpuuttaa suunnitelmaa, jossa sanotaan, että talo kannattaa perustaa saven varaan, mutta savi voi painua ja talon paalutus maksaa x €.

    Planter

    Pysytään metsässä. Mitä ehdotat ratkaisuksi tilanteeseen?

    Tolopainen

    Nykyään kun tekee asiasta kuin asiasta kysymyksen jonkin metsäyhtiön asiakaspalveluun, tuleeko vastaus, no ei todellakaan. Tulee uusi kysymys. On jlavita vmäistä, että,suoraan kysymykseen ei saa vastausta.  Kun henkilöt eivät tiedä mistään mitään, vaan pitää vain saada lisäaikaa, että paikalle tulisi henkilö, joka jostain tietää.

    Puuki

    Tuossa on 2 melko varmasti toimivaa ratkaisua. Toista ei mo voi toteuttaa (hirvien riittävä vähentäminen) . Toinen on liian kallis kuluiltaan suhteutettuna alueelta saataviin tulevaisuuden tuloihin ( aitaus teräsverkkoaidalla maksaa xxxx € ).    Luonnon olosuhteissa ei voi etukäteen olla ihan varma koskaan esim. uudistamisen onnistumisesta.  Todennäköisesti parhaimpaa ja asiakkaan  sitten hyväksymää voi toteuttaa.   Jotkut firmat antaa kasvuunlähtötakuun istutustyölleen ; eivät hirvituhottomuus takuuta.   Laajasta metsävakuutuksesta saa korvauksen,  jos hirvet syö taimikon tai jkn muu luonnontuho käy.  Taimikkotuhosta voi korvauksen saada myös valtion varoista. Pitää ottaa siis vakuutus etukäteen tai tehdä ilmo taimikkotuhosta; siitä sitten tarkastus, jos riittävä tuho et joudu maksamaan tark. maksua, muuten maksat ja se siitä.

    Tässä on varmaan kyse siitäkin, että hirvituhot on lisääntyneet ja metsänomistajissa on yhä enemmän ihmisiä jotka ei asu metsänsä lähellä eivätkä ole tottuneet metsänhoitoon.

    ”Sätissä” taitaa toimia se keinoäly jo. Osaa kertoa että en tiiä vaan anna yhteystiedot niin tietäjä henkilö ottaa yhteyttä joskus myöhemmin.

    Planter

    Minkä vakuutusyhtiön laaja metsävakuutus korvaa hirvituhon?

    Tilley

    Samaa mieltä Visakallon kanssa. Minusta Arja H.:n vaikuttaa trollilta / jonkun täällä kirjoittavan alter egolta. Hän varsinkin myöhemmissä viesteissään analysoi tilannetta aivan liian kokonaisvaltaisella näkökulmalla ollen niin tuore metsänomistaja kuin väittää olevansa ja avausviestin mukaan vieläpä aivan pihalla asioista. Tai sitten kyseessä on poikkeuksellisen älykäs henkilö, joka kyllä olisi pystynyt metsänhoitoasian ottamaan haltuunsa suunnilleen noiden viestien laatimiseen kuluvassa ajassa.

    Gla

    Planter: ”Mitä ehdotat ratkaisuksi tilanteeseen?”

    Samaa kuin aiemminkin tässä viestiketjussa. Minä en muutakaan voi.

     

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 299)